Uneksimasi kirja saattaisi olla Olli Jalosen 813-sivuinen Yksityiset tähtitaivaat (Otava, 1999). Trilogia-ajatuksesi voisi olla peräisin siitä, että kirja on kolmen aikaisemmin julkaistun Jalosen romaanin - Johan ja Johan (1989), Isäksi ja tyttäreksi (1990) sekä Elämä, ja elämä (1992) - uudelleen järjestetty ja laajennettu laitos.
"Ajan kristalleja on kaksitoista. En minä niihin usko, eivät ne ole muuta kuin tavallisia päiviä vaan.
Niistä on alettu puhua vuosituhannen vaihtuessa ja niihin kahteentoista päivään on ennustettu tulevaksi vaikka mitä, kruunupäitten häitä ja salamurhia, maanjäristyksiä ja ikuista rauhaa, mutta sitten kun ensimmäinen niistä on mennyt ohi tammikuun kahdentenakymmenentenä vuonna 2001 ja toinen...
Hei,
Kyseessä taitaa olla Eric: Tetfol suden poika (Helsinki : A-lehdet, 1984; alkup. Le fils du Loup). Tässä blogissa on kansikuva ja juonikuvaus, joka osuu muistamaasi varsin hyvin.
http://suolakuupielessa.blogspot.com/2014/01/tetfol-suden-poika.html
Helsingin avointen yliopistojen ja kansalaisopistojen tarjonnassa on todellakin tänä syksynä tarjolla vain englanninkielinen "Basics of the history of jazz" -luentosarja. Taideyliopiston avoimessa yliopistossa on kuitenkin järjestetty aiemmin (viimeksi keväällä 2018) "Populaarimusiikin historia" -kurssia, jonka aiheisiin kuuluu jazzin historia eri tyylisuuntauksineen, joten kannattaa tutkia ensi kevään kurssitarjontaa, kun se julkaistaan. Taideyliopiston avoimen yliopiston kurssitarjonta: http://avoinkampus.uniarts.fi/fi/kurssit
Pitkän linjan musiikkivaikuttaja Matti Laipio on viime vuosina puhunut jazzin historiasta maksuttomissa luentosarjoissa mm. Kirjasto 10:ssä ja Töölön kirjastossa, mutta...
"Jäähyväiset" (alkusanat: "Kukka vaipui syksyn multaan") sisältyy nuottiin "Viimeisiä levy-säveleitä y.m.", osaan 8 (V. Tynnilä, 1934). Nuotissa on kappaleen melodianuotinnos. Tätä nuottia en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta, josta sen voisi saada kotilainaksi, mutta se on Kansalliskirjaston kokoelmassa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön.
Ehdottamistasi vaihtoehdoista "tietokonevallankumous" kuulostaa minusta paremmalta. Voisiko esimerkiksi "tiedonkäsittelyn vallankumous" olla hyvä otsikko?
Lasiesineistä on erilaisissa tuoteluetteloissa mainittu yleensä vain tuotteen valmistusvuosi/valmistusvuodet, ei määrää. Emme siis valitettavasti pysty vastaamaan kysymykseesi tässä. Voit kuitenkin koittaa tiedustella pullon valmistusmäärää esimerkiksi seuraavista paikoista:
Suomen lasimuseo (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys)
Designmuseo Nuutajärvi (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.designmuseum.fi/fi/museot/#nuutajarvi)
Kaj Franck on tuottanut Nuutajärven lasille useita erilaisia lasiesineitä. Voit koittaa halutessasi etsiä hallussasi olevan pullon tarkkaa mallia verkosta tai painetuista tuoteluetteloista. Kirjastoissa on lainattavissa erilaisia tuoteluetteloita....
Kyseessä on varmaankin Tom Shadyacin ohjaama Patch Adams (1998). Elokuva on tosielämään perustuva ja kertoo mielenterveyspotilaasta, joka ryhtyy lääkäriksi. Siitä löytyy tuo mainitsemasi kohtaus, jossa Robin Williamsin esittämä päähenkilö seisoo jyrkänteen reunalla tuntien syyllisyyttä läheisensä naishenkilön kuolemasta ja on aikeissa hypätä, mutta lähelle laskeutuva perhonen saattaa hänet toisiin ajatuksiin.
Elokuvan DVD-versio löytyy Ratamo-kirjastoista, ja lisäksi täältä voit tarkistaa sen saatavuuden suoratoistopalveluista.
Suomalaisen ralliautoilun historiasta kertovat mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän suurajot 1951 - 1990. 1000 lakes rally (1990)
- Mäkinen, Marko: Elämää suuremmalla vaihteella (2001)
- Mäkinen, Marko: Sorateiden Grand Prix 50 vuotta (2000)
- Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia (1999)
Kansainvälisemmältä kannalta asiaa lähestyvät esim.:
- Boddy, William: The History of Motor Racing (1977)
- Campbell, David: Rallying. 21 years of World Championships (1995)
- Lurani, Giovanni: A History of Motor Racing (1972)
- Robson, Graham: An Illustrated History of Rallying (1981)
Formula-ajojen historista kertovat mm. Juha Kärkkäisen Suomalainen formula 1 -historia 1950 - 96 (1996) ja Adriano Cimarostin The Complete History of Grand Prix Motor...
Jaan Kaplinskin kolmenkymmenen vuoden ajalta kootuista kirjoituksista koottu teos "Rajalla jota ei ole : merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta" ilmestyi vuonna 1992 Otavan kustantamana.
Lauluja, jossa annetaan mennä, on kyllä, mutta aivan noilla sanoilla en löytänyt. Heidi Kyröä kuuntelin ja lähimmäs jäähyväisiä osui Ethän suremaan jää, mutta ehkä se ei ole tuo laulu, https://www.youtube.com/watch?v=k4zObY-7o5Q. Kuinkahan vanha kappale tämä on? Tuollainen saman tyyppiseltä kuulostava aika tuore olisi Laura Närhen Mä annan sut pois. Muita vaihtoehtoja ovat Katja Kärkisen Annan sun mennä tai Chisun Mun koti ei oo täällä, joka sisältää sanat Anna mun mennä. Kasevan Tyhjää -kappaleessa toinen on jo mennyt, Jipun kappaleessa Hei, me erotaan ollaan lähdössä myös ja Eija Kantola laulaa Erotaan vaan. Näitä voi käydä kuuntelemassa Youtubesta, youtube.com.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi...
Olisiko kyseessä "Eläköön Pinata", jonka alkuperäinen nimi on "Viva Piñata":
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Pi%C3%B1ata_(TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4k%C3%B6%C3%B6n_Pinata
YouTubest löytyy klippejä sarjasta:
https://www.youtube.com/results?search_query=viva+pinata
Hei!
En valitettavasti löytänyt kyseistä runoa. Sitä ei tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Ehkä joku Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun lukijoista tuntee runon?
Kyseessä lienee Minna Pyykön maailma -ohjelma, jonka 12.11. esitetyn jakson ohjelmatiedoissa kerrotaan näin: "Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä."
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2143340
Petri Kuljuntaustan kotisivut: http://kuljuntausta.com/
Metsästyskoirat ovat alttiita kuulovaurioille alla olevien artikkelien mukaan:"Hunting and hearing: MSU studies gun-noise effect on dogs""Does acoustic trauma occur in pointers due to firearm noise? A prospective study on 50 hunting dogs""How much loud noise can a dog tolerate?""Noise-Induced Hearing Loss in 3 Working Dogs"
Pulkka oli puukapula, johon leikattiin muistiinpanomerkkejä. Päivätyöpulkan tapauksessa kyseessä oli kaksi yhteensopivaa puolikasta, joista toinen oli isännällä ja toinen työntekijällä. Kun päivän työt oli tehty, veistettiin uurre molemman osan yli todisteeksi molemmille, että työpäivä oli suoritettu.Ks. finna.fi-palvelussa: https://www.finna.fi/Record/tmk.160990460297300?sid=5249329432Kielitoimiston sanakirjassa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulkka?searchMode=all
Tässä muutamia kirjavinkkejä.
Jos eläinaiheiset tarinat kiinnostavat, voisit kokeilla Thomas Brezinan Seitsemän tassua ja Penny -sarjaa tai Helena Meripaaden Koirahullun päiväkirja -sarjaa. Tyttöjen (ja vähän poikienkin) elämästä kertovat mm. Tittamari Marttisen Viivi Pusu -kirjat, Tuija Lehtisen Rebekka-sarja ja Måns Gahrtonin Eva ja Adam -sarja. Jännityksen nälkään sopisivat esim. Pia Hagmarin Etsiväpartio -kirjat, ja mielikuvituksellisempaa menoa tarjoavat vaikkapa Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten sarja, Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja tai Reeta Aarnion Maan kätkemät ja sen jatko-osa Veden vanki.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina kysyä käydessäsi kirjastossa. Löydät niitä myös Internetistä lasten- ja...
Jos kirjastokorttisi on fyysisesti huonossa kunnossa, se vaihdetaan missä tahansa HelMet-kirjastossa uuteen maksutta. Asiaa on turha lykätä, vaikka laitteet koodin vielä lukisivatkin. Kuvauksen perusteella vanha kortti on tullut tiensä päähän. Modernit kortit ovat kestäviä, mutta eivät ikuisia.
Heikki Poroila
Valitettavasti en onnistunut kyseistä leimaa yrityksistä huolimatta tunnistamaan. Jokunen lisäkuva itse astiasta voisi mahdollisesti auttaa, jolloin joku voisi ehkä tunnistaa valmistajan itse astian perusteella, vaikkei leima olisikaan tuttu.
Kirjastosta löytyy myös jonkin verran esineiden ja/tai niiden leimojen tunnistukseen liittyviä teoksia ja oppaita, joiden saatavuutta kannattaa tiedustella tarkemmin omasta lähikirjastosta.
Kannattanee olla yhteydessä myös alan asiantuntijoihin tai harrastajien keskustelufoorumeihin, joilta löytyisi mahdollisesti enemmän tietoa aiheesta. Netistä löytyy keskustelupalstoja, joilla keskustellaan astioista ja niiden tunnistamisesta, joitakin astioiden tunnistuspalveluja, ja ...
