Eihän Aku Ankka ole poikien kirja, vaan aivan kaikkien! Aku Ankkaa voivat lukea ja lukevatkin tyttöjen ja poikien lisäksi myös aikuiset, jopa hyvinkin varttuneet.
Kyseessä on Solveig von Schoultzin runo Yhtenä aamuna kolmen aikaan kokoelmasta Vesiratas (Vattenhjulet, 1986). Runon on suomentanut Helena Anhava.Runo sisältyy myös Helena Anhavan kokoamaan ja suomentamaan von Schoultzin runojen valikoimaan Puitten takaa kuulee meren : valitut runot 1940-1996 (1999, s. 177).
Niistä painetuista nuoteista, jotka pääsen katsomaan, en löytänyt helppoa sovitusta pianolle koko orkesteriteoksesta (Finlandia, op26). En löytänyt sellaista myöskään kirjastojen tietokannoista (https://finna.fi). Verkosta löysin Iain Farringtonin sovituksen koko teoksesta eri instrumenteille, mukana myös piano. Eri instrumenttien sovitukset on tehty yhteensopiviksi. Teosta on hiukan lyhennetty. Vaikeusasteita on kolme: beginner/pre-grade 1, intermediate/grade 1-3 ja grade 4-5. Näistä ehkä keskitason tai sitä vaikeampi pianosovitus kuulostaa Finlandialta yksinkin soitettuna. Iain Farringtonin sovitukset (Jean Sibelius – Finlandia – instrumental arrangements):https://www.bbc.co.uk/teach/ten-pieces/articles/z4gwrj6Pianosovitus (...
Tapasi väärinkäyttää kirjastopalveluja on valitettavan yleinen. Ei liene kenenkään edun mukaista, että kirjastojen kirjat lojuvat asiakkaiden omissa piiloissa vuosikausia. Sanot ettet ole tarvinnut kirjastopalveluja muutamaan vuoteen. Olisitko ehkä kuitenkin poikennut ihan huvin vuoksi joskus, jos sinulla ei olisi ollut näitä selvittämättömiä asioita kirjaston kanssa? Vastaus kysymykseesi on joka tapauksessa käyttösääntöjen mukaisesti: maksamalla maksimimyöhästymismaksun (30,-/kirja) saat lainausoikeutesi takaisin. Voit palauttaa kirjasi ja maksaa missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarkista samalla osoitetietosi ja pyydä tunnusluku, jotta voit jatkossa seurata lainatilannettasi yleisöpäätteeltä. Suosittelen myös...
Hei!
Täältäpä löytyvät Kuopion kaupunginkirjastoon hankitut mikrokortti- ja mikrofilmiluettelot:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/050407095326310/$File/sukutu…
Nettiosoite löytyy myös kirjastomme kotisivun kautta, kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista ja sieltä kohta Sukututkimus.
Mikrofilmejä voi lukea pääkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Mikrofilmien lukulaite on hyvä varata etukäteen,
ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/110806120441050?OpenDocument
Himmeli on tullut Suomeen Ruotsista, ja se on alkuaan peräisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Nimikin on ruotsalaista lainaa: se on peräisin ruotsin kielen sanasta himmel eli taivas. Suomessa himmeleitä oli alkuun pääasiassa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Sieltä se levisi Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle. Lähteitä mm.:
Toivo Vuorela: Joulukruunu ja himmeli eli olkikruunu (artikkeli teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 37 (1957)
http://www.avoinmuseo.fi/joulu/ohje_olki_ja_joulu.php
http://www.sarka.fi/kuukauden-esine/122005-himmeli/
Himmeli on perinteisesti valmistettu rukiin oljista, mutta sitä tehdään myös muista materiaaleista. Tietoa perunahimmelistä ei kuitenkaan löytynyt. Perunahimmelin muotokaan ei...
Kysymykseen on yllättävän vaikeata vastata, koska "jazz-sävellys" ei ole ihan sama asia kuin sinfonia, jonka senkin kesto riippuu kapellimestarin päättämästä temposta. On usein myös kiistanalaista, onko jokin tietty kokonaisuus itsenäinen ja yhtenäinen sävellys vai enemmänkin peräkkäin soitettavia itsenäisiä osia.
Kävin muistinvaraisesti läpi sellaisia kotimaisia jazz-sävellyksiä, jotka täyttävät kokonaisen albumin ja joiden kohdalla ei pitäisi olla suurempia määrittelyongelmia. Omaan haaviini jääneistä selkeä ykkönen on Heikki Sarmannon New Hope Jazz Mass, jonka levytys vuodelta 1979 on noin 69 minuutin pituinen. Teoksesta on kuitenkin tehty tätäkin pidempiä konserttiäänityksiä, esimerkiksi Musiikkiarkiston kokoelmassa oleva teoksen...
Kirjoja kyseisestä tykkikomppaniasta ei vaikuttaisi olevan. Muutamia muita lähteitä:
Tykkikomppanian digitoidut sotapäiväkirjat 18.6.1941-14.8.1944 löytyvät Sotasampo -palvelusta:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11698
34. Panssaritykkikomppanian (todennäköisesti sama yksikkö uudelleen nimettynä) sotapäiväkirjat 1.8.1944-20.11.1944 on myös digitoitu:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11691
34. Tykkikomppania esiintyy myös Martti Kokon Viipurin taistelua 1941 käsittelevässä artikkelissa Kansa taisteli -lehdessä 9/1983. Lehti on saatavilla digitoituna Suomen Sotahistoriallisen Seuran sivuilta:
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1983/Kansa_Taisteli_09_1983.pdf
Finna-palvelussa on muutama valokuva:
https://finna.fi/...
Voit aloittaa lähdekirjallisuuden ja artikkelien etsinnän finna.fi -hakupalvelun kautta.Vesiputousmalli -hakusanalla löytyy paljon viitteitä. Osa on verkossa vapaasti saatavilla.Opinnäytetyön ohjaaja tai oman oppilaitoksen kirjasto osaa varmasti auttaa sopivan lähdemateriaalin valitsemisessa.
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:...
Kaikissa Espoon kirjastoissa on mahdollista tulostaa ja kopioida.Tulostimet ovat väritulostimia ja niillä saa A4 ja A3 kopioita.
Kaikki viralliset verkkolomakkeet eivät valitettavasti tulostu, vaan ne on tarkoitus täyttää ja lähettää netissä.
Henkilökunta auttaa mielellään tulostamisessa kirjastojen aukiolo aikaan.
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm.
Seuraavan linkin mukaan junalla pääsee Bluewater ostoskeskukseen ainakin seuraavilta asemilta: Charing Cross, Waterloo East, London Bridge sekä Canon Street asemilta. Junista jäädään poist Greenhithe asemalla. Asemalta matkaa jatketaan sukkulabussilla (Fastrack bussilla,linja/service B). Junat kulkevat viidentoista minuutin välein. Lippua ostettaessa on manittava, että matkan kohde on nimenomaan Bluewater, jolloin lipun hintaan sisältyy myös sukkulabussin hinta.
http://www.bluewater.co.uk/home/welcome/how-to-get-here/by-train
Seitti on fibroiini-nimistä valkuaisainetta, joka koostuu mm. seriinistä, alaniinista ja glysiinistä.
Lähteet: Sandhall, Åke: Hämähäkit sukulaisineen (WSOY 1981), Turun Sanomat 8.5.2007 http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074199202/Hamahakin+seitti+pysyy+salais…
Suosittelen tutustumaan J. M. Parramónin kirjaan Tuli (Lasten keskus, 1989). Tässä Pikkuväen tietokirjaston Neljä elementtiä -sarjassa ilmestyneessä pikku teoksessa "tulen arvoitus" selitetään oivallisen hyvin kysymyksessä toivotulla tavalla.
Kyllä, luonnonkumi eli lateksi on luonnollinen materiaali, jota saadaan Parakautsupuun (Hevea brasiliensis) maitomaisesta nesteestä. Myös luonnonkumityynyjä valmistetaan, esimerkiksi tämä.Lisää kumista ja mm. luonnonkumin historiasta.Kirjallisuutta: Laurila, Timo: Kumitekniikka: lyhyt johdatus kumitekniikan perusteisiin. Opetushallitus, 2007
Ilmaus "jousittain" on peräisin niiltä ajoilta, joina metsästys ja kalastus olivat meillä pääelinkeinoja ja jousimiehet suuressa arvossa. Kun esimerkiksi verot kannettiin tai kirkonrakennustyöt toimitettiin jousittain, osuudet määritettiin laskemalla, "kuinka monta jousta jännittävää (vississä ikämäärässä olevaa) miestä kussakin talossa oli".https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584665?page=6
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
