Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa Our share of Night to Bear ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Helmet-kirjastoissa aineiston varaaminen ei maksa, mutta nouttamattomasta ja perumattomasta varauksesta tulee yhden euron maksu.
Varaamisessa on kyse juuri siitä, että saat haluamasi teoksen lähikirjastoosi lainattavaksi. Jos sinulla on korttisi liitetty pin-koodi, voit tehdä itse varauksen Helmetissä.
https://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-lainaaminen
https://helmet.finna.fi/Content/laina-ajat-ja-maksut
Nuorisotyöstä löytyy eri näkökulmista runsaahkosti teoksia - tässä muutamia niistä, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta: Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä aseman lapsiin ja Walkersiin (2000); Kemppinen, Pertti: Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999); Ilves, Kirsi: Stadi ja sen nuoret - nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 (1998); Cederlöf, Petri: Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys... (1998); Katutyön opas / toim. Lahti, Isomäki, Tilus (1996); Nieminen, Juha: Nuorisossa tulevaisuus - suomalaisen nuorisotyön historia (1995); Järvinen, Kimmo: Elämä hallintaan - erityisnuorisotyön opas tekijöille (1993); Näkökulmia nuorisotyöhön / toim. Nieminen (1991); Vesikansa, Sari: Toimintaan nuorten kanssa -...
Yleisteoksia kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984). Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun: ihmeellisiä ovat ajatukset, joita kansallispuku herättää") sekä Taito-lehdessä 2000: 4 (Wallin, Sirkka: "Sukelletaan kansallispuvun saloihin!: monipuolisia ovat...
Kirjoja, joissa kerrotan vanhuksista löytyy HelMet-järjestelmän kautta hakusanoilla vanhukset kaunokirjallisuus. Työhösi sopivia kirjoja olisivat esim. Saara Finni: Suruvaippa, Anja Kauranen:Ihon aika, Sisko Istanmäki: Yöntähti , Heikki Hietamies: Koiran yö ja Anna Krogeruksen näytelmä Kuin ensimmäistä päivää.
http://www.helmet.fi
Muumikirjoja julkaisee nykyään Lasten Parhaat kirjat -kerho ja niitä on myös ollut kirjakauppamyynnissä. Suurimman osan painos on nyt loppu. Muumilaakson tarnoita 5 näyttää olevan ainoa saatavana oleva muumikirja tällä hetkellä kirjakaupoissa. Lappeenrannassa toimii myös antikvaarinen kirjakauppa Suma (Kauppakatu 63) sekä antikvariaatti Helmi (Koulukatu 15), joista lastenkirjoja kannattaa kysellä.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön HelMet-palvelusivuston kaukopalvelulomakkeella http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tai olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, josta haluat kaukopalvelutilauksesi noutaa. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa.
Kysyin asiaa Jari Sillanpään konserttien myyjältä. (info@jarisillanpää.com)
He vastasivat näin:
"Kaunis kiitos yhteydenotostasi.
Jarin Stadionkonsertista ei ikävä kyllä ole tämän hetkisten suunnitelmien ja tietojen valossa tulossa minkäänlaista tallennetta julkisuuteen.
Aurinkoa ja työniloa!
--
Ystävällisin terveisin,
Jari Sillanpää Info
Anne ja Peppe "
Pientä lievennystä voi tuoda Iltasanomien videokooste:
http://www.iltasanomat.fi/musiikki/art-1439775669370.html
Hei!
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2008" antaa suuntaa-antavan arvion vanhojen rahojen arvosta. Opasta löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista, tässä linkki teostietoihin: https://urly.fi/NrY
Rahan arvo määräytyy sen kunnon ja virheettömyyden mukaan. Keräilijän oppaassa on esitetty rahoille viisi kuntoisuusluokkaa. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1955 50 markan kolikolle on 12 euroa. Muut arviot vaihtelevat 75-3 euron välillä.
Tarkan arvion saamiseksi kannattaa kuitenkin olla yhteydessä asiantuntijaan.
Numismaattinen yhdistykseltä voi myös kysyä arviointipalvelua (http://www.snynumis.fi/) .
Paikallinen Matinmarkka Oy palvelee myös vanhojen rahojen arvioinneissa (...
Kirjaston e-kirjoja voi lukea useimmilla lukulaitteilla. Adoben sivuilta voit tarkistaa, tukeeko Adobe Digital Editions lukulaitettasi. Kindle ei sovellu kirjaston e-kirjojen lukemiseen, koska se käyttää Amazonin omaa tekijänoikeussuojausta ja tiedostomuotoa.
E-kirjoja voi lukea myös tabletilla ja älypuhelimella, joten erillinen lukulaite ei ole välttämätön. Älylaitteilta lukeminen saattaa kuitenkin rasittaa silmiä enemmän kuin e-kirjan lukulaitteelta.
Helmet E-kirjaston ohjeista löydät lisää tietoa e-kirjoista ja niiden käytöstä eri laitteilla (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjap….
Hakusanalla "vesiliukoinen pigmenttimuste" löytyi muutamia toimistotarvikeliikkeitä, joista voi tilata tusseja, joissa on kyseistä mustetta. Myös esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta näyttäisi kyseisiä tusseja löytyvän.
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi teos:
Heinolan keskikoulun jatkoluokat : katsaus koulun vaiheisiin 1905-1950 : kertomus lukuvuodelta 1949-1950. Heinola , 1950.
Julkaisu on Varastokirjastossa Kuopiosta:
https://finna.fi
Voit pyytää teosta kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ainakaan tällä hetkellä ei Camus'n muistikirjoja ole saatavana suomeksi. Tiedossa ei ole, onko jollain kustantamolla suunnitelma niiden julkaisemiseksi. Camus kuoli 1960, muistikirjat julkaistiin Ranskassa 1962 ja 1964.
Valitettavasti tämän nimistä saksankielistä aikakauslehteä ei löydy mistään suomalaisesta kirjaston kokoelmatietokannasta. Voisiko kysyjä tarkoittaa "Signal"? Joitain tämännimisiä saksalaisia aikakauslehtiä löytyy Varastokirjaston tietokannasta https://finna.fi . Varastokirjaston aineistoa voi tilata kaukolainana muihin kirjastoihin. Maailmanlaajuisesta kirjastojen tietokannasta WorldCatistä löytyy pari Signal-nimistä saksankielistä lehteä vuodelta 1941, http://www.worldcat.org/search?q=ti%3Asignal&fq=ln%3Ager+%3E+yr%3A1941… .
Tässä joitakin HelMet-verkkokirjaston aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyneitä oppaita kotisivujen tekemiseen ja HTML-kieleen.
Castro, Elizabeth : Kotisivut kuntoon : HTML, XHTML ja CSS. Readme.fi, 2007. http://www.helmet.fi/record=b1804447~S9*fin
Oliver, Dick : Kotisivut. IT Press, 2004. http://www.helmet.fi/record=b1663435~S9*fin
Millhollon, Mary : Easy web design. Microsoft Press, 2006. http://www.helmet.fi/record=b1768813~S9*fin
Laine, Niklas : WWW-sivuja HTML-kielellä. Helsinki Media, 2001. http://www.helmet.fi/record=b1359767~S9*fin
Wooldridge, Mike : Creating web pages simplified. Wiley, cop. 2009. http://www.helmet.fi/record=b1914799~S9*fin
Steffensen, Jan B. : HTML –itseopiskeluopas. Egmont Richter, 2000. http://www....
Suomen kirjastoissa melko yleinen kaunokirjallisuuden ryhmittelytapa on käytössä Seinäjoen kaupunginkirjastossakin: osa romaaneista hyllytetään lajityypin perusteella omiksi kokonaisuuksikseen. Ryhmittelemällä esimerkiksi dekkarit omiin hyllyihinsä pyritään auttamaan asiakasta löytämään itselleen mieluisaa luettavaa.
Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevaa tietoa löytyy mm. seuraavista teoksista:
- Eerola, Risto; EU-oikeuden perusteet, 2. uud. p. Tampereen yliopisto, 2000
- Eurooppaoikeus, 3. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Joutsamo, Kari; Euroopan yhteisö - eurooppaoikeus,2. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 1991
- Saarinen, Päivi; Johdatusta eurooppaoikeuteen, Tampereen yliopisto, 1996
- Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Edita, 1999
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Lisäaineistoa voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat Euroopan unioni ja lainsäädäntö tai käyttämällä asiasanaa eurooppaoikeus.
Aiheeseesi liittyviä linkkejä:
http://www.makupalat.fi/...
Väestötietojärjestelmään oli lokakuussa 2014 rekisteröity 4696 Albert-nimistä elossa olevaa Suomen kansalaista. Albertin sai ensimmäiseksi etunimeksi 659 poikaa ja muuksi etunimeksi 4037 poikaa. Listoja suomalaisten etunimistä löytyy osoitteesta
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Väestörekisterikeskuksen etunimihaulla voi tutkia, kuinka usein tietty etunimi on annettu eri aikoina syntyneille. Tämä haku löytyy osoitteesta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
