Suomeksi puhutaan esilehdistä.Lähteet:Book Printing Lingo: What are Endsheets? | Formax PrintingTekstuaalitieteet:esilehti – Tieteen termipankkiNäin kirja syntyy | Otavan Kirjapaino
Maukola on samaa alkuperää kuin Maukonen, joka on yleisempi nimi näistä kahdesta. Maukoset tulevat Keski-Suomesta ja Pohjois-Savon länsiosista. Maukoloita löytyy Asikkalasta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Mikkosen ja Paikkalan sukunimikirjassa mainitaan, että Janakkalassa on kirjattu Maukolan talo 1539. Molempiin nimiin (Maukola ja Maukonen) sisältyva Mauko viittaisi siihen, että ne ovat kehittyneet etunimestä Magnus ja ehkä myös Markuksesta.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Kysyjän etsimä osa lienee kirjastojen luetteloista nimellä Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Vals II löytyvä sävellys vuodelta 1938. Tätä sarjaa tai sen osia ei ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu suomalaisella äänitteellä, joten lupa-asioissa on pakko kääntyä kansainvälisten toimijoiden puoleen.
Naxos on julkaissut tämän osan ainakin kokoelmassa Stor musik för små öron (2004, Naxos 8503156), koko sarjan kokoelmilla Jazz Suites Nos 1 & 2 (2002, 8555949 Naxos) ja Jack In The Box (2010, 8570124-25), joten ainakin Naxosin kanssa kannattaa ryhtyä neuvottelemaan. Moni muukin on sarjan tai tämän osan levyttänyt, joten jos Naxosin kanssa tulee ongelmia, vaihtoehtojakin on.
Heikki Poroila
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella...
Hei! Valitettavasti en löytänyt lastenkirjaa, jossa kerrottaisiin erilaisista kirjoitusjärjestelmistä, mutta löysin muutaman aikuisille suunnatun kirjan aiheista. Mari Honkon kirjassa Tunne kieli: matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen kerrotaan eri maiden kirjoitusjärjestelmistä. Tommi Jantusen kirja Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen on suunnattu oppikirjaksi suomalaiseen viittomakieleen, mutta kuvauksensa perusteella se sopii kaikille asiasta kiinnostuneille.
Yhtyneiden kuvalehtien Tuntemattoman sotilaan sivumäärä selittyy nimenomaan kirjan pienellä koolla: vaikka siinä käytetty kirjasinkokokin on tavallista pienempi, ei yhdelle sivulle ole kuitenkaan mahtunut niin paljon tekstiä kuin standardi-Tuntemattomassa. WSOY:n kustantamissa Tuntemattomissa sotilaissa sivuja on tavallisimmin 443 (+1) tai 477, vuoden 2010 juhlapainos päättyy jo sivulle 474. Kaikissa näissä, kuten myös Yhtyneiden itsenäisyyden 60-vuotisjuhlan erikoispainoksessa, ensimmäinen luku alkaa sivulta 5. 443 sivun versiossa toinen luku alkaa sivulla 38, 474- ja 477-sivuisissa laitoksissa sivulla 41 ja Yhtyneiden painoksessa vasta sivulla 47. Kaikki kirjat sisältävät kuitenkin lyhentämättömänä saman tekstin (...
Jo mainitsemiesi lisäksi löytyy mm.:
- Aila Meriluoto
- Kullervo Rainio
- Lasse Heikkilä
- Tuomas Anhava
- Pentti Holappa
- Olli-Matti Ronimus
- Tyyne Saastamoinen
- Maila Pylkkänen
- P. Mustapää
- Aaro Hellaakoski
- Juha Mannerkorpi
- Eila Kivikkaho
- Lassi Nummi
- Helvi Juvonen
(Kai Laitinen : Suomen kirjallisuuden historia / Lyriikan modernismi, 1997 s. 467
Voit myös hakea lyyrikoita Vaski-Finna -tietohausta:
Mene Vaski-verkkokirjaston etusivulle (Vaski.Finna.fi)
- Valkoisen palkin, jonka sisällä lukee "Hae kokoelmasta" alapuolella on pieni harmaa palkki, jossa on suurennuslasi ja lukee "Tarkennettu haku", klikkaa sitä.
- Hakuryhmät palkissa on oikealla "Kaikki osumat", klikkaa sitä
- Valitse "Luokitus"
- Vasemmalla olevaan...
Mahlalla tarkoitetaan lähinnä lehtipuiden maitiasnestettä eli kasvien solukoissa esiintyvää ravintoliuosta. Kaikkien puiden solukoissa esiintyy maitiaisnestettä. Esimerkiksi havupuiden maitiasnestettä kutsutaan pihkaksi ja parakautsipuun maitiaisnestettä lateksiksi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maitiaisneste?searchMode=all
https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/
Tätä tunnaria ei ole ns. suoratoistopalveluissa, mutta ainakin juuri tällä hetkellä DailyMotion-niminen palvelu tarjoaa sarjan jaksot netin kautta videoina. Jokaisen jakson alussa kuullaan oletettavasti juuri tämä Jani Uhleniuksen säveltämä lyhyt melodia. https://www.dailymotion.com/video/x24anr9
Heikki Poroila
Koostetta emme mekään löytäneet, mutta Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliografiasta löytyi joitakin ilmaisjakelulehtiä.
Kotkansilmä alkoi ilmestyä vuonna 1976 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3427569
Etelä-Kymenlaakso on tietokantaan kuvailtu ilmaisjakelulehdeksi, mutta se on kuvailutietojen perusteella ilmestynyt vain vuonna 1972 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3699552
Tiedotuslehdiksi kuvailtuja lehtiä löytyy myös, niistä Karhulalainen (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3495811) on ainoa, joka on ilmestynyt Karhulassa vuosina 1972-1978 eikä ole tulkittavissa henkilökunnan/tehtaan sisäiseksi tiedotuslehdeksi.
Kotkassa on noina vuosina ilmestynyt...
Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Jean Touranen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Pekka ja taikasauva" (alkuperäinen ranskankielinen nimi "Une fée...pas comme les autres").
Suomenkielinen elokuva-arvostelu (elitisti.net)
Lisätietoja myös tässä blogikirjoituksessa (Pieni elokuvablogi)
Laulu nimeltä Mun kuormani on julkaistu nuottikokoelmassa Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa [2008, Aikamedia, 978-951-606-855-1]. Tarkempia tietoja ei verkkohaulla löytynyt, mutta kysessä voi olla etsitty laulu.
Nuottikokoelmaa on saatavissa Anders-kirjastoista.
Kyseessä lienee vanha itämainen tarina, joka on länsimaissa tullut tunnetuksi ainakin W. Somerset Maughamin näytelmään Sheppey sisältyvästä versiosta. Näytelmää ei ole suomennettu.Tarinassa bagdadilainen kauppias lähettää palvelijansa torille. Tämä palaa säikähtäneenä ja kertoo nähneensä siellä Kuoleman, joka oli tehnyt häntä kohtaan uhkaavan eleen. Palvelija pyytää lainaksi hevosta, jotta voi paeta Kuolemaa ja välttää näin kohtalonsa. Näin tehdään, ja palvelija ratsastaa täyttä päätä Samarraan. Sillä välin kauppias menee torille, tapaa Kuoleman ja kysyy, miksi tämä oli uhannut hänen palvelijaansa. Kuolema vastaa olleensa vain yllättynyt nähdessään palvelijan Bagdadissa, sillä hänellä olisi tapaaminen tämän kanssa samana iltana Samarrassa....
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Tietokone-lehti vuodesta 1983 alkaen. Muita 1990-luvun tietokonealan lehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Kauppalehti on Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 mikrofilmimuodossa. Lehtiä tai mikrofilmejä ei lainata kotiin, mutta ne saa kirjastossa käyttöönsä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa".
Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille....
