Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Vaskin verkkokirjastoon on kerätty yläpalkin Asiakkaalle ja valikosta Lapset kautta avautuvalle sivulle https://vaski.finna.fi/Content/lapset eri tavoin ryhmiteltyjä lastenkirjallisuuslistoja kaikenikäisille. 1,5-vuotiaalle sopivia kirjoja löytyy muun muassa ehdotuksia ääneenlukukirjoiksi perheen pienimmille https://vaski.finna.fi/List/719405 ja koko perheen kirjavinkit https://vaski.finna.fi/List/767818.
Tätä tunnaria ei ole ns. suoratoistopalveluissa, mutta ainakin juuri tällä hetkellä DailyMotion-niminen palvelu tarjoaa sarjan jaksot netin kautta videoina. Jokaisen jakson alussa kuullaan oletettavasti juuri tämä Jani Uhleniuksen säveltämä lyhyt melodia. https://www.dailymotion.com/video/x24anr9
Heikki Poroila
Voisikohan kyseinen kirja olla Hilkka Ravilon teos nimeltä Terhi (2013)? Tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ehdotettiin tätä, mutta satavarmasti kirjaa ei tunnistanut kukaan.
Löysin runon Anne Granlundin ja Heidi Peltolan oppinnäytetyöstä Toiminnallinen pyhiinvaelluspolku Lahden kirkkopäivillä 2011 Theseus.fi
He mainitsevat runon lähteeksi Paletti kortin. https://www.paletti.fi/paletti-tanaan/
Tarkempaa tekijää ei mainita, mutta kenties Paletissa vielä muistetaan onko runo omaa tuotantoa vaiko laina jostain.
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Kyllä, kyseessä on slovakialainen patrioottinen eli isänmaallinen laulu. Siinä ylistetään omaa kotimaata. Tässä Youtube- linkki lauluun jossa myös englanninkieliset sanat.
https://www.youtube.com/watch?v=aLhGCI1PKuc
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksista on aiemmin julkaistu kirjoja. Nykyään tietoa kuvataiteilijoista löytyy digitaalisesta kuvataiteilijamatrikkelista.Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, toimittanut Juha Valli, 1993. Kirjaa löytyy vielä Riihimäen kirjastosta: https://ratamo.finna.fi/Search/Results?lookfor=signeerausmatrikkeli&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28building%3A0%2FRatamo%2F%29+NOT+%28building%3A0%2FJOURNALFI%2F%29%22Kuvataiteilijamatrikkeli: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Yhtä kattavaa teosta tamperelaisen nuorisokulttuurin historiasta ei näyttäisi löytyvän. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisesti kiinnostavia tiedonlähteitä. Muistelmallisia teoksia:Javanainen, Juha: Kalevassa ja sen lähialueilla : Tamperelainen paikallishistoriallinen muistelo Olutkoski, Juhani: Teddy vai punkkari, eli, Nuoruustango 1980 Erilaisten järjestöjen ja toimijoiden nuorisotyötä koskevia historiikkejä: Kankainen, Tarja: Ruususen herääminen : Tampereen Kaupunginkirjaston nuorisoteatteri 1954-68 Malkavaara, Mikko: Nuori Tampere : seurakuntien nuorisotyö Tampereella 1930–2010 Weissenberg, Gay von: Seitsemän vuosikymmentä partiointia Tampereella ...
Ilmeisesti puhutaan Koineeta. Siitä wikipwedia:
Koinee-kreikka (muinaiskreikaksi Κοινὴ Ἑλληνική, Koinē Hellēnikē, yhteinen kreikka) oli muinaisen kreikan kielen sekamurre, joka edustaa kreikan kielen kehityksen toista vaihetta. Koineeta käytettiin noin vuosina 300 eaa. - 500 jaa. Se kehittyi klassisesta kreikasta ja loi pohjan nykykreikalle. Sitä voidaan kutsua myös hellenistiseksi tai yleiskreikaksi tai Uuden testamentin kreikaksi.
Koinee oli kreikkalaisten ensimmäinen yhteinen murre ja demoottisen kreikan merkittävin seuraaja. Kieli on merkittävä länsimaisen sivistyksen kannalta, sillä se oli paitsi ensimmäinen "kansainvälinen" kieli tai lingua franca myös Uuden testamentin ja koko kristillisen Raamatun alkuperäinen kieli ja kristinuskon...
Valkeavuoren 7C:llä on sekä helppoja että vaikeita kysymyksiä, mutta yritetään kuitenkin.
Kirjastonhoitajan palkka riippuu sekä siitä, työskenteleekö hän yleisessä vai tieteellisessä kirjastossa, pienessä vai suuressa kirjastossa ja hiukan myös siitä, miten pitkään on töissä ollut. Jos kirjastonhoitaja on esimiestehtävissä, siitäkin seuraa hiukan suurempi palkka. Useimmat kirjastonhoitajat saavat kuitenkin palkkaa noin 2500 euroa kuukaudessa, hyvin karkeasti yleistäen. Nettipalvelu Oikotien palkkalaskuri antaa summan 2473 euroa.
Enkeli on erityisesti kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa esiintyvä "taivaallinen henkiolento", jolla on näissä uskonnoissa lähinnä erilaisia avustavia tehtäviä, kertoo esimerkiksi Wikipedia. Vastaus...
Kirjapaino ja kustantaja Oy Taidekorttikeskus Ab toimi vuosina 1941-52. Se oli erikoistunut postikortteihin, paperinukkearkkeihin ja satukirjoihin. Yhtiö johtajana oli alunperin saksalainen graafikko ja valokuvaaja Hans Brückner. Hän piirsi osan yhtiön kustantamista postikorteista. Sota-aikana Taidekorttikeskuksen graafikkona toimi myös Tove Jansson. Erityisesti Janssonin piirtämät postikortit ovat nykyään haluttuja keräilyharvinaisuuksia.
Lähteitä:
https://www.porssitieto.fi/kirjoitus/saksalaisyhtiot2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Br%C3%BCckner
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän...
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Vaihtoehtoja on paljonkin, Tässä muutama mahdollisuus. Kirjat löytyvät hyvin Helmet-kirjastoista.Harmaja, Saima : Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa, WSOY, 2013. Runoilija Saima Harmaja sairasti tuberkuloosia ja kuoli nuorena vuonna 1937. Hänen päiväkirjojaan julkaistiin ensimmäisen kerran jo pian hänen kuolemansa jälkeen. 2013 julkaistu laitos on alkuperäistä julkaisua laajempi. Hawking, Stephen : Minun lyhyt historiani. WSOY, 2014. Suomentanut Ilkka Rekiaro. - Maailmankuulu kosmologi sairastui 21-vuotiaana ALS-sairauteen. Muistelmissaan hän kertoo yllättävän pitkästä elämästään tämän vaarallisen sairauden kanssa. Kasvi, Jyrki : Jyrki Kasvin kolme elämää. Docendo, 2022. - Jyrki Kasvi oli...
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C...
Kirjastot poistavat kokoelmistaan kirjoja, jotka ovat rikkinäisiä, turmeltuneita (esim. kastuneita tai kotieläimen nakertamia), tiedoltaan vanhentuneita tai joiden kysyntä on hiipunut. Hyväkuntoisia poistettuja kirjoja voidaan myydä asiakkaille esim. myyntitapahtumissa tai jatkuvasti poistokirjahyllystä.
Kirjastosta ei voi siis ostaa hyllystä tiettyä teosta eikä myöskään varata niin, että kirjan saisi siinä vaiheessa, kun se poistetaan kokoelmista.
Voit katsoa, löytyykö haluamaasi kirjaa antikvariaateista, esim. Antikvaari - kirjakauppa verkossa tai Antikka.net. Antikka.net-palvelussa on myös kohta Puutelista. Etsimänsä kirjan voi jättää puutelistalle, jos kirjaa ei löydy palvelusta. Lista toimitetaan kaikille...
