Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti.
Sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat vuodelta 1966 ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön.Mikrofilmeistä voi ottaa kirjastotulosjärjestelmän avulla maksullisia paperikopiota tai tiedot voi tallentaa omalle USB-tikulle.Opastuksen voi varata täältä: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#...
Jyväskylän yliopistossa on tehty pro gradu -työ aikuisten alkeisuinnin opettamisen arvioinnista: Malinen, Sari & Sundberg, Johanna: Aikuisten alkeisuinnin opettamisen arviointi opetusvideoavusteisessa ja ei-videoavusteisessa ryhmässä (JY, Liikuntakasvatuksen laitos, 1995). Graduun liittyy myös video Opimme uimaan. Aikuisten uimakoulu. Opetusvideo. Kesto 18 min.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on mahdollista tehdä hakuja CD-ROM-artikkeliviitetietokantoihin Aleksi ja CD-Kati sekä online-artikkeliviitetietokantaan Arto, joista löytyi asiasanoilla "uimakoulut" ja "aikuiset" seuraavia artikkeleita aikuisten uimakouluista: "Maakravusta vesipedoksi" (Kunto Plus 1999:9 s. 38-39), Tikkanen, Elisa: "Aallottaren...
Twin Peaksin eräässä jaksossa esiintyvä "Jack Rabbit's Palace" on fiktiivinen paikan tai rakennuksen nimi, ei julkaisu. Tällaisen käsityksen saa ainakin ilmaisulla googlaamalla.
Heikki Poroila
Hei,
Näissä on käytännössä vain yksi syy. Niitä ei myyty tarpeeksi. Itse asiassa harvalta ulkomaiselta kirjailjalta on suomennettu koko tuotanto. Uusia dekkaristeja ilmestyy sitä tahtia, että jossain vaiheessa joidenkin kiinnostus vähenee uusien teiltä. Kirjoihin perustuva Bones-sarja varmaan auttoi myyntiä, mutta näyttäisi ettei tarpeeksi, koska kirjojen suomentaminen lopetettiin sarjan olessa vielä käynnissä. Muidenkin Reichsin tyyppisten kirjojen suosiohuippu taisi olla juuri tuossa kirjojen suomentamisvuosien tienoilla. WSOY:ltä voi tietysti kysyä tarkemmin, mutta tuskin he jatkavat suomentamista kerran lopetettuaan.
Toivottavasti uusista (ja miksei vanhemmistakin) jännityskirjailijoista löytyy yhtä mieluisia luettavia.
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta...
Taulua kannattaisi näyttää taiteen asaintuntijalle tai kysyä netin sivustojen kautta taidearviointia ja tietoa taulun mahdollisesta tekijästä.
Esim. Hagelstamin huutokauppojen sivuilta voi kysellä tai Bukowskin sivuilta Online-arvioinnista. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat maksuttomia.
Myös Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
Tässä linkkejä sivustoille:
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.hagelstam.fi/
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
Maailman suurin aavikko on Etelämanner eli Antarktis.Lähteet ja lisätietoaMTV Uutiset: Mikä maailman kaupunki sijoittuu kahteen maanosaan? 12 uskomatonta faktaa – jos tiesit nämä, olet aikamoinen maantietoguru https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-maailman-kaupunki-sijoittuu-kahteen-maanosaan-12-uskomatonta-faktaa-jos-tiesit-nama-olet-aikamoinen-maantietoguru/7409130GeoJango: 5 Largest Deserts In The World https://geojango.com/blogs/explore-your-world/largest-deserts-in-the-wo…Wikipedia: Luettelo aavikoista pinta-alan mukaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_aavikoista_pinta-alan_mukaan
Mitään varsinaista materiaalia juuri rockyhtyeiden logoista ei löytynyt. Usein joku yhtyeen jäsenistä suunnittelee logon. Näin ovat syntyneet esim. Metallican tai Guns N´Rosesin logot. Suunnittelijana voi olla myös joku yhtyeen lähipiiristä tai ammattisuunnittelija tai taitelija. Beatlesin logo perustui alunperin Paul McCartneyn töherrykseen. Varsinaisen logon suunnitteli Liverpoolilainen taiteilija Terry Tex O’Hara. Logo painettiin kankaalle ja kangas viritettiin rumpuun, niin että rummun vanne piti sitä paikallaan. Vastaisuudessa monet logosuunnittelijat tekivät samoin.
http://web2.iadfw.net/gshultz/drumhist.html
Netistä löytyy aiheesta hajanaista tietoa. Hae googlesta http://www.google.com esim. kirjoittamalla jonkin bändin nimi sekä...
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista:
- Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006)
- Klinge, Finnland in Europa (2004)
Nettikirjakauppoja mm.:
http://www.suomalainen.com/sk/
www.akateeminen.com
Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
Kuvauksesi sopisi Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjoihin. Ensimmäisessä kirjassa, Onnelin ja Annelin talo, kaksi pientä, vähän perheidensä unohtamaa tyttöä ostaa talon, joka on kuin suunniteltu kahdelle pienelle tytölle olkihattuineen, undulaatteineen ja ruusukukkaisine makuuhuoneineen. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1966, toinen, Onnelin ja Annelin talvi 1968, Onneli, Anneli ja orpolapset ilmestyi 1971 ja viimeinen Onneli, Anneli ja nukutuskello 1984.
Kirjat löytyvät kirjastoista. Onnelista ja Annelista ja kirjailija Kurenniemestä saat tietoja vaikkapa Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika –tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Vastausta kysymykseen ei voi antaa pelkästään väestömäärään suhteutettujen lukujen avulla, sillä Pohjoismaiden väestöissäkin on ikärakenteessa eroja ja kuolleisuuden mittaamiseksi tulee eri maiden kuolleisuus ikävakioida.
Siksi tarkastelu tulisi tehdä elinajanodotteiden avulla. Elinajanodote on ikävakioitu luku, joka mahdollistaa vertailukelpoisen vertailun.
Tilastokeskuksen "Suomi numeroina" -palvelusta löytää valmiin taulukon, jossa on Suomen O-vuotiaiden elinajanodote vuodesta 1990 alkaen => http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset
Pohjoismaisen vertailun löytää mm. Pohjola numeroina 2013 -taskutilastosta (pdf, sivulla 11) => http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-766
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Kirjastoautoihin tehdyt varaukset ovat kunkin auton kyydissä vain sillä reitillä, jolla noutopaikaksi merkitty pysäkki on. Eli Pikku Huopalahden jommallekummalle pysäkille tehdyt varaukset ovat mukana kirjastoauto Starassa maanantaisin. Varaukset kulkevat mukana koko reitin, joten ne voi noutaa myös joltakin toiselta saman reitin pysäkiltä. Kirjastoautojen reitit ja aikataulut löytyvät kirjastoautojen Helmet-sivulta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi, missä Vantaan kirjastossa olet asioinut.
Lehtikaappeja voi kysellä ainakin BTJ Kirjastopalvelusta 09-5840440 ja monet toimistokalusteita valmistavat yritykset tekevät kalusteita myös kirjastoille.
Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
