Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia...
Voisiko kyseessä olla Helena Sinervon saturomaani Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus? Kansikuva löytyy Keski-kirjastojen verkkokirjastosta: Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus | Keski-kirjastot | Keski-Finna. Vuonna 2012 julkaistu kirja kertoo vauvana hylätyn Prinssi Ahavan seikkailusta kirjavassa seurueessa.
Kirjaston henkilökunta voi poistaa Ei tarvita jälkeen -päivämäärän eli sinun kannattaa ottaa yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon. Kyseisestä päivämäärärajoitustoiminnosta on luovuttu, mutta vanhemmissa varauksissa näitä saattaa vielä esiintyä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivuilta otsikon Kirjastot alta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varauksen lukitseminen tarkoittaa, että jos varauksesi on jonossa, voit pysäyttää varauksen etenemisen jonossa esim. lomamatkan ajaksi. Tällöin varaus ei saavu noutokirjastoon sinä aikana, kun sinulla ei ole mahdollisuutta sitä noutaa. Lukitus pitää sitten muistaa poistaa, kun haluaa varauksen taas liikkuvan. Kirjaston henkilökunta ei voi lukita asiakkaiden...
Valitettavasti en löytänyt tallennetta RITVA-tietokannasta enkä Yle Elävästä arkistosta. RITVAsta löytyy Lasten tunti vuodelta 1951, joka on kuunnteltavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ja Ylen Elävässä arkistossa löytyy Lasten tunteja, mutta hakutuloksessa ei ole Kotkassa taltioitua ohjelmaa. Asiasta kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Yleltä.
Voisikohan kyseessä olla Maijaliisa Dieckmannin satukokoelma Elli-enkeli ja tiukutossut (Gummerus, 1988)? Kirjan kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla.
Lastenkirjoja voi hakea ja selailla esim. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Sinua voisi kiinnostaa runoanalyysiin ja tekstianalyysiin paneutuvat kirjat ja tiettyjen suuntauksien keskeiset teokset. Esseet ja tutkielmat affektiivisuudesta ja kokeellisuudesta kirjallisuudessa voivat vastata monin tavoin juuri näihin mielenkiintoihisi, toki hieman kiertotietä jonkin tietyn esimerkin kautta.Annan muutamia suosituksia. Linkit aukeavat Vaara-finnaan, josta voit tehdä varauksia ja katsella teosten saatavuutta.Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos kirjallisuudentutkimukseen)Runousopin perusteet | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos runouteen)Lentävä hevonen : välineitä runoanalyysiin | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos...
Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset ovat varmaan yhtä vanha ilmiö kuin internet itsekin. Niistä voi lukea lisää Rikosuhripäivystyksen sivuilta: Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa - Rikosuhripäivystys (riku.fi)
On monia syitä, miksi joku joutuu huijatuksi tällaisilla tapauksissa. Yksinäisyys on ainakin yksi pääasiallinen syy. Yhteys, läheisyyden kaipuu ja rakkauden ja ihastumisen huuma voivat useastikin vain ylittää hälytyskellot, joiden pitäisi soida, kun joku lähestyy sähköposteineen romanssimielessä aivan yllättäen. Rikosuhripäivystyksen sivu tiivistää syyt hyvin:
Rakkaushuijari
osaa käyttää hyväkseen uhrin hyvää tahtoa, yksinäisyyttä ja rakkauden kaipuuta
on vastustamaton versio...
Taloussanomat-lehteä ei valitettavasti löydy Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista. Sitä tulee Seinäjoen korkeakoulukirjastoon, mutta sitä ei sielläkään säilytetä kuin edellinen vuosi. Jos tiedät artikkelista enemmän, varsinkin lehden numeron, voit mennä kirjastoon ja tilata artikkelista kopion kirjaston kaukopalvelun välityksellä. Kaukopalvelu on maksullista. Kaikista parasta kaukopalvelua varten olisi, jos tiedät artikkelin tekijän, artikkelin nimen, lehden, vuoden, numeron ja sivut. Mutta pienemmilläkin tiedoilla voi artikkeli joskus löytyä.
Toinen vaihtoehto, joka on tarkoitettu vain Taloussanomien tilaajille, on etsiä artikkelia itse lehden arkistosta Internetistä http://www.taloussanomat.fi Palveluun pitää ensin rekisteröityä.
Osakesäästötili on tili, jonka sisällä voi käydä kauppaa niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla pörssilistatuilla osakkeilla ilman välittömiä verovaikutuksia.
Normaalilla tilillä hoidetaan päivittäisiä pankkiasioita. Käyttötililtä voi yleisesti tehdä tilisiirtoja esimerkiksi säästötalletukselle.
Lisätietoja esimerkiksi seuraavilla sivuilla:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakes%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tili/
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/sijoittaminen/osakesaastotili.html
https://www.aktia.fi/fi/tilit-ja-kortit/tiliopas
Anni Polvan tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksissa ”Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 100 vuotta rakkautta”, Jyväskylä 1999 (ss. 110-116) sekä ”Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita IV”, 1987 (ss. 149-152).
Kirjailija on julkaissut muistelmateokset ”Kun olin pieni”, 1986, ”Hyvästi lapsuus”, 1987, ”Antaa soittaa”, 1988 sekä ”Elettiin kotirintamalla..;lehtiä päiväkirjastani”, 1995
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista näkee osoitteesta www.helmet.fi.
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta on 20 senttiä päivältä. Kolmesta päivästä tulee siis yhdestä kirjasta 60 senttiä myöhästymismaksua. Maksun voi maksaa kirjan palautettuaan kirjastossa tai nettipalvelun kautta verkossa. (https://www.helmet.fi/maksukaista/)
Jos kirjasta ei ole varauksia eikä sitä ole jo uusittu viittä kertaa, voi lainan uusia netissä kirjautumalla omiin tietoihin HelMet-sivuilla (www.helmet.fi).
Sekä uusiminen että nettimaksaminen onnistuu vain, jos korttiin on liitetty PIN-koodi. Jos PIN-koodia ei ole, voi lainan uusia pyytämällä sitä HelMet-chat-palvelussa tai laittamalla sähköpostia omaan kirjastoon (yhteystiedot löytyvät myös HelMet-sivustolta). Tällöin täytyy tietää kirjastokortin numero.
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Hanne ja Hannele ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Saksassa paljon käytettyjä Hannan ja Johannan kutsumamuotoja.
Saksassa käytetään myös Hannia ja Hannan ja Eleanoren yhdistelmä Hannelorea. Hannele on siis Saksasta lähtöisin.
Facebook on tosiaan ainoa paikka josta näitä vierailuja voi seurata etänä. Et kuitenkaan tarvitse Facebook-tiliä voidaksesi seurata lähetystä. Helmet-sivuilla jokaisen Ilmastovieraat-tapahtuman kohdalta löytyy linkki, jonka kautta voit katsoa esitystä kirjautumatta.
Yhtä selkeää vastausta ei ole. Tavallaan erilaiset nuottikirjoitukset tallentavat musiikkia, samoin kuin erilaiset automaatit kuten soittorasiat.
Jos kuitenkin puhutaan äänitallenteista, vanhimpana pidetään katkelmaa tuntemattoman laulajan esittämästä ranskalaisesta kansanlaulusta "Au clair de la lune" vuodelta 1860. Se tallennettiin fonautografilla, joka piirsi äänenvaihtelujen käyrän savun mustuttamalle paperille. Ääntä ei voinut toistaa, mutta myöhemmin tallenteesta on tehty digitaalinen kuvannus ja siitä on rakennettu tietokoneen avulla äänite.
Vanhin toistettava musiikkitallenne on fonografiäänite brittiläisen säveltäjän Arthur Sullivanin laulusta "The Lost Chord" vuodelta 1888.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Saatavilla = montako kappaletta kyseistä nidettä on sillä hetkellä hyllyssä-tilassa
Varaukset = montako varausta on varausjonossa (myös jäädytetyt/lukitut varaukset näkyvät varausmäärässä)
Kappaleita = montako kappaletta Helmet-kirjastossa on kyseistä nidettä
Kirjaston maksut, kuten myöhästymismaksut ja korvausmaksut, menevät kaupungin kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin budjetin yhteydessä. Kirjaston käyttö, lainaus ja varaaminen ovat maksuttomia, mutta kunta voi periä maksuja myöhästyneistä palautuksista, varausten noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista. Kirjasto voi käyttää aineiston perimiseen perintätoimistoa, jos aineisto on myöhässä 60 päivää eräpäivästä lukien. Lisäksi lainaaja joutuu maksamaan perintäkulut.Tästä on kysytty aiemminkin: Minulla kävi unohdus ja kirjaston kirjoista meni myöhästymismaksu. Mihin nämä rahat käytetään kirjastossa? | Kysy kirjastonhoitajaltaKuntaliiton uutisoi kirjastosaatavista: Kirjastosaatavien perintä | Kuntaliitto.fi
Kyseessä on Viveca Sundvallin Mimmi ja kumma kenkäkauppias (ilm. 1989). Samassa sarjassa ilmestyivät myös Mimmi ja vihainen vahtimestari, Mimmi ja hörökorvainen Lasse sekä Mimmi ja miljonääri Mårtensson.
Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Knut Lavardin oli tanskalainen Söderjyllannin herrttua, joka eli 1100-luvulla. Hän kuoli marttyyrinä 7.1.1131. Meillä Nuutin päivää vietettiinkin 1700-luvulle asti 7.1., muttä päivä siirrettiin 13.1. Nuutin päivä oli jo tuolloin vakiintunut jouluajan loppupäiväksi. Aiemmin joulurauha päättyi 7.1., mutta se siirtyi myöhemmin 13.1. Loppiaisesta viikko eteenpäin.Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat. KIrjapaja, 1979
