Hei,
Varastokirjastossa näyttäisi olevan Anna-lehteä ja myös tuo kyseinen numero. Voit ottaa yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä kaukolainaamaan lehti.
Covid-19 -rokotusten seurantaa voi tutkia Johns Hopkins -yliopiston koronasivustosta, https://coronavirus.jhu.edu/vaccines/international. Myös Our World in Data antaa koronarokotustilastoja, https://ourworldindata.org/covid-vaccinations.
Näiden mukaan ainakin yhden rokotteen saaneet lasketaan biljoonissa.
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt...
Olisiko kirja Jorma Varosen Kolmen päivän intiaanit (1979) Linkki antikvariaatin sivulletai Edward Ellisin Nopsajalka (1976) Linkki kaupan sivulleTein Finna-haun hakusanoilla Intiaanit ja nuortenkirjallisuus, sekä aikarajauksella 1975-1990. Hakuun osui 172 suomenkielistä kirjaa. Linkki hakutulokseen.
Ruotsissa on tosiaan uutisoitu Mari Jungstedtin kustantamovaihdoksesta. Uusi, syksyllä 2026 ilmestyvä teos När göken tystnar, joka aloittaa uuden dekkarisarjan, ilmestyy Norstedt-kustantamolta, kun Albert Bonniers Förlag -kustantamo on julkaissut hänen aiemmat teoksensa. Jungstedtin suomenkielisiä teoksia on julkaissut Otava. Lähteet: Mari Jungstedt byter till Norstedts – ny spänningsserie på gång - Boktugg.seMari Jungstedt | OtavaMari Jungstedt – WikipediaNär göken tystnar | Mari Jungstedt | Inbunden
Kirjailija Johannes Angere on kirjoittanut kirjat Kullankylä (1969) ja Me Kullan miehet (1970). Kirjat kertovat kylästä ja kyläläisistä Neuvostoliiton ja Viron rajalla. Kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta HelMet-aineistohaulla http://www.helmet.fi/
ja ne voi tilata lainattavaksi omaan lähikirjastoon,
varaushjeet HelMet-palvelussa.
Voisit tiedustella Kårenilta, olisiko heillä joitain tietoja jäljellä kanslisteista. Muualta ei tällaista julkaisua löydy Internetistä tai kirjana. Yhteystiedot löydät täältä http://www.abo.fi/karen/?page=kontaktuppgifter .
Ramppi palaa –teoksen on toimittanut Kirjailijakeskuken työryhmä ja se sisältää useiden eri kirjailijoiden näytelmiä:
Ramppi palaa : suomalaisia näytelmiä 1974-1981
Julkaistu: Helsingissä : Otava , 1983
Ulkoasu: 381 s. ; 23 cm
Sisältö:
Perhe / Claes Andersson ;
Leijonalla ratsastava pawiaani / Henri Kapulainen ; Casablancan koirat / Christer Kihlman ;
Särjetty viulu / Pirkko Kurikka ;
Gracchuskan pojat / Jussi Kylätasku ;
Maailman laidalla / Pirkko Saisio ;
Wiipurin nopeat / Lauri Sipari
Huomautus: Toim. Kirjailijakeskuksen työryhmä
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-1-07322-2 (sid.)
Porvoon kaupunginkirjastossa ei ole tästä mallista korjausopasta, mutta kaukolainaksi voimme tilata muista kirjastoista. Saatavilla olisi esimerkiksi seuraavat:
Ball, Kenneth: Fiat 600, 600D: 1955-69: Autobook (1974)
Ball, Kenneth: Fiat 600, 600D: 1955-69: Owner's workshop manual (1974)
Clarke, R.M.: Fiat 600 & 850, 1955-1972 (1994)
Haynes, J.H.: Fiat 600D: owner's workshop manual (1988)
Korp, Dieter: Missä vika? Fiat 600 (1972)
Seuraavalla lomakkeella voit jättää meille kaukolainatilauksen:
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista.
Tilastokirjastosta vastattiin näin:
Väestörakennetilaston 1-vuotisikäryhmittäisessä taulukossa on vuoden 2021 lopun tilanne (31.12.2021). Nämä vuonna 1929 syntyneet ovat siinä 92-vuotiaita miehiä ja naisia. Lukumäärä on 9 147.
Valmis poiminta tilastosta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/a7684b06-d91d-49ba-a886-4dcb9127e57f
Lähde:
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
Tilastokeskuksen sivulta tilasto löytyy tätä polkua pitkin: tilastokeskus.fi > tilastotieto > väestö ja yhteiskunta > väestörakenne > tietokantataulukot > StatFin-tietokanta: selaa tietokantataulukoita >
5. 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021.
Vuonna 1929 puolestaan...
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitys on seuraava:
63a. Pitkällinen keuhkoputkien katarri (Bronchitis chronica).
A II viittaa lievään tapaukseen.
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä selviää, että teos on ollut v.2002 lainassa eri toimipisteistä kaikkiaan kolme kertaa, mutta valitettavasti tietosuojasyistä emme voi selvittää lainaajien ikärakennetta.
