Divetyoksidia eli vettä tuskin voi pitää maailman tappavimpana kemikaalina, sillä ilman sitä ei olisi elämää eli mitään tapettavaa. Samaan tapaan emme syytä happeakaan metsäpaloista.
Tupakan lukuisista ainesosista tappavin on se häkä.
Hei
Emme näillä tiedoilla löydä kirjastosta vastausta. Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Pikku Galleria Vaasassa saattaa tarjota arviointipalvelua.
Kyseessä saattaisi olla Kirjaliton vuonna 1999 julkaisema Hiiritalon kello (kirjoittaneet Tim ja Jenny Wood, kuvittanut Mandy Doyle). Valitettavasti en löydä kirjasta kuin nämä Kansalliskirjaston tiedot: https://finna.fi/Record/fikka.3871655 eikä teosta ole jäljellä muualla kuin vapaakappalekirjastoissa, joista sen voi saada vain lukusalilainaan.
Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin:
Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin
Pimeys vaaniva ja heikko kuiske
Avaran mailman kaikkeuden täyttää.
Yön likoharmaan kohdun kautta käy
Leiristä leiriin hyminä niin hieno.
Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.
Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253
Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009)
Kiitos palautteesta.
Olisi todella tarpeellista, että kaikki maksuihin liittyvät rajoitukset olisivat näkyvissä myös verkkosivuilla.
Jos kerrot kirjaston nimen, yritän vaikuttaa asiaan.
Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden...
Ensimmäisenä tuli mieleen Anne Fankin päiväkirja useine painoksineen ja Hadrianus, tuntojensa kanssa kamppaileva nuorimies Englannista. Molemmat voisi ajatella nuortenkirjoiksi, vaikka raja nuorten- ja lastenkirjallisuuden välillä onkin joskus niin häilyvä.
Tässä kirjoja, joiden pitäisi olla kirjoitettu päiväkirjamuotoon – ikävä kyllä, en päässyt tarkistamaan kaikkia.
LASTENKIRJAT:
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja- sarja, 2007
Sundvall, Vivec : Mimmi-sarja, 1989-
Clearly, Beverly: Hei taas, herra Kirjailija, 1985
NUORTENKIRJAT:
Lukkarila, Päivi: Tyttöystävätesti, 2008
Hamberg, Emma: Linan yökirja, 2008
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani –sarja, 2006-
Poutanen, Kira: Ihana meri, 2001
Stewart, Sean: Cathyn kirja: löytäjää pyydetään...
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Olisikohan kyseessä Anton Tšehovin novelli Тина (suom. Lieju), josta on kaksi suomennosta. Lieju-nimistä novellisuomennosta ei Tšehovin tuotannosta löydy.
Matti Lehmonen suomensi Тина-novellin vuonna 1945 ja antoi sille nimeksi Susanna Moisejevna. Novelli sisältyy Lehmosen suomentamien novellien kokoelmaan Valittuja kertomuksia ja novelleja 1.
Juhani Konkka suomennoksessa novellin nimi on Susanna. Konkan suomennoksen voit lukea teoksista Anton Tšehov: Valitut novellit 1. (1959) ja Kirjavia kertomuksia (1969).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4298
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=151
https://en....
Tietojeni mukaan ei ole suomennettu.
Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.
Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.
Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa.
Suomalaisista saduista löytyy ainakin kaksi kertomusta, joissa mustalla helmellä on tärkeä rooli.TEKIJÄ Somersalo, Aili, kirjoittajaTEOS Mestaritontun seikkailut / Aili Somersalo ; kuvittanut Onni MansnerusPAINOS 7. painos - 8. painos 1982. - 9. painos 1985. - 10. painos 1987. - 11. painos, 59. tuhat 1990. - 12. painos 1995. - 15. painos 2000. - 17. painos 2003. - 19. painos 2007. - 20. painos 2009Julkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1978ULKOASU 143, [1] sivua, 12 kuval. : kuvitettu ; 21 cm TEKIJÄ Soinne, LauraTEOS Mustat helmet ja muita satuja / Laura Soinne ;...
Möllerin laulutekstissä on aineksia hyvin monenlaisiin tulkintoihin yleisestä elämänrytmin rauhoittamisesta uskonnolliseen etsintään asti. Sateisen maan kuningas voisi olla tämän muutoksen vertauskuva. Lyriikan viesti perustuu kuitenkin ensisijaisesti lukijan tai kuulijan omaan tulkintaan, siihen minkä merkityksen hän sille antaa. Laulutekstin tekijä ei useinkaan halua rajata yleisönsä mielikuvitusta tarjoamalla valmista selitystä. Lukupiirit ovat hyvä paikka pohtia tällaisia kysymyksiä.
Kyllä, löydät kirjan saatavuustiedot OUTI-verkkokirjastosta. Voit varata teoksen haluamaasi kirjastoon joko käymällä kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Lueskelin yhteispohjoismaista selvitystä Nordic enforcement project on PFOS and PFOA in chemical products and article. Tutkimus löytyy verkosta https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1629735/FULLTEXT01.pdf . Jos oikein ymmärsin, tutkimuksessa oli selvitetty neljän autotuotteen (kiillotusaine, vaha) koostumus PFAS-yhdisteiden osalta eikä yhdisteitä oltu löydetty niistä yhdessäkään. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että näitä aineita ei olisi missään autovahassa.
Lisätietoa PFAS-yhdisteistä:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/pfas-yhdisteet
Kyseessä saattaa olla välikappale, jota on käytetty esimerkiksi auton korjaamisessa teräsvasaran ja asennettavan kappaleen välissä estämässä kipinöintiä ja asennettavan osan vahingoittumista. Toinen vaihtoehto on putkien muotoilemiseen tarkoitettu väline, tosin siinä tapauksessa työkalu tuskin olisi niin kolhuinen. Myös taltan tai vastaavan työkalun kahva on mahdollinen.
Yhdysvallat rahoitti Vietnamin sodan valtionvelkaa kasvattamalla ja korottamalla veroja.
Sodan yhteys Yhdysvaltain kultavarantoihin ja niiden hupenemiseen on seuraavanlainen:
Kelluvien valuuttakurssien ja devalvaatiokilpailun aiheuttama kaaos oli pakottanut Yhdysvallat luomaan vuonna 1946 uuden kansainvälisen valuuttajärjestelmän. Tässä ns. Bretton Woods -järjestelmässä keskuspankit saattoivat vaihtaa dollareita kultaan Yhdysvaltain keskuspankissa. Kaikki valuutat olivat kiinteässä vaihtosuhteessa dollariin ja siten kultaan: Yhdysvaltain dollarista tuli maailman keskuspankkien varantovaluutta. Järjestelmä johti kuitenkin omaan tuhoonsa. Yhdysvalloilla oli voimakas tarve inflatoida omaa valuuttaansa ja viedä sitä ulkomaille. Se...
Valitettavasti Tommy Tabermannin runosta Pieni laulu ihmisestä ei löydy englanninnosta.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finlit.fi/
Vieraan kielen oppiminen on yksilöllistä. Samassa ajassa kun toinen käyttää jo kieltä sujuvasti, toinen on vasta päässyt alkuun. Varmaa vastausta siihen, kuinka hyvin uutta kieltä voi vuodessa oppia, on mahdoton antaa.
Julkaisussa Out-of-classroom language learning (editors: Kari K. Pitkänen ... [et al., 2011) on Mirjami Matilaisen artikkeli nimeltä Espanjankielisessä maassa vaihdossa olleiden korkeakouluopiskelijoiden kieli- ja oppimiskokemuksia. Hänen haastattelemiensa opiskelijoiden vastauksista löytyi kolme kielen oppimista helpottavaa tekijää: opiskelija oli kielen kanssa jatkuvasti tekemisissä, eli sitä oli pakko alkaa puhua ja ymmärtää pärjätäkseen, aiemmat vieraan maan kielen opinnot auttoivat ja nopeuttivat oppimista ja oma...
