Helmet-kirjastojen tarjoamassa PressReader-palvelussa ei valitettavasti ole luettavissa Público-lehteä. Palvelusivuston vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voi etsiä julkaisuja maan, kielen ja julkaisutyypin mukaan. Portugalilaisia sanomalehtiä palvelussa on 20.
https://www.pressreader.com/
Ohjeet e-lehtien etäkäyttöön:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
VHS-elokuvia ei kirjastoissa ole kovin paljoa. Helsingissä käytännössä vain yhteisessä seutuvarastossa. Etsin kyselemiäsi elokuvia Helmet- ja Finna-tietokannoista, mutta en löytänyt. Elokuvat ovat luultavasti kadonneet kirjastoista.
Finna https://www.finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI
Nimen lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias. Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Ensimmäisenä tulee mieleen Emily Brontën sisarten Charlotte ja Anne Brontën teokset sekä Margaret Mitchellin Tuulen viemää. Alexandre Dumas mainitaan myös usein romantiikan edustajana, kun klassikoista puhutaan. Kategoriaan voisi sopia myös Mazo De La Rochen kartanosarja Jalna, joka on ilmestynyt alunperin 1950-luvulla. Kotimaisista esimerkkeinä Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ja Hilja Valtosen tuotanto, joka edustaa romanttista viihdekirjallisuutta.Kirjasampo.fi-sivustolta voi tutkia genrelistoja, joilta löytyy lisää vinkkejä.
Pentti Syrjän teoksista on otettu kustakin kirjasta vain yksi painos.Kaikkien Suomen kirjastojen lainamääriä jostakin tietystä kirjasta on todennäköisesti mahdotonta selvittää. Kirjastojärjestelmät, joihin lainamäärät tallentuvat, ovat kerenneet vaihtua pahimmassa tapauksessa useaan kertaan ja tilastotieto on näin ollen kerennyt kadota. Kirjoja myös poistetaan kirjastojen kokoelmista jatkuvasti, ja kun kirja poistetaan, tilastotieto lainamäärineen katoaa. Tämänhetkiset lainamäärät kokoelmissa olevista kirjoista pystyy selvittämään, mutta Suomessa ei ole olemassa yhtä paikkaa, jonne kaikkien kirjastojen lainamäärät tallentuisivat. Ne tulisi siis kysyä jokaiselta Suomen kirjastolta tai kirjastokimpalta erikseen. Helle-kirjastoissa...
Kysymäsi Lääkeainekemian perusteet -kirjan 3. painos (2003) on saatavilla Turussa Åbo Akademin pääkirjastossa sekä Turun yliopiston pääkirjastossa. Saman kirjan vanhempi painos vuodelta 1996 on lisäksi Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa (Lemminkäisenkatu 1), sekä mm. myös Turun yliopiston pääkirjastossa.
Turun kaupunginkirjasto ei tilaa aineistoa kaukolainaksi, mikäli aineisto kuuluu jonkin muun turkulaisen kirjaston kokoelmiin, ohessa ote kotisivuiltamme:
Kaukopalvelussa on rajoituksia
Kaukolainaksi ei tilata materiaalia, jota kuuluu myös Turussa sijaitsevien kirjastojen kokoelmiin.
Ennen tilauksen jättämistä kannattaa tarkistaa, onko teos lainattavissa jossakin seuraavista kirjastoista;
Turun yliopiston kirjasto
Åbo Akademin kirjasto...
Tätä on kysytty myös aiemmin palvelussamme. Tässä linkki vastaukseen: Milloin yrjö sana on alkanut tarkoittaa myös oksennusta? Vanha miehen nimi sekä Yrjölä nimisiä tiloja. | Kysy kirjastonhoitajalta
Kaija Saariahon säveltämän laulun taustalla oleva Gunnar Björlingin runo "Du gick, flög" ei valitettavasti löytynyt kaupunginkirjaston kokoelmista.
Svenska litteratursällskapetilla ei myöskään ollut tietoa tämä runon alkuperästä, mutta sieltä ehdotettiin yhteydenottoa turkulaiseen Björling-asiantuntijaan,
Fredrik Hertzbergiin(fredik.hertzberg@abo.fi).
(Fredrik Hertzberg on mm. kirjoittanut artikkelin
"Poesi är det som kan översättas : Björling på engelska"
Artikkeli löytyy julkaisusta Sidor av samma sak? : sex uppsatser om översättning. - [Åbo] : Åbo akademi, 1999. ISBN 952-12-0482-6, s. 81-92)
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta asiaa luvattiin tiedustella Kaija Saariaholta. Otan yhteyttä sinuun uudelleen, jos säveltäjä vielä muistaa...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti Albert Edelfeltin taiteesta kertovia kirjoja, joista ehkä merkittävin on Bertil Hintzen kirjoittama "Albert Edelfelt"-elämäkerta. Kirjan liitteenä on Edelfeltin taiteesta kertova teosluettelo, joka käsittää kaikkiaan 1104 taideteosta. Silmäilin teoslutteloa, mutta en löytänyt mitään viitteitä Kumpulan kartanosta. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja säilyttää kokoelmia, jotka kertovat Helsingistä ja helsinkiläisistä ennen ja nyt. Yhteystiedot löytyvät seuraavilta sivuilta: http://www.hel2.fi/kaumuseo
Aiheeseen sopivaa kirjallisuutta löytyy paljon. Tässä joitakin uusimpia julkaisuja.
Ympäristönsuojelu ja vastuu:
Meille annettu maa, pohjoisen kirkon ympäristökirja.Toim. Timo Helenius, Edita 2007.
Maailman tila 2007, urbaani tulevaisuutemme. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa, Gaudeamus 2007.
Arkielämän ympäristöpolitiikka. Toim. Ilmo Massa & Sanna Ahonen, Gaudeamus 2006.
Ympäristövastuu työpaikalla. Säästä luontoa ja rahaa. Toim. Silja Sarkkinen, Edita 2006.
Luonnonvarat, ympäristö ja oikeudenmukaisuus:
Köyhdytetyt, ihmiskunnan epävirallinen enemmistö. Wilska, Kent ym. Like 2004.
Oikeudenmukaisuus ja ympäristö. Toim. Ari Lehtinen & Pertti Rannikko. Gaudeamus 2003.
Kulutus ja etiikka:
Laine, Sofia, Kahvin hinta,...
Pahoittelen varauksesi prosessoinnissa syntynyttä teknistä virhettä. Olit sattumalta tehnyt varauksen täsmälleen samalla kellonlyömällä, jolla toinen lainaaja oli lainannut yhden niteen kyseistä nimekettä, ja tästä syystä varaus oli tarttunut tähän samaan niteeseen, kun tämän prosessointi toisella koneella oli kesken. Kuten edellinen vastaaja mainitsikin, joskus näin tapahtuu, mutta se on kyllä erittäin harvinaista. Tällainen varauksen ja lainauksen ristikkäisyys on aina purettava manuaalisesti. Muutoin varaaja saattaa joutua odottamaan varaustaan kohtuuttoman kauan, koska varaus jonottaa juuri kyseistä nidettä; siis yhtä tiettyä kappaletta sen sijaan että kohdistuisi kaikkiin niteisiin.
Olen nyt siirtänyt varauksesi nimeketason jonoon...
Ihan oikein aavistelitte! Etsimänne runo on V.A. Koskenniemen runo "Meri" ja se alkaa juuri tuolla säkeellä.
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Koskenniemen runojen kokoelmassa Valkeat kaupungit (1908), ja se sisältyy myös mm. teoksiin Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995) ja Koskenniemi, V. A.: Kootut runot 1906-1955 (Porvoo, 1958 tai myöhemmät painokset).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995)
Lähiomaisille tai sovitulle yhteyshenkilölle ilmoittamisen lisäksi lääkärin kirjoittama kuolintodistus välittyy automaattisesti väestötietojärjestelmään, maistraatteihin, Kelalle ja verottajalle. Väestötietorekisterin kautta myös pankit, valtion virastot ja monet eläke- ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon kuolemasta.
Jos isoäitisi ei kuulunut Jehovan todistajiin, ei tieto hänen kuolemastaan ole ainakaan virallista tietä välittynyt.
Alla tietoa aiheesta:
https://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/327…
http://www.kela.fi/muistin-tueksi
Rautatie-teoksesta löytyy vajaa kymmenen sivua tekstiä Juhani Niemen kirjasta Juhani Aho.SKS 1985. Lisäksi Rautatietä käsitellään lyhyemmin ainakin Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa. O 1981. Lisäksi teoksessa Suomen kirjallisuus 4.SKS 1965 on useamman sivun verran tekstiä Rautatiestä.
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540
Mangaa löytyisi englanniksi:
suu Morishita ; translation: Christine Dashiell.:A sign of affection Helmet
Kuvallista aineistoa on eri formaateissa, muttei animea. Helmet
Finna-haku löytää hieman runsaammin aineistoa. mm. Tuulia Riikosen opinnäyteen Viittomakieli sarjakuvassa : Keinoja suomalaista viittomakieltä käyttävien sarjakuvahahmojen kuvaamiseen Finna.fi
Sarjakuvia löytyy esim. Hodson, Len Every picture tells a story : cartoon book : deaf history and culture Finna
Animea ei valitettavasti sielläkään löydy.
Jyväskylän kaupunginkinkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 voi etsiä kahden asiasanan yhdistelmällä. Nimeke -kohdan pudotusvalikosta valitse asiasana, jolloin saat kaksi asiasana -kohtaa. Aiheeseen sopivia asiasanoja ovat esim. työhyvinvointi, työmotivaatio, työ, työelämä, jaksaminen, työpaikkaliikunta, liikunta. Aiheesta voi löytyä myös lehtiartikkeleita. Kirjastossa on lehtiartikkelien hakumahdollisuus Aleksi ja Arto -tietokannoista.
Aiheeseen sopivia kirjoja esim. Työyhteisö liikkumaan: opas työyhteisöliikuntaan (2009), Aalto: Työelämän selviytymisopas: käytännön ohjeita työhyvinvointiin (2006),Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt (2006).
Kyseistä runoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Runo on nimeltään Joulukuun metsässä, kirjoittanut Anna-Maija Raittila. Löytyy kokoelmasta Ruiskukkaehtoo (1947).
Hei!
Olen nyt varannut sinulle teoksen Clive Cussler: Atlantis.
Jos et onnistunut kirjautumaan varaukseen netissä, voi syynä olla:
1) joko se, että tunnuslukusi on väärä.
2) tai että palvelimemme on ruuhkautunut.
3) Liian suuri sakkomäärä saattaa myös vaikuttaa netin kautta varaamisen.
Terveisiä
olli.makinen@vaasa.fi
