Kaukolaina tulee aina palauttaa siihen kirjastoon, josta se on käyty noutamassa. Vantaalle voi palauttaa ainoastaan HelMet-kirjastojen aineistoa, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen lainoja.
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kaikista äänikirjoista kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun ** ja valitsemalla oikealla olevasta alasvetovalikosta äänikirjat. Voit rajata hakuasi esimerkiksi kielen tai materiaalin (kasetti vai cd) mukaan.
Kirjoittamalla hakuruutuun "kaunokirjallisuus" + äänikirjat-valinta saat vain kaunokirjallisuuden. Haku "kaunokirjallisuus and not lastenkirjallisuus" + äänikirjat-valinta pudottaa lastenkirjat pois hakutulosten joukosta. Voit kirjoittaa myös jonkun tietyn kirjailijan ja valita äänikirjat, jolloin näet ne kirjat, jotka häneltä on saatavina äänikirjoina.
Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että mikrofilmit täytyy tilata etukäteen. Filmeistä voi tilata myös suoraan paperisia suurennoksia, mutta tulostuksen voi tehdä itsekin.
Alla on linkki ohjeisiin. Sivulta löytyy myös mikrofilmipalvelun sähköpostiosoite, josta kannattaa kysyä tarkempia tietoja esimerkiksi kopioiden maksamisesta. Toisesta linkistä löytyy palveluhinnasto.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Kaikki kirjastot ovat suljettuina toistaiseksi. Mistään kirjastoista ei voi noutaa varauksia. Hyllyssä olevasta aineistosta ei voi myöskään tehdä varauksia. Aineistosta, josta on varausjono tai joka on vasta tulossa lainattavaksi, voi tehdä varauksen.
Jos sinulla on varaus, jonka noutoaika on 17.3. jälkeen, varaus odottaa noutokirjastossa vielä silloin, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli sinulla on mielessäsi teos, jonka haluat varata myöhemmin, voit tallentaa kirjan tiedot omissa tiedoissasi muistilistalle. Täältä löydät ohjeet:
https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#muistilistani
Alle 18-vuotiaan lainoista ei mene myöhästymismaksua. Myöhästymismaksua kertyy vain aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta, ei siis lasten- ja nuorten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on bengalinkielisiä lastenkirjoja. Kirjoja voi lainata Monikielisestä kirjastosta, joka sijaitsee Pasilan kirjaston yhteydessä. Kirjoja voi myös varata omaan lähikirjastoon.
Futsalista ja karatesta en valitettavasti löytänyt bengalinkielisiä kirjoja, mutta tästä voi selata bengalinkielistä kokoelmaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20l%3Aben__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista.
Voit suorittaa aineistohaun pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi asiasanoilla leikkikalut, historia. Saat tulokseksi 30 viitettä. Napsauttamalla "täydet tiedot" pääset tarkastelemaan yksittäisen julkaisun tarkempia luettelointitietoja, kun taas "saatavuustiedot" kertoo niteitten sijainnin.
Helsingin yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä http://ethesis.helsinki.fi/ . Opinnäytteitä löytyi useita asiasanoilla China marketing tai China trade. Pari esimerkkiä:
- Lahtinen, Anja: Governance Matters : China's Developing Western Region with a Focus on Qinghai Province, 2010 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19191
- Jiang, Yanqing: Growth and Convergence: The case of China, 2009
https://helda.helsinki.fi/handle/10227/389
Internetissä olevia tutkimuksia. Esimerkiksi Nokia ja Kiina http://www.pdfarticles.com/topic/nokia+marketing+in+china.html
Samantapainen kysymys on ollut aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=23857a14-f228-4e0… .
Perus- ja tilastotietoja CIA - the...
Yrjö Jylhä on suomentanut William Wordsworthin runon "Ode". Suomennos sisältyy ainakin seuraaviin teoksiin:
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (Otava, 1954)
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Runo on yhdeksän sivua pitkä. Saat sähköpostiisi runon ensimmäisen osan.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Ehdottaisin sinulle Haruki Murakamia, Ian McEwania ja Paul Austeria, science fictionia kirjoittavaa Alastair Reynoldsia, kotimaisista Kari Hotakaista, Turkka Hautalaa ja Petri Tammista, ja dekkaristeista vielä Arnaldur Indriðasonia.
Aliaksen eli salanimen saat lisättyä asiakastietoihisi minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Kollega vinkkasi Heli Laaksosen runoa 'Mummuks tahtomine', joka löytyy teoksesta Pulu uis.
Runo alkaa: "Tule viäl semne aamu,/ ko mää herä ilman kello oikke aikasi,/ keitän ittelän kaffet, polje Monarkin kans kaupunkil,/ ole oven taka vartomas ko L. Lehtose Leninkiliikke/ myyjäfrouva tule töihi, päästä munt sisäl,/ autta valikoittema heijä suurimma,/ vaaliampunasimma pualpunttisimma aluhousu--"
Kuulostaako yhtään tutulta? Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kysyjän etsimää runoa?
Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.
Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
https://outi.finna.fi/
Etsinnän kannalta tärkeä tieto on, millä vuosikymmenellä koulua on käyty.
J. N. Lahtisen säveltämä ja Siiri L:n (eli Siiri Lamerin) sanoittama laulu "Sisään tullessani" alkaa: "Portahissa hiljaa kuljen, ovet myös mä hiljaa suljen". Laulu sisältyy J. N. Lahtisen toimittamaan nuottiin "Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset" (Valistus, 1932, s. 75).
Kanto - kansalliset toimijatiedot: J. N. Lahtinen:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000123051
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Siiri Lameri:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000198976
Tiedot tarkistettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
Rev. Peale: The Power of Positive Thinking
Tekijä(t): Peale, Norman Vincent
Teoksen nimi: Onnellisen elämän edellytykset / Norman Vincent Peale ; [suom. Taito Seila]
Julkaisija: Vaasa : Edes , 1975 : Fram
Ulkoasu: 303 s. ; 21 cm
Alkuteos: The power of positive thinking
Lisäpainos: 3. p. 1982. - 3. p. [i.e. 4. p.] 1988
Aineisto: kirja
ISBN: 951-9060-03-0 (sid.)
SAMALLA ALKUPERÄISTEOS JULKAISTU MYÖS SEURAAVIN TIEDOIN:
Tekijä(t): Peale, Norman Vincent
Teoksen nimi: Ole oman onnesi seppä / Norman Vincent Peale ; suomentanut Tytti Träff
Julkaisija: Hämeenlinna : Karisto , 1999
Ulkoasu: 284 s. ; 22 cm
Alkuteos: The power of positive thinking
Aineisto: kirja
ISBN: 951-23-3887-4 (sid.)...
Tässä on muutama kirja, joissa kerrotaan eri maiden käytös- ja tapakulttuurista:
Powell, Michael: "Maan tavoille:matkailijan käytösopas" (Karisto, 2006)
Seuraava kirjasarja eri maanosien maista:
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Aasia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Amerikka ja Australia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Lähi-Itä ja Afrikka"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Eurooppa" (Fintra-julkaisuja)
Käri-Zein, Päivi: "Bisneskohteena Arabimaat" (Multikustannus, 2003)
Näppäimistöä kutsutaan qwerty-näppäimistöksi ylärivin ensimmäisten kirjainnäppäinten järjestyksen mukaan. QWERTY-designin patentoi Milwaukeessa asunut sanomalehtitoimittaja ja painaja Christopher Sholes vuonna 1867 tai 1874 - eri lähteissä ilmoitetaan eri vuosiluku. Hän onnistui myymään kehitelmänsä yhdysvaltalaiselle Remingtonin kirjoituskonetehtaalle 1870-luvulla. Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty.
Näppäinsysteemistä ja sen historiasta on varsin hyvä selostus suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/QWERTY
Vielä yksityiskohtaisemmin qwertyn historiasta kertoo englanninkielinen Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Qwerty
Markku Heikkilän kirjoittama Jussi Halla-aho - elämäkerta on tilattu Helmet kirjastoihin mutta siitä ei ole vielä niteitä saatavilla. Voit tehdä teoksesta varauksen kirjautumalla omalle tilillesi osoitteessa helmet.finna.fi tai henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi joko kirjastossa tai puhelimitse. Varaaminen on maksutonta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2610911?sid=5116403907
Ulkomaalaisten juhannuskuvaukset koskevat ennen muuta Aavasaksaa. Kirjassa Lappi, osa 1: Suuri, kaunis, pohjoinen maa on Jouko Vahtolan mielenkiintoinen yleisesitys Maailmanmatkaajia Lapissa. Kirjasta löytyy myös Vesa Mäkisen artikkeli Suomen Lapin matkailun synty. Verkosta löydät Lapin matkailun historiaa osoitteesta:
http://www.rovaniemi.fi/lapinkavijat .
Kirjaan Rovaniemen kuvauksia (Pohjoinen 1995) sisältyy
muutama alkukieleltä saksalainen kvuaus. Ne kuvaavat Rovaniemen markkinoita ja sota-aikaa. Juhannuskuvauksia:
I. K. Inha: Juhannuksena 1892
Lily Jean-Javal: Juhannusyö Ounasvaaralla (ransk.)
sekä artikkeleita joissa Ounasvaaran juhannus mainitaan.
Rovaniemellä on ollut huomionarvoista napapiiri ja juhannus on jäänyt sen ja...
