Internetistä löytyy hyvin tietoa David Eddingsistä. Kannattaa käydä tutustumassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Linkkikirjastoon, erityisesti osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm.
Ulkomaisia nykykertojia 1 -kirjasta löytyy myös tietoa Eddingsistä. Kirjaa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Tarkista saatavuus kirjaston aineistotietokanta Plussasta, internet-osoite on http://www.libplussa.fi.
Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu Oodin avautumisen (5.12.) jälkeen 37 kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.
Laajasalon kirjasto onkin jo avattu Kirjastoja on ollut vain muutaman kuukauden ajan 36, kun Kirjasto 10 suljettiin 30.9. ja Oodi avataan 5.12. Pasilan kirjasto jatkaa Oodin avautumisen jälkeenkin pääkirjastona, Oodi on keskustakirjasto.
Lisäksi potilaskirjastopalveluja tarjotaan yhteistyössä kolmen sairaalan kanssa, ja myös neljässä ikäihmisten palvelukeskuksessa on kirjastopalveluja. Muidenkin ikäihmisten palvelukeskusten ja esim. Helsingin vankilan kanssa kirjasto tekee jalkautuvaa tapahtumayhteistyötä. Helsingin kaupunginkirjasto tarjoaa tarvittaessa myös kotipalvelua.
Jag tycker att de här sidorna är intressanta: http://www.dyrebeskyttelsen.no/df/98/3_10.html.
Sidorna är norska och härav får du goda länkar att gå vidare.
Du kan också t.ex. ta addressen : http://evreka.com och välja sökordet
"vegetarian" eller "vegetariskt liv". Så får du ganska mycket sidor, som alla knappast är intressanta, men en del av dem, dock.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivustolta löytyy monenlaisia kirjastotilastoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Tilaston mukaan kuntien asukkaista lainaajia on 2 070 298 eli 38,53 %:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=7ca918d0-3d5b-7…
Tilastokeskuksen Tieto & trendit -julkaisun mukaan 15-74-vuotiaista suomalaisista kirjastokortti oli vuonna 2005 78 prosentilla. Luvuista puuttuvat siis lapset, jotka monesti lainaavat vanhempiensa kortilla. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_05_kirjastot.html
Hei!
Varmista, että HelMet-kirjastokorttisi on voimassa ja että siinä on tunnusluku. Ohjeet e-kirjapalveluihin löydät http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ohjeet_ekirjapalveluihin(25…
Ellibs-kirjastojen e-kirjoja voit ladata mobiililaitteille, joissa on iOS- tai Android-käyttöjärjestelmä. Lataa laitteellesi Bluefire Reader -lukuohjelma.
Lukuohjelman lisäksi tarvitset Adobe ID-käyttäjätunnuksen, joka kannattaa luoda ennen lukuohjelman lataamista.Tunnuksen luominen on maksutonta ja onnistuu Adobe.com -sivuilla.
Eli voit lainata e-kirjan ja ladata sen lukuohjelmaasi tai lukea suoraan selaimessa jos sinulla on nettiyhteys.
Hei,
etsimäsi humoristinen novelli on nimeltään Herra Bloken uutinen ja se on alunperin vuodelta 1865. Internetissä tarina on luettavissa englanniksi vaikkapa tässä palvelussa: https://americanliterature.com/author/mark-twain/short-story/mr-blokes-…
Suomenkielinen novelli löytyy Tammen vuonna 1963 julkaisemasta kirjasta Mark Twainin parhaat.
Suomen lainsäädännössä kansalliset säännökset kansainvälisestä perintöoikeudesta löytyvät perintökaaren (40/1965) 26 luvusta (”kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä”), jonka 5–11 §:issä säädetään kansainvälisiin perintökysymyksiin sovellettavasta laista. Perintökaaren 26 luvun 5 §:n mukaan perimykseen sovelletaan lähtökohtaisesti sen valtion lakia, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka. Perintökaaren 26 luvun 6 §:n mukaan perittävä voi kuitenkin halutessaan poiketa tästä niin kutsutusta asuinmaaperiaatteesta ja määrätä sovellettavaksi esimerkiksi sen valtion lain, jonka kansalainen hän on. Määräys on annettava testamentille säädetyssä muodossa (ks. perintökaaren 3 luvun 1 §). Testamentilla perittävä voi...
Suomesta siirrettiin Ruotsiin noin sata juutalaislasta vuonna 1944. Toiminnasta vastasivat Helsingin ja Tukholman juutalaiset seurakunnat.
Siirrosta ei siis vastannut sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea.
Kannattaa kysyä asiasta Helsingin juutalaisesta seurakunnasta sekä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään Helsingin juutalaisen seurakunnan arkistoa.
Arkistotietoja on myös Ruotsin arkistoissa.
Judiska krigsbarn från Finland – Sotalapset
http://www.sotalapset.fi/assets/mn_1-2014.pdf
Helsingin juutalainen seurakunta
https://www.jchelsinki.fi/fi/ota_yhteytta
Kansallisarkisto
https://www.arkisto.fi/fi/info?page=fi/info
Kansallisarkisto: Suomen juutalaisten arkisto
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=...
Artikkeli löytyy esimerkiksi "google advanced" haulla osoitteesta https://www.jstor.org/ - artikkelin pääsee maksutta lukemaan kirjautumalla sivustoon.
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta kyseessä mahdollisesti on ryijyn tai vastaavan ompeluun tarkoitettu apuväline. Lanka, josta ryijyn nukka syntyisi, kieputettaisiin levyn ympärille ja ommeltaisiin koneella levyn raosta. Epäselvää kuitenkin on, miksi levyssä näyttäisi olevan kaksi erikokoista puolta.
Vertaa "Apupatentin" käyttöohjeeseen https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343204?term=Kelim… tai nykyaikaiseen ryijyn ompeluohjeeseen https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-ryijymatto
'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
Turun kaupunginkkirjastosta löytyy asunto-osakeyhtiötä käsittelevää kirjallisuutta, esim. Pekka Arjasmaa: Toimiva hallitus 2002 ja Pekka Arjasmaa: Asunto-osakeyhtiölaki: kommentaari 2001 ja Asuntoyhtiö 2002.
Yleistä oikeudellista tietoa voisi saada Finlex-tietokannasta
http://www.finlex.fi/
Mikäli tarvitset oikeudellistä apua, vaihtoehdot ovat joko
yksityiset asianajotoimistot tai kaupungin oikeusaputoimisto
httphttp://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=2812&culture=fi-FI&conte…
Hyvä tietolähde taloyhtiön asioissa verkossa on Taloyhtio.net:
http://www.taloyhtio.net/
"Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja yhdestä osoitteesta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille."
Helsingin kaupunginkirjaston kortin voi hankkia jossakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa. Näitä ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Yhdessä HelMet-kirjastossa hankittu kortti käy muissakin kirjastoissa. Kirjastokorttia hankittaessa henkilöllisyys on todistettava. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.lib.hel.fi Etusivu > Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti.
HelMet-kirjastot www.helmet.fi
Kirjaston lähteistä en onnistunut tietoa löytämään. Suomi-Venäjä -seurasta annettiin muutamia linkkejä venäjän- ja englanninkielisiin sivustoihin, joista voisi löytyä tietoa:
https://ru.russianarts.online/114267-kakie-byvayut-matryoshki/ -
https://www.vipdoll.ru/%D0%B8%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%8F-%D0%BC%D0%B0%D1%82%D1%80%D0%B5%D1%88%D0%BA%D0%B8/
https://en.wikipedia.org/wiki/Matryoshka_doll
Kirjaa ei ole Helmet-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Linkki kaukopalvelupyyntöön löytyy sivulta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tässä teoksen saatavuustiedot Finna-palvelussa
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22espoo+art+ry%22&type=Tit…
Voisiko kyseessä olla piimäjuusto, kotijuusto tai herajuusto? Tarkoitus ei ole mainostaa, mutta esimerkiksi Riitan Herkun kotisivuilla on näitä perinteisiä kotimaisia juustoja. Valmistaja voi toki olla joku muukin, mutta tärppäisikö näistä joku. https://riitanherkku.fi/tuotteet/juustot/
Helsingin kaupunginkirjastoon on tilattu seuraavat suomenkieliset matkailualan lehdet: Caravan, Lapinkävijä, Matkailu, Matkalehti, Matkamedia, Matkaopas. Osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi voit tarkistaa missä toimipisteissä ne ovat luettavissa tai lainattavissa. Pääkirjastossa ne ovat vain luettavissa, muissa kirjastoissa yleensä myös lainattavissa lukuunottamatta viimeistä numeroa.
Indus-kulttuurista on seuraavissa teoksissa:
- Whitehouse, Ruth: The first cities, 1977
(s. 116-161)
- Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2
(s. 311 Asko Parpola: Indus-kulttuuri)
- Clark, Grahame: World prehistory: an outline, 1967
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Indus-kulttuuri löytyivät seuraavat teokset:
- Tutkimuksen etulinjassa: Tieteen päivät, 1995
- Cichy Bodo: Architecture of the ancient civilizations in colour, 1966
- Maailmanhistorian pikkujättiläinen
Oulun yliopiston kirjastosta em. asiasanalla lisäksi myös:
Corpus of Indus seals and inscriptions
1. Collections of India, Hki, 1987
Corpus of Indus seals and inscriptions
2. Collections in Pakistan, Hki, 1991
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston eli Pasilan kirjaston remontti valmistuu syksyyn mennessä ja kirjasto avataan syksyllä, todennäköisesti syyskuussa. Kaupunginkirjaston etusivulla (http://www.lib.hel.fi/) ilmoitetaan avaamisesta.
Haminan kirjastossa tai muissa Kyyti-kirjastoissa kirjaa ei näytä verkkokirjaston (http://www.kyyti.fi/libdbsearch/) perusteella ainakaan vielä olevan. Kirjasta voi tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen joko Internetin kautta osoittessa http://www.kyyti.fi/node/234 tai paikan päällä kirjastossa. Joissakin muissa Suomen kirjastoissa kirjaa on, joten on myös mahdollista tehdä siitä kaukolainapyyntö oman kirjaston kautta, joko netissä http://www.kyyti.fi/node/234 tai kirjaston tiskillä. Kaukolainaus on maksullista.
