Vuoden 1994 Sienilehti on Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Record/vaari.164045
Lehden saa lainaan, tai siitä voi pyytää artikkelikopion kaukopalvelun kautta. Alla tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Jyväskylän kaupungikirjastosta löytyy englanninkielisiä helppolukuisia lukemistoja, joissa on esim. lyhennelmiä klassikoista helpotetulla sanastolla (esim. Jane Austenin Pride and prejudice, Helbling readers classics, 2016). Voit etsiä näitä kirjastotietokannasta ( https://keski.finna.fi/) laittamalla tarkennetussa haussa aiheeksi helppolukuiset kirjat ja lukemistot ja rajaamalla haun englanninkieliseen (kirja)aineistoon.
.
Tarkoitatko Helmet-palvelun käyttäjätunnusta? Kirjautumiseen tarvitset nelinumeroisen PIN-koodin, jonka saat kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystunnuksen.
Jos taas haluat varata kirjastosta ajan tietokoneelle eikä sinulle ole aiemmin annettu käyttäjätunnusta, käyttäjätunnuksenasi toimii kirjastokortin numero. Myös tällöin kortillasi pitää olla PIN-koodi.
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
Tekijänoikeuskysymykset ovat todella vaikeasti tulkittavia. Yleisperiaatehan on, että tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kirjailija kuoli. Mutta yksittäistapaukset voivat poiketa tästä. Tekijänoikeuden piirissä ovat myös kääntäjät.
Tekijänoikeuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Onkin varmasti viisainta kysy neuvoa Opetusministeriön Tekijänoikeusneuvostolta. Kuka tahansa voi pyytää neuvostolta lausunnon ja lausuntopyyntö voi olla vapaamuotoinen.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Lisätietoja:
Tekijänoikeusneuvoston sihteeriltä, hallitussihteeri, OTK Marko Rajaniemi, etunimi.sukunimi@minedu.fi
Yhteystiedot:
Tekijänoikeusneuvosto
Opetusministeriö
PL...
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Valokuvien kiinnittämiseen on kuulemma olemassa juuri tähän tarkoitettua liimaa. Ainakin Kameralehdessä 2017 : 3 : sivulla 16 näin kerrotaan. Liiman nimeä ei kerrota, todetaan vain että sitä on vaikea löytää. Myisivätkö tai tietäisivätkö valokuvausliikkeet ja askartelutarvikekaupat tuotteista tarkemmin?
Tässä muutamia sivuja jotka mainostavat valokuvaliimoja ja muita kiinitystarvikkeita.
https://www.bganordic.fi/Kuvienkiinnitys
https://www.rajalacamera.fi/henzo-liima-50-ml.html
Skräppäyskirjat neuvovat käyttämään hapotonta liimaa tai kaksipuoleista teippiä kuvien kiinnittämiseen.
Netin keskusteluista löytyy monenlaisia kommentteja aiheesta, mm.:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4144935/kuvien-...
Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtelee 2–120 euron välillä. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa muun muassa niiden harvinaisuus, kunto, ikä ja kysyntä. Halutessanne tarkan hinta-arvion, kannattaa kääntyä vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon puoleen, joka voi antaa tarkan hinta-arvion. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja huutokauppahuoneet.
Tietoa mm. rahojen kuntoluokituksesta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankk . Lisäksi linkeistä löytyy tietoa esim. huutokaupoista http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Lähde: Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020: luettelo...
Kunnianarvoisa Kirsti on vastannut Helsingin Sanomissa kyseiseen kysymykseen pari vuotta sitten näin:
"Vanhoja suomalaisia elokuvia myy videokasetteina Suomi-Filmi Oy, Eerikinkatu 4 A, (3. kerros) 00100 Helsinki.
Suomi-Filmin kokoelmissa on 160 elokuvaa, juuri niitä "oikeita" 30-,40- ja 50-luvuilta, joukossa jokunen mykkäfilmi 20-luvulta. Myös muutama uudempi on myynnissä.
Suomi-Filmi lähettää pyydettäessä luettelon myyntivideoistaan. Sen voi tilasta faksinumerosta 09-6802752. Yrityksen puhelinnumero on 09-6121030.
Joitakin vanhoja suomalaisia elokuvia on myös Suomen elokuva-arkistossa, joka sijaitsee osoitteessa Pursimiehenkatu 29-31. Postiosoite on PL 177, 00151 Helsinki, ja puhelinnumero 09-615400."
Tarkistin yhteystietojen...
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta.
Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin kuitenkaan on kysymys tällä kertaa, koska kyseessä on näinkin suosittu trilogia.
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä suoraan kustantajaan ja...
Iloinen lorukirja (toim. Martti Haavio ja Aale Tynni-Haavio, 1985) sisältää runot Kissa ajaa autoa (alkaa sanoin "Pikku kissa killinen autollansa ajaa", I Wallerströmin mukaan) ja runon Rumpumpel (kirj. Paula Dehmel).
https://finna.fi/Record/kirkes.6595
Lastenloruantologiaa, jossa olisivat sekä nämä edellä mainitut että loru itikan rättisitikasta ei valitettavasti löytynyt.
Loru, joka alkaa "Olipa kerran itikka, jolla oli rättisitikka", löytyy teoksista Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toim. Mervi Koski, 2004). Teoksessa ei ole mainittu lorulle kirjoittajaa.
https://finna.fi/Record/kirkes.269236
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://prettylib....
Jätteiden kierrätys on aina tärkeää materiaalista riippumatta. Vertailevaa tutkimusta muovin ja biojätteiden kierrätyksestä ei löytynyt.Muovi on arvokas ja hyödyllinen raaka-aine, jota voidaan uusiokäyttää materiaalina (materiaalikierrätys) tai hyötykäyttää energiana (poltto). Sen prosessoiminen uudestaan ei vaadi paljon energiaa. Linkeissä tietoa muovin kierrätyksestä:https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit_ja_ymparisto/muovien_kierratys/https://www.muovikuuluukiertoon.fi/http://www.uusiomuovi.fi/fin/pakkaus_kiertaa/muovien_kierratys/Muovin kemiallisesta kierrätyksestä:https://www.neste.com/fi/puhtaammat-ratkaisut/ratkaisut/jatemuovi-korvaamaan-raakaoljya/mita-muovien-kemiallinen-kierratysKemiallinen vai mekaaninen kierrätys?https...
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Tällä hetkellä ei iskuporakonetta näytä olevan lainattavissa Espoossa. Poravasara on iskuporakonetta tehokkaampi. Helmet-haussa hakusana poravasara näyttää tuloksena että poravasaroita on (tällä hetkellä) HYLLYSSÄ -tilassa, ja silloin lainattavan poravasaran pitäisi löytyä lainattavaksi kirjastossa asioinnin yhteydessä.
Poravasaraa ei voi kuitenkaan varata kuten kirjoja, ja siksi poravasaran löytyminen sitä etsimään lähteneelle on hieman onnen kauppaa. Kirjastoon jossa poravasara on HYLLYSSÄ -tilassa, voi kuitenkin soittaa (ks. kirjaston yhteystiedot netistä) ja kysyä voiko sen varata itselle pian noudettavaksi.
Helsingin Etelä-Haagan kirjasto kertoo Helmetissä että "poralle on varauslista kirjastossa." Tällä hetkellä (3.6. klo...
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta, jota sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset, joista saat lisää tietoa, löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp löytyy hakusanalla puukaasu neljä vastausta häkäpönttöautoja koskeviin kysymyksiin. Niissä mainitaan R. Boijerin kirja Puukaasu autoissa vuodelta 1940, Pasi Ristimäen kirja Puukaasuttimen uudet käyttökohteet (1997) ja Simo-Pekka Parmalan kirja Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena (1980), joita löytyy myös maakuntakirjastoista. Yliopistojen LINDA -tietokannassa on lisäksi useita eri merkkisten puukaasuttimien ohjekirjoja lähinnä 1940 -luvulta, mutta niiden kaukolainaus saattaa olla vaikeampaa. Teknillisen korkeakoulun kokoelmatietokannasta löytyi kirja Kurki-Suonio, Ilmari: Puukaasun käyttö dieselmoottoreissa : Teknillisen korkeakoulun...
Ilmeisestikään laulua ei ole suomennettu. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Birger Sjöbergin lauluista on suomennettu vain laulu nimeltä Den första gång (Ensi kerran).
Monet lapset matkustavat bussissa vanhempansa sylissä tai omissa vaunuissaan myös nykyään. Kaikki aikuiset eivät myöskään katso tarvitsevansa istumapaikkaa, sairas tai vanha ihminen on eri asia. Mutta tietysti täydessä bussissa matkustavan olisi syytä antaa paikkansa sitä enemmän tarvitsevalle.
Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja:
Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990)
Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987)
Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978)
Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)
