Valitettavasti tämä LP-levy MUISTO VAIN on ainoa äänite, jolla tämä Katja Riipisen säveltämä laulu on julkaistu. Tätä albumia (Bluebird BBL1057, julkaistu myös c-kasettina) ei näyttäisi myöskään olevan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Sen pääsee kyllä kuunteleemaan Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tiloissa.
Pikaisella haulla löysin ainakin yhden käytetyn levyn tarjouksen: http://www.kane.fi/prestashop/fi/lp-levyt/207942-tuominen-jamppa-muisto… eli Kane Recordsilla se näyttäisi olevan kympillä. Anselmin Aarteet tarjoaa sitä vielä halvemmalla: http://www.anselminaarteet.fi/vinyylit.php?tyyli=24 Näitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Lehmän on mahdollista hengittää suun kautta, mutta se tapahtuu vain jos on kovin kuuma, lehmä on stressaantunut tai sillä on joku tauti nenäalueella.
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/weird-horse-things/
Valitettavasti kappaletta "ja sinun äänesi" ei ole nuottina kirjastoissa, ainoastaan äänitteenä. Sanat löytyvät kirjasta:
Lindholm, Dave
Vanha & uusi
1983
Sinulle lienee tullut järjestelmästä ilmoitus, että korttisi vanhenee. Kyseessä on tietojen määräaikaistarkistus (3 vuoden välein). Jos tietosi ovat muuttuneet voit kirjautumalla muuttaa tietojasi, jolloin kun henkilökunta hyväksyy muutokset, se samalla kuittaa tiedot päivitetyksi ja uusi vanhenemisilmoitus tulee taas kolmen vuoden kuluttua. Tietysti voit myös kirjastossa käydessäsi kuitata tiedot oikeiksi asiointitiskillä. Tietosi on näköjään tarkistettu ja voit jatkaa lainaamista seuraavaan tarkistukseen asti. Antoisia lukuhetkiä!
Kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa:
"Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248).
Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista:
1. Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan,
2. Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja
3. Rinne (1984): Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu.
Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa...
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy 1900-luvun alkupuolen digitoituja sanomalehtiä. Sieltä ei löytynyt ainuttakaan viitettä ilmaisulle "homma hanskassa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22homma%20hanskassa%22&orderBy=RELEVANCEHelsingin Sanomien arkistossa varhaisimmat maininnat ovat vuodelta 1983 ja Finnassa varhaisimmat maininnat ovat 1980-luvulta:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22homma+hanskassa%22&type=AllFieldsNäyttää siis siltä, että ilmaisu on vakiintunut ja yleistynyt kielenkäytössä 1980-luvun alkupuolella.
Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
"Let It Go" löytyy pianosovituksena muun muassa näistä nuottijulkaisuista:
Frozen: music from the motion picture soundtrack (Hal Leonard, 2013): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150443
The Frozen Collection (Hal Leonard, 2020): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2432710
Chart Hits Now!: Let It Go (Wise, 2014): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2170168
(helppo sovitus) Disney Songs for Easy Classical Piano (Hal Leonard, 2015): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226306
Aktiivisuusrannekkeet käyttävät erilaisia sensoreita käyttäjän toimien seuraamiseen. Yleisin ja perustavanlaatuisin niistä on kiihtyvyysmittari, jota käytetään liikkeen havaitsemiseen ja sen myötä muun muassa askelten laskemiseen. Liikkeen havainnoinnissa voidaan käyttää lisäksi korkeusmittarin, gyroskoopin ja joskus myös satelliittipaikannusjärjestelmän (GPS) apua.
Sykettä useimmat rannekkeet mittaavat optisen sensorin avulla. Ranneke suuntaa ihoon LED-valon ja mittaa takaisin heijastuvan valon määrää. Koska veri heijastaa vähemmän valoa, vaihtelut valon määrässä voidaan kääntää sydämen sykkeeksi. Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä tarkka kuin käytettäessä rinnan ympäri kiinnitettävää sykemittaria. Toinen tapa mitata sykettä ja myös...
Vasenkätisyydestä on vain vähän tutkittua tietoa, eivätkä kaikki vasenkätisetkään ole umpivasureita vaan itse asiassa molempikätisiä. Vasenkätisyys on useamman geenin ja muun tekijän summa, esim. sikiökehityksen ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat vaikuttaa tähän. (Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.2016, haastateltavana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eero Castren)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002891953.html
Varsinaista syytä vasenkätisten vähyyteen ei löytynyt.
Valitettavasti tuhansille opiskelijoille ei pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy samaa teosta yhtäaikaa. Kurssikirjojen kohdalla tämä ongelma on tuttu varmasti jokaiselle opiskelijalle.
Neuvoksi en kirjapulaan osaa sanoa kuin, että kannattaa verkostoitua - eli opiskelijakavereiden kanssa kannattaa vaihtaa kirjoja, toinen lukee yöllä toinen aamulla...
Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan. Näistä epävirallisista valinnoista on tietoa tarjolla melko hajanaisesti: jotkut kunnat mainitsevat niitä kotisivuillaan, toiset eivät. Joidenkin lähteiden mukaan maitohorsma on Kemijärven nimikkokasvi (ks. esim. http://wikikko.info/wiki/Luontotunnukset).
Maitohorsma on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka (ks. esim. Etelä-Pohjanmaan liiton sivut: https://epliitto.fi/etela-pohjanmaa/maakuntatunnukset/).
Clarken kirjoja julkaisee suomeksi WSOY. Kustantajan ennakkotiedoissa kevään 2000 tuotannosta ei näytä olevan Clarkea mukana. Kannattaa varmaan kysyä asiaa kustantajalta suoraan, esim. kotisivun kautta osoitteessa https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Kappaleen alkuperäinen versio on italialainen Le stagioni dell'amore (säv. Remo Speroni-Alessandro Lovotti, sanat Giovanni Sanjust), se löytyy Youtubesta, kun haet nimellä ja esittäjän nimellä Milva. Alkuperäisissä sanoissa luetellaan vuoden kuukaudet ja kuvaillaan niitä kai rakkausmielessä, kertosäkeessä toistetaan "Nämä ovat rakkauden vuodenajat" -teemaa. Eli suomalaiset Junnu Vainion sanat ovat aivan omaa taidettaan eivätkä juurikaan viittaa alkuperäisiin.
Gargamel-velhon nimi viittaa ranskan kielen sanaan 'gargamelle'. Se on vanha, kansanomainen kurkkua (kehon osaa, ei vihannesta) tarkoittava sana. Erisnimenä Gargamelle esiintyy Francois Rabelaisin 1500-luvulla kirjoittamissa, Gargantua- ja Pantagruel-jättiläisistä kertovissa kirjoissa. Niissä Gargamelle on Gargantuan äiti.
Le Centre National de Ressources Textuelles et Lexicales: https://www.cnrtl.fr/etymologie/gargamelle
Wikipedia: https://fr.wikipedia.org/wiki/Gargamel
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fran%C3%A7ois_Rabelais
Parasta kirjastoa Suomessa ei toistaiseksi ole valittu. Toisaalta erilaisia palkintoja myönnetään, esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjasto sai vuoden 2010 kirjastokehittäjäpalkinnon http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/11/kirjastokehittajapalkinto.h… .
Vuonna 2009 vastaavan palkinnon sai Entressen kirjasto http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;116838 .
Sain yhteyden Risto Rantaan Topos ry:n kautta, joka on julkaissut hänen rentoutumislevyjään. Hän kertoi, että häneltä ei ole julkaistu tuon nimistä levyä. Yhteystiedot: http://www.topos.fi/
Etsin tietoja myös äänitteen nimellä, mutta en löytänyt mitään. Etsin Fennicasta, josta löytyy tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta, Frank-monihausta josta löytyy tiedot lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistosta, Kansallisen ja Akateemisen kirjakaupan nettisivulta sekä googlesta.
Risto Rannan rentoutumislevyjä löytyy kuitenkin Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Valitettavasti ei. Haalistuneen kankaan voi raikastaa vain värjäämällä sen uudestaan.
Martat suosittelevatkin auringonvaloa tahranpoistoon. https://www.is.fi/mystyle/art-2000005638794.html
Tässä joitain ehdotuksia kotimaisista nuortenkirjoista:
Ilkka Auer: Lumen ja jään maa -sarja
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -sarja
Anna Hallavan kirjat Valpuri Vaahteran maaginen korva ja Sammakkoprinsessa ja sen jatko-osa Operaatio Huulituli
Sari Peltomaa: Kummat
Anders Vacklin, Aki Parhamaa: Glitch-sarja
Ja käännöksiä:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja
Diana Wynne Jonesin kirjat
Michelle Paver: Muinainen pimeys -sarja
Sarah Mlynowskin Rachel-sarja
Philip Reeve: Kävelevät koneet -sarja
Toivottavasti löydät näistä jotain sinua kiinnostavaa!
