Valaiden kehityshistoria on yksi evoluution mielenkiintoisimmista. Nykytietämyksen mukaan valaat ovat todellakin kehittyneet maalla eläneistä sorkkaeläimistä. Lähin valaiden elossa oleva sukulainen on virtahepo. Tämä yhteys ei kuitenkaan tee valaista sorkkaeläimiä, vaan valaat kuuluvat valaiden (cetacea) lahkoon.
Jerry A. Coyne, Miksi evoluutio on totta (Vastapaino, 2011)
https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(19)30220-9
https://areena.yle.fi/1-50266377
Salon Seudun Sanomat löytyy Turun kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna ajanjaksolta 1.5.1943-30.9.2021 eli kattaen myös 1970-luvun. Ajan mikrofilmikoneelle voi varata joko osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit ovat luettavissa tilauksen jälkeisenä arkipäivänä pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasto on auki arkisin 9-20 ja viikonloppuisin 11-17.
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Jos levy on kuitenkin suojattu tehokkaalla teknisellä suojauksella, sitä ei saa 50 a §:n mukaan kiertää kopioimista varten. Kopioitavan kappaleen on oltava myös laillisesti valmistettu: 57 §:n mukaan korvausvelvollisuus voi syntyä, jos ”kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää”,...
Ainakin Helsingin kirjastoissa korppuasemia on käytössä, vaikka niiden kunto saattaa vaihdella. Pasilan kirjastossa on toimivia korppuasemia, joskin osa on rikki. Kannattaa vain valita sellainen kone, jossa korppuasema on, ja kokeilla sen toimivuutta. Muissa kirjastoissa korppuasemien saatavuus riippunee konekannasta: uusissa koneissa ei enää ole korppuasemaa, mutta vanhoista se löytyy. Helsingin kaupunginkirjaston korppuasemista ei näytä olevan mitään yhtenäistä listaa.
Oman kokemukseni mukaan on mahdollista, että noinkin vanhat korput toimivat. Toimivuus riippuu todennäköisesti myös säilytysolosuhteista. Mitään prosentuaalista todennäköisyyttä säilymiseen on vaikea antaa.
Loviisan Sanomat lähetti pyynnöstä artikkelin, jota ensimmäinen viite koski. Artikkelista selviää, että kyseessä on Seppo Vainion teos Poliittiset väkivaltaisuudet Itä-Uudellamaalla 1917-18 (Vantaa : Seppo Vainio, 2010 (Helsinki : Prinservice)). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 2 kappaletta.
Vinkkinä voisi sanoa, että kotoa pääset käsiksi Kansalliskirjaston Digitaalisiin aineistoihin ja vuonna 1918 ilmestyneisiin sanomalehtiin, joista saattaisi löytyä kiinnostavaa ajankuvaa ja tapahtumia.
Tässä esimerkki hausta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-1291?year=1918.
Palvelu on käytössä vuoden 2020 loppuun.
Toisesta viitteestä ei tosiaan löydy enää mitään tietoja, en myöskään löytänyt tietoja tekijästä,...
Porkkanan herkullinen oranssi osa on juurimukula eli turvonnut pääjuuri eli juurikas (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:juurimukula)."Mukula" on yläkäsite, jolla voidaan tarkoittaa monenlaisia maan alla olevia, ravintoa varastoivia kasvin osia (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:mukula).Teknisesti ottaen porkkana siis on mukula, vaikka useimmat ihmiset eivät varmaan arkikielessä kutsuisi sitä mukulaksi vaan juurekseksi.Paalujuuri taas on puun vahva, alaspäin kasvava juuri (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:paalujuuri).
Fosca Innocenti -sarjan ensimmäisen ja toisen tuotantokauden musiikista on julkaistu albumit digitaalisessa muodossa. Nämä ovat saatavissa esimerkiksi Apple Musicin ja Amazon Musicin kautta.
Osa tästä musiikista on kuultavissa Youtubessa, myös Savio Riccardin säveltämä tunnussävelmä.
Kirjastolla käsillä olevassa kotirintamaa käsittelevässä kirjallisuudesta aiheesta ei löytynyt juurikaan mainintoja. Sota-ajalta löytyi Siirtolapuutarha-lehden 5/1942 Elisabeth Kochin artikkeli "Hyvä järjestys on siirtolapuutarhan kääpiöyhteiskunnan tärkeimpiä menestymisen ehtoja", jossa argumentoitiin voimallisesti, että "talvella asuminen siirtolapuutarhamajoissa ei saisi missään tapauksessa tulla kysymykseen." Kirjoittajan mukaan "sodan ja asuntopulan aikana on kuulunut mielipiteitä, että nyt olisi annettava lupa asua siirtolapuutarhamajoissa." Artikkelista voisi rivien välistä päätellä, että talvikauden asumislupien myöntäminen ei ollut 1942 vielä yleistä, mutta paineet talvikäytölle olivat kasvamassa. Sotien jälkeisen asuntopulan...
Valitettavasti lehteä ei ole saatavilla missään Kirkes-kirjaston kokoelmassa painettuna ja digitaalisena versiona. Lehden saatavuus vaikuttaa yllättävän heikolta muissakin Suomen kirjastojen kokoelmissa. Kyseistä sanomalehteä ei tule esimerkiksi Helsingin kirjastojen tai Eduskunnan kirjaston kokoelmaan.
Suomenkielisiä esim.
Vehviläinen, Olli-Pekka
Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933-1934 : Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen. - WSOY, 1966
Assarsson, Vilhelm
Stalinin varjossa. - WSOY, 1963
Myllyniemi, Seppo
Baltian kriisi 1938-1941. - Otava, 1977
Hyytiä, Osmo
Viron kohtalontie 1933.. 1939.. 1940. - Yliopistopaino, 1992
Allard, Sven
Stalin ja Hitler : tutkielma Neuvostoliiton ulkopolitiikasta vuosina 1930-1941. - WSOY, 1972
Virkkunen, Veli
Stalinin urut : Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle. - Alea-kirja, 1983
Werth, Alexander
Venäjä sodassa 1941-45 1-2. - Kirjayhtymä, 1966
Taylor, A. J. P.
Toisen maailmansodan synty. - Kirjayhtymä, 1962
Gardner, Brian
Toisen maailmansodan...
Peruskäännös sanalle tittelille serenissimus/serenissimo on kunnianarvoisa. Sitä käytettään myös Venetsian tasavallan ja sen ruhtinaan nimityksessä, ks. esim. Tiede-lehti 8/2007 http://www.tiede.fi/artikkeli/760/venetsia_kaupunki_joka_on_ikansa_kamp… .
Kirja saattaa olla englantilaisen Deborah Moggachin (s. 1948) romaani Tulppaanikuume (WSOY 2000, suom. Irmeli Ruuska). Kirjan pohjalta on filmattu muutama vuosi sitten myös elokuva. Tässä tietoa kirjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8398
EVLI:n sijoitusblogissa on lisätietoa tulppaanimaniasta ja ilmeisestä tositapahtumasta kun merimies söi tulppaanin sipulin ja tuomittiin oikeudessa:
https://www.evli.com/blog/vieläkö-muistat-tulppaanimanian
Kallein tulppaani oli varmaankin Semper Augustus -lajike, jonka raidallisuus johtui ilmeisesti virustaudista.
Espoon organisaatiorakenteessa kirjastopalveluiden johtajan esihenkilönä toimii Kulttuurin tulosyksikön johtaja, kulttuurijohtaja. Hänen esihenkilönsä on Elinvoiman tulosalueen elinvoimajohtaja. Seuraavana tuleekin sitten kaupunginjohtaja. Valtionhallintoon ei siis mennä.
Lähde: https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio (viitattu 5.6.2023)
Kyse lienee Alastalon salissa -teoksen esiluvusta Kirkkomaa. Tekstissä kertoja kulkee hautausmaalla ja toteaa: "Tutut ja tuntemattomat, ne, jotka oma silmäni on nähnyt, ja ne, joista on kertonut minulle vain puheenmuisto, oma lempeä äitini, oma vakava isäni, esivanhempieni maaksi muuttunut kunnioitettu tomu!""'Raskaasti ja rakkaasti kirjoitettu kirja' on omistettu vaimovainajan muistolle. Kirjan alkulukujen jo ollessa ladottuna Kilpi halusi liitettäväksi mukaan johdannon, joka oli kirjailijan Kustavin kirkon 150-vuotisjuhlassa elokuussa 1933 pitämä korkealentoinen puhe kirkkomaalla lepäävistä vainajista. Kilpi halusi kunnioittaa omalla lannistumattomalla työllään menneiden sukupolvien työtä."Lähde: https://kiiltomato.net/critic/volter-...
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa Pasilassa on joitakin 1900-luvun alussa ilmestyneitä suomalaisia, ruotsinkielisiä keittokirjoja. Mainitsemasi Anna Olsonin kirjoja on kaksi: Kokbok (vuosiluku puuttuu, on joko vuodelta 1905, 1909 tai 1910) ja Kokbok för hem och skola (1901). Muita ovat mm. Calonius, Flickornas kokbok (1927), Olsson, Billiga enkla och goda vegetariska anrättningar (1913), Hölådan: dess användning vid kokning och stekning (1914) ja Vår föda (1917).
Kirjat eivät ole Helmet-aineistotietokannassa, mutta ne saa kyllä lainaksi. Ikänsä takia ne ovat tietysti aika hauraita.
Tietoa suomenruotsalaisesta ruokaperinteestä löytyy myös mm. näistä kirjoista: Pöytä on katettu: varsinaissuomalainen ruokakulttuuri kautta aikojen...
Kysyjä ei valitettavasti täsmennä, minkä elämänalueen sopimusoikeudesta on kyse. Kuten Wikipedian yleisestä sopimusoikeutta koskevasta artikkelista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimusoikeus) voi lukea, käsite on varsin laaja ja koskee yhtä hyvin valtioiden kuin yksityishenkilöiden välisiä, yleensä varallisuuteen liittyviä asioita. Tästä näkökulmasta ei ole olemassa yhtä "vapaan sopimusoikeuden" käsitettä, ellei sitä kytketä täsmälliseen sopimuksen lajiin.
Esimerkiksi valtioiden toiminnan tasolla voidaan sanoa, että liittyminen Euroopan unioniin on rajoittanut Suomen valtioelinten sopimusvapautta. Toisaalta täysivaltaisen yksilön oikeutta tehdä sopimuksia toisten täysivaltaisten kansalaisten kanssa ei juurikaan ole rajoitettu, joten jos...
Olet jo kysellyt asiasta monilta sellaisilta tahoilta, joita olisin myös ehdottanut.
Löysin netistä Talomaalaus pro -nimisen yrityksen. He kertovat sivuillaan hirsitalojen pintakäsittelystä eli osaavat varmasti neuvoa jotenkin. Tosin luultavasti pientä maksua vastaan.
Puu info -sivusto kertoo puurakenteiden ominaisuuksista.
Voisit myös kokeilla Panu Kailan kirjaa Talotohtori. Siitä saattaa löytyä myös ohjeita oikeaoppisesta hirren pintakäsittelystä. Helmet
Kimmo Lauharon kirja Hirsi rakennusaineena ja teollinen hirsitalo, siäsltää myös tietoa hirren maalamisesta. Helmet
Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy käyttösäännöt osiosta tieto:
"Kaikilla on oikeus käyttää Helsingin yliopiston kirjastoa. Käyttösäännöt koskevat paikalliskäytön ohella myös e-aineistojen etäkäyttöä." sekä "•Kirjastokortin voi saada henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta, jolla on suomalainen henkilötodistus ja katuosoite Suomessa. Poikkeuksena ovat yliopistossa vierailevat vaihto-opiskelijat ja tutkijat, joilla on mahdollisuus saada kortti em. ehdoista riippumatta"
Eli peruskäyttö on maksutonta kaikille suomalaisille, jotka asuvat Suomessa.
Jos haluat kopioita aineistosta tai kaukolainoja, on palvelu maksullista.
Hinnaston löydät linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/asioi/hinnasto/
