Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on tähän mennessä
ilmestynyt suomeksi 105 kpl, viimeisin vuonna 2001: Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net
Neiti Etsivästä on kysytty aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakukenttään neiti etsivä ja tee haku.
Over the Rainbow on elokuvasta Ihmemaa Oz (1939), jossa sen esitti Judy Garland.
Katkelma Video-oppaasta 95: " Harold Arlen ja E.Y. Harburg kuittasivat Oscarit Judy Garlandin riipaisevasti tulkitsemasta Over the Rainbow -laulusta. Herbert Stothart oscaroitiin musiikista. Judylle lahjoitettiin kunnia-oscarina minipatsas."
Jos kirja on paikalla kirjastossa, voidaan se pyynnöstäsi laittaa nimelläsi odottamaan noutoa. Sen sijaan kirjavarauksia, jotka tehdään tietokantaan, ei voi tehdä ilman kirjastokorttia. Kirjastokortin saat kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Samalla voit pyytää omat tunnukset kirjaston tietokantaan, jolloin voit tehdä varauksia myös kotikoneelta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Forssan sekakuorosta ei ole kukaan kirjoittanut ainakaan itsenäistä teosta. Myöskään artikkelitietokanta Artosta ei löytynyt kuoroon yhtään viitettä.
Tuomo Väkevä on kirjoittanut 1983 julkaistun kirjan "Tanssien soittajista ja tanssipaikoista Lounais-Hämeessä 1917-1970 ; Forssan seudun muusikot 1958-1983", mutta tässä on tuskin yksittäisen kuoron vaiheista mitään tarkempaa, vaikka joitain viitteitä voikin olla.
Voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä Forssassa mahdollisesti vielä toimiviin kuoroihmisiin ja kysellä, löytyisikö jostain talletettuna kuoron vanhoja dokumentteja. Jos niitä on säilynyt, on ne voitu siirtää kaupunginarkistoon tai mahdollisesti jopa maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan....
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta öljyvärimaalauksesta esim. asiasanalla "öljymaalaus" tai hakemalla suoraan hyllystä luokasta 74.21 (maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka) esim. teoksesta Kiljunen, Taidemaalarin materiaalioppi. Nimekehaulla "öljyväri" saat myös 13 viitettä.
Sue Russell ei ole kirjoittanut kirjaa nimeltä Damsel of Death. Sen sijaan hänen kirjoittamansa kirja Lethal Intent kertoo Aileen Wuornosista, jota kutsuttiin Damsel of Deathiksi. Sue Russellin kirjallisesta tuotannosta enemmän sivulla http://www.suerussellwrites.com .
Lethal Intent –kirja on englanniksi useissa ja ruotsiksi (ruots. nimeke Alias monster) yhdessä pääkaupunkiseudun kirjastossa, joista sen voi pyytää kaukolainaksi kääntymällä oman paikallisen kirjaston puoleen.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (tekijä Saarikalle, Anne, Gummerus 2007)- kirjan mukaan nimi Amira on heprealais- tai arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee prinsessaa. Nimen miespuolinen vastine on Amir, joka merkitsee prinssiä ja emiiriä.
Samassa kirjassa nimestä Sofia kerrotaan, että se on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Lisäksi kirjassa mainitaan, että nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen, jonka tyttäret surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman.
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) on mahdollisuus hakea teoksia
alkukielen (tässä tapauksessa italia) mukaan. Turun kaupunginkirjastossa
Fennica CD-ROM on asiakaskäytössä käsikirjastossa (2. krs.), ja siitä
voi myös tulostaa viitteitä.
Kaupunginkirjaston omasta rekisteristä voi myös hakea alkukielen mukaan, mutta haku rajoittuu vain 1990-luvulla luetteloituihin teoksiin. Asiaa voi kysyä neuvonnasta. Lisäksi neuvonnasta löytyy italiankielestä suomennettujen romaanien valikoimaluettelo, joka on tehty 1980-luvun alussa.
Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on...
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
1970-luvulta kumpaakin lehteä on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Lehdet ovat mikrofilmeinä. Uutisia ja uutisotsikoita voi löytää selaamalla mikrofilmejä. Molemmat löytyvät ainakin Kansalliskirjastosta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vaara-kirjastojen etusivulta, http://vaarakirjastot.fi/ , pääsee tarkennettuun hakuun, jonka yläpalkissa on "haut". Sen alta voi valita juuri saapuneet: kirjat, musiikki, konsolipelit, videot tai lastenaineisto.
Saat listan, jossa kärjessä ovat uusimmat hankitut nimekkeet.
Myös tiedonhaun kautta pääset uusimpiin teoksiin valitsemalla aikarajauksen ja aineistolajin sekä hyllypaikan.
Haun tulosta voit rajata lisää vasemmalla olevilla vaihtoehdoilla.
Psykoteriapia vaihespesifinä vuorovaikutuksena julkaistiin alun perin englanninkielisenä Scandinavian Psychoanalytic Review'ssa vuonna 1979. Suomenkielinen versio artikkelista liitettiin Psykoterapian perusteiden kolmanteen painokseen, joka ilmestyi vuonna 1982.
Arto Nuotion laulama "Saari rakkauden" on käännösiskelmä kreikkalaisen Jannis Miliokasin säveltämästä kappaleesta "Roz". Suomalaiset sanat on tehnyt Turkka Mali, sovitus on Antti Hyvärisen. Suomalaiseen versioon ei ole nuottia, eikä Suomen kirjastoista löydy myöskään alkuperäisen Roz-kappaleen nuottia.
Lähettämäsi sitaatti on loppuosa Rudyard Kiplingin runon The Islanders eli Saarelaiset riveistä, jotka kuuluvat näin:"Then ye returned to your trinkets; then ye contented your souls / With the flannelled fools at the wicket or the muddied oafs at the goals."Antero Manninen on suomentanut rivit seuraavasti:"Siten palasit leikkien ääreen ja sielusi ilahtui / pelikenttien keikareista, maalivahdit kun kurassa ui."https://www.kiplingsociety.co.uk/poem/poems_islanders.htmRudyard Kipling: Valkoisen miehen taakka (valinnut ja suomentanut Antero Manninen, 1976, s. 115)
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tällaista Carpelanin runoa. Hänen tuotantonsa on valtavan laaja ja kirjoja selaamalla tätä oli hankala löytää.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen Carpelanin runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Taiteen pikkujättiläisestä / toim. Rakel Kallio et al. löytyy hyvä määritelmä Aesthetic movementista, esteettisestä liikkeestä vaikuttajineen. Se vaikutti 1800-luvun lopulla ja sulautui vuosisadan vaihteessa art noveau-liikkeeseen. Turun kaupunginkirjasto on sisällyttänyt sen asiasanaan art nouveau sekä estetismi (viite teokseen Aslin, Elizabeth: The Aesthetic Movement: prelure to art nouveau).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
