Hei,
Kirjoja voit hakea pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi . Valitse asiasanaksi syömishäiriöt ja rajaa kieleksi suomi. Saatavuustiedoista näet, mitkä teokset ovat saatavilla ja voit ottaa puhelimitse yhteyttä ko. kirjastoihin.
Kirjastojen asiakaspäätteillä pystyt myös selaamaan tietokantoja, esim. korkeakoulujen Linnea-tietokantaa, Fennica-kansallisbibliografiaa Aleksi-artikkelitietokantaa ja Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokantaa. Opastusta näiden tietokantojen käyttöön saat kirjastosta.
Hämeenlinnan kirjaston Makupalat on myös hyvä tiedonhakupaikka. Sivulla http://www.htk.fi/kirjasto/makup/sairas2b.htm on joukko syömishäiriölinkkejä. Joskus taas kannattaa hakea tietoa vain kirjoittamalla hakusana...
Wordsworthin sonetteja ei ole suomennettu tällaisina kokoelmateoksina (Tynni on tosin suomentanut Shakespearen Sonetit). Tynnin käännöksenä on ilmestynyt teos nimeltä Runoja, jossa on kaksi sonettia Wordsworthin sonettikokoelmista, mutta kysyttyä sonettia ei tässä teoksessa valitettavasti ole. Vaikuttaa siltä, että kyseistä runoa ei ole suomennettu.Lahden runotietokannasta haettu lista Wordsworth-suomennoksista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_William_Wordsworthin_runojen_suo…
Tällaisia löytyi:
Schubert, Franz, Fantasia F-molli op.103 (=D940) nelikätisesti pianolle.
Dvorak: Slovanske tance op.46 ja op.72 nelikätisesti pianolle. Molemmissa löytyy nro 3, mutta op.46 nro 3 on ehkä tunnetuin.
Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
Olisikohan kirjassa kuitenkin painovirhe ja kyseinen paikkakunta (kylä) on Rantasalmella sijaitseva "Kolkontaipale"? Kolkontaipaleella on ollut rautatieasemakin, joka lakkautettiin liikennepaikkana vasta 2007.
Itse en löytänyt nimeä "Kollontaipale" mistään, joten pidän yhden kirjaimen virhettä todennäköisimpänä selityksenä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kouvolan pääkirjasto on avoinna huomenna 9-15. Meillä on yksi kirjastossa käytettävä läppäri, jota ei voi varata etukäteen sekä kahdeksan asiakaskäytössä olevaa tietokonetta joita käyttämään pääsee vapaasti. Katsoin että asutte Myllykoskella ja Inkeroisten kirjastohan on omatoimisena käytettävissä viikonloppuisin klo 7 - 20.
Eri maiden kansallislauluja löytyy kirjastoista niin cd-levyinä kuin
nuotteina. Ruotsin, Tsekin, Ranskan, Iso-Britannian ja Irlannin kansallislaulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta cd-levyltä: Music of the World - National Anthems. Philips Classics 1997.
Nuotit ja sanat lauluihin löytyvät esim. teoksesta National Anthems from around the world. Hal Leonard 1996. Molempia löytyy useista Helsingin kirjastoista. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi tai pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Tietoja yliopistotutkinnon suorittaneista aiemman koulutuksen mukaan löytyy Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Aiempi-ja-my%C3%B6hempi-koulutus.aspx. Tohtorintutkintojen osalta tieto löytyy parhaiten tästä taulukosta valitsemalla suodattimeen ”Koulutusaste, taso 2” tohtorintutkinto. Valitettavasti aikasarja yltää vain 2010-luvun alkuun.
Lisäksi on syytä huomioida, että viime vuosina tohtorintutkinnon suorittaneista reilu viidesosa on ollut ulkomaan kansalaisia, ja luonnollisestikaan heistä läheskään kaikilla ei suomalaista ylioppilastutkintoa ole. Edellä mainituissa Vipusen taulukoissa tietoa kansalaisuudesta ei valitettavasti ole käytettävissä.
Tässä muutama klassikkoteos eri aikakausilta:
Richard Adams: Ruohometsän kansa
Elsa Beskowin kuvakirjat
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
Roald Dahl, Matilda
Grimmin sadut
Hanhiemon satuaarre
Heinrich Hoffmann: Jörö-Jukka
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
L.M. Montgomeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat
Odysseia lapsille (Arto Kivimäki)
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Tuhannen ja yhden yön tarinat
Jules Verne: Matka maan keskipisteeseen / Sukelluslaivalla maailman ympäri
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
Finna.fi-palvelusta selviää ainakin se, että kyseistä Psoriasisliiton ja Ihopotilaiden keskusliiton jäsenlehteä on julkaistu joko Ihonaika tai Ihon aika (tai Ihon Aika) nimillä vuodesta 1997. Lehti on yhdistynyt julkaisuista Ihokas ja Psori. Psori-lehti puolestaan on ilmestynyt vuosina 1983-1996 ja sen edeltäjä on ollut PSO-lehti vuosina 1975-1982. Linkeistä pääset Finnan tietueisiin.
Lisäys 8.8.2023: Ihon ajan päätoimittaja Hanna Karhusen vastaus: "Psoriasisliitto on julkaissut omaa lehteä perustamisestaan eli vuodesta 1975 asti. Alkuvuosina lehden nimi oli PSO-Viesti (ruotsiksi PSO-Nytt). Sen jälkeen nimeksi muuttui Psori, ja kuten kirjoititkin, 90-luvun puolivälin tienoilla uudeksi nimeksi vaihtui Ihon aika, joka on...
Jos sinulle ei ole tehty Helmet-kirjastokorttiin liittyvää pin-koodia, sinun täytyy hakea se jostakin Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, voit asioita missä tahansa Helmet-kirjastossa. Jos sen sijaan sinulle on tehty pin-koodi ja olet unohtanut sen, voit palauttaa sen osoitteesta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin . Palautuksessa tarvitset kirjastokortin numeron ja sen sähköpostiosoitteen, jonka olet kirjastolle ilmoittanut.
Jos kirjastokorttisi on vanhentunut, eli et ole käyttänyt sitä yli kolmeen vuoteen, sinun täytyy hankkia uusi kirjastokortti ja samalla siihen liittyvä pin-koodi.
Tietoa Helmet-kortista.
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Sharon Osbournelta on julkaistu elämäkerta Extreme: my autobiography v. 2005. Teos on käännetty ja julkaistu suomeksi v. 2006 nimellä Täysillä: omaelämäkerta. Molempia kirjoja saa lainaksi kirjastoista. Suomenkielisestä kirjasta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista, mutta englanninkielistä teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin nettikirjakaupassa.
Kirjoja löytyy seuraavasti:
4. Layer 2 Vpn Architectures by Wei Luo: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjasto
5. Firewall Policies and VPN Configurations by Mark Lucas: Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto
6. Mobile VPN: Delivering Advanced Services in Next Generation Wireless System by Alex Shneyderman: Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kirjasto
Kirjoista voi tehdä omassa kirjastossaan kaukopalvelupyynnön. Kaukopalvelumaksu Vantaalla on seitsemän euroa.
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla....
Günter Grassin "Vonne Endlichkait" (2015) on jo varattavissa HelMet-kirjastoissa, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin teos saadaan lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226149__Svonne%20endlichk…
https://steidl.de/Buecher/Vonne-Endlichkait-0123263259.html
Fysioterapia-lehteä 2/2014 ei valitettavasti ole saatavissa Nivalan eikä lähialueen kirjastoissa. Voit kuitenkin kaukolainata sen muualta
Suomesta. Ohessa tietoa Tiekö-kirjastojen sivuilta (Nivalan kirjasto kuuluu tähän kirjastoryhmään).
Kaukopalvelu
"Jos Tiekkö-kirjastoista ei löydy tarvitsemaasi materiaalia, se voidaan kaukolainata sinulle muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainat ovat pääosin maksuttomia, mutta jos lähettävä (tieteellinen) kirjasto perii maksun, Tiekkö-kirjasto perii sen asiakkaalta.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastosi asiakaspalvelupisteessä, puhelimitse tai sähköpostilla".
Kouvolan kirjastosta kerrottiin, että tarkoitus on, että verkkomaksaminen olisi mahdollista toukokuussa. Asiasta tiedotetaan kyyti.finna-sivuilla.
https://kyyti.finna.fi/
