Jukka Laajarinteen Madonluvut: matemaattisia sekoiluja sopii alakoululaisille. Mari Mörön Ihan sopiva maailma -kuvakirjassa ukko mittaa kaikkea. Myös Brenda Williamsin Oikea prinsessa: matemaaginen tarina sopii matematiikan opetuksen oheistarinaksi.
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyy pari englanninkielistä teosta hakusanalla culture shock :
Storti, Craig: The art of crossing cultures , Yarmouth (ME): Intercultural Press, cop. 1989, ja
Furnham, Adrian: Culture shock: psychological reactions to unfamiliar environments, London: Methuen, 1986.
Sivulta http://www.kirjastot.fi , Yleisten kirjastojen verkkopalvelut, löytyy tiedot EBSCOsta, englanninkielisestä lehtitietokannasta, joka on käytettävissä yleisten kirjastojen työasemilla. Hakusanoilla culture shock and immigrants löytyy useita viitteitä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta löytyy useita suomenkielisiä teoksia, jotka käsittelevät somali - ja muiden maahanmuuttajien asemaa Suomessa,...
Tässä vielä muutama kirja näiden jo Helmet-haun ja Melindan kautta löytyneiden lisäksi:
- Lea Liinu Tajakka / Saattajat: novelleja
http://www.kiiltomato.net/lea-liinu-tajakka-saattajat/
- / Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry / Kaikki romut mitä elämästä irti lähti
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1608746
- Irma Kupiainen / Kivun kuvajainen hämärän ääriviiva : Omaisrunokirja
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AKupiainen_Irma
Koko Suomen puhelinluettelot löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta seuraavien kirjastojen käsikirjastoista:
Herttoniemen kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Pasilan kirjasto, pääkirjasto
Rikhardinkadun kirjasto
Töölön kirjasto, lisäksi Tukholman luettelo
Osoitteet ja aukioloajat löytyvät osoitteella
http://www.lib.hel.fi tai http://www.helmet.fi .
Lumon kirjastoon ei ole vielä hankittu kysymääsi Karvinen-pokkaria numero 53.
Voit hakea HelMetistä (http://www.helmet.fi ) Karvinen-pokkareita ja mikäli löydät haluamasi, tilata sen Lumon kirjastoon.
Aforismi näyttää olevan suomennettu. Internetistä löytyi sen kirjoittajaksi Stephen Grellett (1773-1855):
http://www.jesuslives.co.za/2008/08/12/pass-through-this-world-once/
http://wise-men-say.blogspot.com/2006/09/stephen-grellett.html
http://www.humanresources.txstate.edu/bulletin/october2005/page6.html
I expect to pass through this world but once;
Any good thing therefore that I can do, or
Any kindness that I can show to any fellow-creature,
LET ME DO IT NOW;
Let me not defer or neglect it,
For
I shall not pass this way again.
-Stephen Grellett.
Teosta ei ole Töölön kirjastossa, mutta sitä löytyy parista muusta HelMet-kirjastosta. Valitettavasti kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja niistä on kaksi varaustakin, mutta osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2016746~S9*fin voi tehdä teoksesta varauksen. Teosta on tilattu myös Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin, joskaan tilatut kirjat eivät ole vielä saapuneet kirjastoon asti. Varauksen tekemällä saat kuitenkin kirjan, joka palautuu nopeimmin. Varausmaksu on 50 senttiä, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Uusi jätteenpolttoasetus tuli voimaan vuonna 2013. Se on luettavissa Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130151
Pääkaupunkiseudun jätteiden poltto alkoi kevättalvella 2014. Sama toiminta on alkanut muuallakin maassa. Jätteinä poltetaan sekajäte, eli se jäte, joka muuten olisi viety kaatopaikalle. Tämän myötä mm. sekajätteen läjittäminen Ämmässuon kaatopaikalle on lähes loppunut.
Kierrätystä jätteiden poltto ei vähennä, vaan se tukee sitä. Kotitalouksien lajitteluohjeet eivät ole muuttuneet. Vain energiajätteen erilliskeräyksestä luovutaan ilmeisesti tänä keväänä.
Alla olevista linkeistä lisää tietoa:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1396319671106
http://jly.fi/energia1.php?treeviewid=tree3&nodeid=1
http://www....
Myös media- ja musiikkipalvelut (ent. musiikkiosasto) avaa arkisin ovensa klo 8 aamulla. Itsepalveluaukioloaika 8-10 koskee myös media- ja musiikkipalveluita, ja esimerkiksi harrastehuoneet ja digitoinnit ovat käytettävissä klo 10 eteenpäin.
Muokkaus: Tarkennetaan, että kysymys oli kohdistettu Lahteen, joten vastaus koskee myös Lahden pääkirjaston media- ja musiikkipalveluita.
Säveltäjä Onni Kauppilasta ei valitettavasti juuri helposti löydettäviä henkilötietoja ole tarjolla, eikä esimerkiksi Viola-tietokannassa ole edes hänen elinvuosiaan. Hänen syntymäaikansa on 6.10.1905 ja ainakin vielä vuonna 1995 hän vietti 90-vuotispäiviään Helsingissä. Kysyjän etsimää kantaattia Valon vartijat ei ole levytetty eikä julkaistu nuottina. Muutamia hänen sävellyksiään on levytetty. Mieskuorolaulu Pohjolanmaa Jaakko Kalmion tekstiin on julkaistu Haukiputaan kunnan julkaisemalla LP-levyllä "Musiikkitervehdys Haukiputaalta" vuonna 1982, esittäjänä Haukiputaan mieskuoro. Sama esitys on julkaistu vuonna 2006 Lions-Club Haukiputaan julkaisemalla CD-levyllä "Haukiputtaalla soi" ja kuoron omalla LP-levyllä "Soi soi laulu" vuonna 1988...
Yksikään tutkimistani lähteistä ei ikävä kyllä ottanut kantaa siihen, miksi Nobel-päivää juhlitaan joulu- eikä lokakuussa. Ylipäänsä vaikuttaa siltä, että päivän viettäminen joulukuussa on kirjallisuudessa otettu annettuna asiaa kyseenalaistamatta. "Kaiketi sitä olisi yhtä hyvin viettää 21. lokakuuta Nobelin syntymän muistoksi", huomautti kuitenkin yksi vastaani tullut kirjoittaja.
Nobel-päivän synnyssä voisi ehkä tiedotusvälineillä ajatella olevan oma osuutensa. Kun ensimmäiset Nobelin palkinnot jaettiin 10. joulukuuta 1901, sanomalehdet alkoivat kutsua päivää "Nobel-päiväksi" aihetta koskevassa kirjoittelussaan jo ennen tilaisuutta, ja nimitys jäi yleiseen käyttöön.
Yksi peruste Nobel-juhlinnan sijoittamisesta mieluummin joulu-...
Kyseessä lienee Raija Siekkisen kirja Tyttö, puu ja peili (Otava, 1987).Kirjasammosta löytyy kuvaus teoksesta: "Tyttö ihailee itseään peilistä. Hän on maailman kaunein. Hän jää sisälle taloon ihailemaan itseään. Myös ulkopuolella puu näkee itsensä peilistä kauneimpana, niin kauniina ettei malta syksyllä pudottaa ihania lehtiään. Keväällä ei sitten kasvakaan uusia kuivuneiden tilalle. Tytölle tulee ikävä yksin kotona. Vasta ulos kylille uskaltautuessaan hän löytää iloa elämäänsä." (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b45505d-1043-4f7c-a38c-631ff65e1e62)
Narsismi tarkoittaa rakkautta omaan itseensä eli itsensä rakastamista. Näin narsistinen ihminen on narsismiin taipuvainen.
Narsismi sanalla taas viitataan kreikkalaisen mytologian hahmoon nimeltä Narkissos, joka rakastui omaan heijastukseensa lähteessä. Erään version mukaan Narkissos riutui oman heijastuksensa ääreen kunnes hänestä ei jäänyt jäljelle kuin lähteeseen päin kääntynyt narsissi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Narcissus_(mythology)
International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuston mukaan Singerin koneet sarjanumeroilla Y5666044-Y5676043 on valmistettu vuonna 1928. (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Ainoa ehdotus olisi Edgar Allan Poen Varastettu kirje, mutta sekään ei aivan vastaa muisteltua kuvausta. Tässä vielä Kirjasammon hakutulos aiheella kirje, voitte yrittää etsiä kirjaa esimerkiksi sieltä: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjeJos joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta voisi olla kyse, ehdotuksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Itogi ja Krestjanka -lehtiä ei valitettavasti säilytetä vuotta kauempaa missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa kirjaston lehtitietokannasta osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/ . Esim. Itogi-lehden tämän vuoden numerot ovat tulleet Kallion kirjastoon, mutta koska vanhempia lehtiä lainataan, kannattaa soittaa ja varmistua saatavuudesta puh. 31085053.
Helmet-kirjastoista vanhoja Helsingin sanomia säilytetään ainoastaan Pasilan kirjastossa. Lehden vanhat numerot on luettavissa mikrofilmeiltä, mikrofilmaukseen asti se on luettavissa paperisena. Lehti on luettavissa siellä perustamisestaan lähtien.
Walt Whitman (1819-92) oli kuuluisa amerikkalainen runoilija. Hänestä löytyy tietoa mm.teoksista: Kansojen kirjallisuus : realismi, osa 8, ss.503-522
ja Palola, Eino: Brontesta Lagerlöfiin, ss.81-97. Myös tietosanakirjoista kannattaa katsoa.
Tampereen yliopiston kirjaston aineistorekisteristä löytyy asiahaulla "Whitman Walt" 10 teosta, mm. Seidel Canby, Henry: Walt Whitman : an american.
