Valitettavasti Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Clive Barkerin romaanista Galilee ( HarperCollins, 1999) on jouduttu poistamaan. Tietokantaan ovat teoksesta jääneet vielä teostiedot.
Muualta Suomesta Clive Barkerin Galileen voi saada kaukolainaan. Alla olevassa linkissä on kaukolainahinnasto ja lomake, jolla voit itse tehdä kaukolainapyynnön.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kokeilin onneani 30 000 hengen kokoisessa Kirjallisuuden ystävät -Facebook-ryhmässä, mutta kukaan siellä ei tunnistanut teosta. Myöskään kirjaston tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tärpännyt - joskin yksi kollega pohti, että tyyli ja sanaleikittely tuo vahvasti mieleen Veikko Huovisen. Pikaisella Huovisen tuotannon selailulla ei kuitenkaan tullut kuvattua keskustelua vastaan.
Kävimme läpi koko joukon erilaisia kilpailukokoelmia ja sarjakuva-antologioita, mutta emme törmänneet mihinkään kysyjän muistikuvia vastaavaan. Kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei myöskään tunnistanut kuvatun kaltaista albumia. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista sarjakuvan? Kommenttikentässä sana on vapaa!
Tällainen tieto löytyy parhaiten venäläisistä arkistotiedonlähteistä, mahdollisesti joko kuolemansyytilastoista tai sotaan liittyvistä tilastoista. Suomalaiset väestötilastot kattavat vain suomalaisten sodassa kuolleisuuden, ja näihin tietoihin voi tutustua esimerkiksi Doria-julkaisuarkiston julkaisussa Kuolemansyyt vuosina 1939 ja 1940. Tietoa kuolleiden tilastoinnista Suomessa löydät Tilastokeskuksen Historiallisen tilastotiedon oppaasta.
Ompelukoneesi on mallia 66K. Tuota mallia valmistettiin vuodesta 1907 vuoteen 1956, sekä Yhdysvaltain, että Iso-Britannian tehtailla.https://www.singersewinginfo.co.uk/66Sarjanumeron perusteella koneesi on valmistettu vuonna 1937.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-eb-series-serial-numbers.htmlValmistuspaikka on todennäköisesti Clydebankin tehtaalla Skotlannissa.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.htmlhttps://www.singermachines.co.uk/faq/how-can-i-know-where-antique-sewing-machine-was-made.htmlClydebankin tehdas oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas.https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie
Liikkeelle voisi lähteä, jos aihe on vieraampi, taustatiedon etsimisestä. Itse jouduin näin tekemään, ja hakusanalla ias-standardit löysin Googlella (http://www.google.com) aiheesta taustatietoa. Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html) löytyy asiasana tilinpäätös ja sille suppeampia ja rinnakkaistermejä. Ne ovat hyvä lähtökohta tietokantahaussa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1) löytyy jo useita teoksia tilinpäätöshakusanalla, ja tulosjoukkoa voisi rajata vuosilukurajauksella uusimpiin teoksiin. Samaten kannattaa kokeilla luokkahakua luokalla 69.21 vastaavan vuosilukurajauksen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa (http://www.hyper....
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan videota kuvauksesi perusteella. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tiedon videosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kumiankka on ihmisen suunnittelema ja tuottama. Sen olemassaolo kytkeytyy siis jollain tavoin ihmisen olemassaoloon. Filosofi Georg Henrik von Wright
on kirjoittanut:"Ihminen lajina sammuu varmasti joskus; tapahtuuko se muutaman sadantuhannen vuoden tai parin vuosisadan kuluessa, on kosmisessa
perspektiivissä hyppysellinen nuuskaa. Kun ajattelee, miten monia lajeja ihminen itse on nitistänyt, tällainen luonnon nemesis voi ehkä tuntua oikeutetulta."
(Tiede ja ihmisjärki, 1987) Jos kävisi niin että ihmissuku sammuisi parinsadan vuoden kuluttua, oletettavasti kumiankka olisi vielä "elossa", se ei olisi maatunut maaksi,
niinkuin suunnittelijansa ihminen. Tässä siis yksi vastaus: kumiankalla saattaa olla elämää pidempään kuin ihmisellä.
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään...
Valitettavasti toivomanne teksti ei ennättänyt Teille itsenäisyyspäiväksi. Kirjastomme suljettiin jo kello 18.00.
Mikäli teksti edelleen kiinnostaa, on
Topeliuksen Maamme-kirja digitoitu alkuperäismuodossaan (1876)
Helsingin yliopiston kirjaston HELMI-tietokantaan (http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html)
Kirjan eri painoksissa luvun nimi vaihtelee, mutta tässä em. digitoidussa versiossa luku on Isänmaasta ja luvun numero on 3.
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Helsingin kaupungkinkirjaston aineistoa ei toistaiseksi voi varata netin kautta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisrekisteriä voi selailla netissä http://www.libplussa.fi tai esim. Hgin kaupunginkirjaston etusivulta linkki 'Kirjat ja muu aineisto', mutta varaukset täytyy tehdä entiseen malliin kirjastossa.
Suomen kansallisdiskografia Violan tai Fono-tietokannan kautta ei löytynyt tietoa, että Harri Palo -niminen henkilö olisi julkaissut levyjä tai sanoittanut kappaleita. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Fonossa taas on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Mikael Agricolan kirkko rakennettiin vuosina 1933-1935. Kirkko on Lars Sonckin suunnittelema, ja se edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. Agricolan kirkon yhteyteen rakennettiin varta vasten tilat monipuoliselle seurakuntatyölle. Kryptan tiloista saatiin sodan jälkeen tilapäisasuntoja, joita käytettiin pitkään mm. miesten yömajana.
Agricolan kirkon vaiheista voi lukea esim. seuraavista lähteistä:
- Agricolan kirkko 1935-1985
- Agricolan seurakunnan toiminta vv 1968-1975
- Uudenmaan läänin kirkot
- Helsingin kaupungin historia, III: 1, s. 216 ja seurakuntaelämästä etenkin V:2 s. 12-
- Ollila-Toppari: Puhvelista punatulkkuun, s. 344
Mikael Agricolan kirkkopiiristä kannattanee kysellä seurakuntahistorioita, jotka kyllä löytyvät Helsingin...
Varauksen voi tehdä vasta sitten kun kyseisestä levystä on ainakin yksi kappale tarjolla. Tässä tapauksessa levy on ilmeisesti hankittu Helsinkiin, mutta sitä ei ole ehditty laittaa lainauskiertoon. Varaus onnistuu, kun siellä näkyy ainakin yksi nide.
