Voisikohan kyseessä olla K. M. Peytonin kirja Tähdenlento ja sen jatko-osa Yli esteitten? Kirjat ovat tosin ilmestyneet suomeksi jo vuonna 1979. Päähenkilö Ruth Hollisin perhe muuttaa kirjan alussa maalle, ja Ruth saa luvan ostaa omilla säästöillään kauan haaveilemansa ponin. Poni on kouluttamaton eikä Ruthilla ole hevosista kuin kirjatietoa, joten edessä on monenlaisia hankaluuksia. Ruth tutustuu ensin rikkaan perheen Helmi-nimiseen tyttöön, jolla myös on oma hevonen, ja sittemmin Peter McNairiin, jonka isällä on kalliita kilpaponeja kouluttava ja myyvä talli, ja joka saa ensimmäisen kirjan loppupuolella myös italialaisen, pastaa tarjoilevan oopperalaulajaäitipuolen.
Tietoa tulossa olevista kirjoista löytyy parhaiten kustantajien sivuilta. Kirjavinkit-sivusto on koonnut yhteen linkkejä kustantajien uutuusluetteloihin: https://www.kirjavinkit.fi/uutuuskirjat-kevat-2023/.
Sarjakuva voisi olla Infamyn Vesi oli mustaa (2006). Lastenkirjaa ei valitettavasti kukaan vastaajista tunnistanut. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?Kirjasampo: Vesi oli mustaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9243
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran lastenkirjassa Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974 ja useita lisäpainoksia) on tarina Harri Hampaattomasta. Googlettamalla kirjan nimellä löytyy kuva kirjan kannesta.
Jotkut pitävät sitä uskontona, toiset elämänkatsomuksena. Toisaalta se voidaan nähdä vain Tähtien sota -fanikulttuurina. The Church of Jediism -sivustolla sanotaan, että jokainen voi itse päättää, pitääkö sitä uskontona, eikä kysymys ole välttämättä edes tärkeä.
Lähteet ja lisätietoa
The Church of Jediism: https://www.becometheforce.com/
Yle: Jedi-uskovaiset juhlistavat Tähtien sotaa (4.5.2012) https://yle.fi/uutiset/3-6082805
Kirkko ja kaupunki: Jedi-uskonto yhdistää viihteen ja henkisen kasvun (17.12.2015) https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jedi-uskonto-yhdistaa-viihteen-ja-hen…
Wikipedia: Jedismi https://fi.wikipedia.org/wiki/Jedismi
Tietokantaan Fennica (fennica.csc.fi) pyritään tallettamaan tieto kaikista kotimaisista kirjoista ja niiden käännöksistä. Fennican mukaan Tommy Tabermannin kirjoja ei ole käännetty muihin kieliin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura pitää yllä tietokantaa kotimaisten runojen käännöksistä
(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php). Tietokannasta näkyy, että yksittäisiä Tabermannin runoja on käännetty moniinkin eri kieliin ja julkaistu antologioissa. Kumma kyllä, juuri saksankieliset käännökset puuttuvat.
John Redlandin säveltämästä ”Den gula paviljongen” -kappaleesta on julkaistu myös suomeksi laulettuja versioita ja nuotteja, joissa on suomenkieliset sanat. Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoitus, jossa on vain muutama säe, on julkaistu nimellä ”Keltapaviljonki” ”Suuren toivelaulukirjan” osassa 20 ja nuotissa Solistiyhtye Suomi: ”Solistiyhtye Suomi” (Fazer, 1987). Sanoitus sisältyy myös kirjaan Palle: ”Pallen parhaat : ’kulttuurikuplittajan’ kuusi vuosikymmentä” (Alea-kirja, 1986, s. 219). Sanoitus alkaa: ”Jos sitten mentäisiin”. Sanoissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.Laulun ovat levyttäneet Pallen sanoin esimerkiksi Matti Louhivuori nimellä ”Pikkupaviljonki” ja ”Keltainen paviljonki” ja Solistiyhtye Suomi...
Kyseessä on Michael Hjorthin ja Hans Rosenfeldtin Sebastian Bergman -sarja. Rikospsykologin etunimi on siis Sebastian, ei Benjamin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/sebastian%20bergman
Hei!
Tässä muutamia nettisivuja, joissa on ehdotettu vahvoja tyttöjen nimiä.
https://startpakke.com/fi/staerke-pigenavne/?utm_content=cmp-true
https://aitiydenihme.fi/lapset/12-omaperaista-tyton-nimea/
https://madreshoy.com/fi/nombres-de-nina-cortos/
https://graf48.ru/fi/deva-imeniny-kak-nazvat-devochku-zhenskie-imena-i-ih-znacheniya-kak.html
http://neba.finlit.fi/blogi/nimi-tekee-naisen-ainakin-kirjallisuudessa/
Kirjastoista löytyy lisäksi nimikirjoja, joissa on kerrottu enemmän nimien merkityksistä.
Suomessa on kaksi ortodoksisten sankarivainajien muistomerkkiä. Toinen on Helsingin Hietaniemessä, ortodoksisella hautausmaalla http://www.ohjaaja.net/hietaniemi/pages/Hietaniemi%20-%2041.html toinen Polvijärven Sotkumassa, profeetta Eliaalle pyhitetyn tsasounan eli rukoushuoneen yhteydessä http://www.ortoweb.fi/Taipaleenpyhakot/pres0002.htm
Vuonna 1961 ilmestyi Madeleine Grizen ja Ariane Chatelin kuvakirjoja Valeria-nimisestä tytöstä, joka seikkaili kissansa Tiikeriturkin kanssa. Kirjat ovat saatavissa ainakin varastokirjastossa. Voit saada ne lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Ranskankielisissä alkuteoksissa päähenkilön nimi on Valériane. Voit tarkistaa onko kyseessä tämä kirjasarja etsimällä kuvia Googlen kuvahaulla: Valériane + Madeleine Grize.
"Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (engl. "Industrial Society and Its Future") on vain yksittäinen kirja, tai manifesti, jonka Kaczynski vaati julkaistavan jossakin laajalevikkisessä yhdysvaltalaisessa lehdessä. Se on julkaistu myöhemmin kirjan muodossa useilla kielillä, myös suomeksi (Savukeidas 2005, Kiuas Kustannus 2020). Teoksessa on 232 numeroitua kappaletta 27:n otsikon alle jaoteltuna. Lisätietoa teoksesta, sen historiasta ja vaikutuksista löytyy runsaasti mm. Wikipedian artikkelin lähdeluettelon kautta: https://en.wikipedia.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future#Referen…
Elokuva Postia pappi Jaakobille/Post till pastor Jakob on vastikään vapautunut kirjastoille tarjottavaksi. Tässä kuussa se valitaan valintalistoilta kirjastojen kokoelmiin. Toimittajasta riippuen elokuvan tulo kirjastoihin ja lainauskuntoon kestää yleensä noin 3-9 viikkoa.
Historiallisia kirjoja kirjoittavat Raili Mikkanen, Ulla Viertola ja Maija-Liisa Dieckmann. Ilkka Remes kirjoittaa jännityskirjoja myös nuorille. Tuula Kallioniemi, Tittamari Marttinen, Tuija Lehtinen, Maija-Leena Tiainen, Salla Simukka ja Annika Luther ovat nuorille kirjoittavia kirjailijoita. Timo Parvelalla on sarja Sammon Vartijat, joka nimensä mukaisesti käsittelee kalevalaista kulttuuriperimäämme. Seita Parkkola & Niina Repo kirjoittavat Rajat Express -sarjaa.
Varmasti monet antikvariaatit ilahtuvat hyväkuntoisista nuottikirjoista. Myös kierrätyskeskukset ottavat nuotteja vastaan, myös hieman huonokuntoisempia. esim. https://kauppa.kierratyskeskus.fi/kasityo-ja-askartelu/nuotit-skrappayspaperi/p/603142/
Kirjastojen tuo ja vie hyllyyn voi myös tuoda tarjolle muutamia nuotteja. Yleensä kaikki aineisto pääsee sieltä hyvään kotiin.
