Ernst Odert Reuterin Interinsaaren tyttö on julkaistu jo vuonna 1855. Näyttää siltä, että useimmista kirjastoista, jonka kokoelmiin teos kuuluu, sitä ei saa kotilainaan. Teos on lainattavissa esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön teoksesta oman lähikirjastosi kautta.
Interinsaaren tyttö Vaarissa https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1854440
Interinsaaren tyttö Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19397
Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan...
Bis on latinaa ja tarkoittaa "kahdesti" tai "toisen kerran". Neuvostoliitossa tätä käytettiin kuvaamaan lentokonetyypin "toista" tai huomattavasti paranneltua versiota. MiG-21:n kohdalla se tarkoitti jälkimmäistä. Bis oli MiG-21:n "äärimmäinen" versio.
Käytäntö oli peräisin Ranskasta, oletettavasti koska Venäjän lentokalusto oli suurimmaksi osaksi hankittu sieltä, ja sitä käytettiin jo I-2-hävittäjän uudelleen suunnitellusta toisesta versiosta vuonna 1928.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/bis#Latin
https://forum.dcs.world/topic/279230-bis/
http://www.airvectors.net/avmig21_1.html
https://www.fighterpilotpodcast.com/musing/aircraft-nomenclature-part-1…
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98-2
Kyseinen sitaatti on William Shakepearen näytelmästä Kaksi nuorta veronalaista (The Two Gentlemen of Verona), sen viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1910 kyseinen kohta kuuluu näin: PROTEUS.Lemmess' / Ei ystävää.SILVIA.Ei, totta, Proteuksella.https://www.gutenberg.org/cache/epub/44839/pg44839-images.htmlLeena Tamminen suomensi nämä rivit näin: PROTEUSKuka rakkaudessa / muka kunnioittaa ystävää?SILVIAKaikki paitsi Proteus.William Shakespeare: Kaksi nuorta veronalaista (suom. Lenna Tamminen, WSOY, 2005, s. 130)
Fanny Tirkkonen asui Tuomisen kivimuurin ylimmässä kerroksessa osoitteessa Tuomiokirkonkatu 3 D 7. 50-luvun lopulla hän muutti Laukontorille (Laukontori 4 C). Tirkkonen kuoli 6. joulukuuta 1962. Mahdollisista taloudenhoitajista Tuomiokirkonkadun ajalta en löytänyt minkäänlaisia tietoja. 100-vuotispäivänsä kunniaksi Aamulehdessä 1940 julkaistun pikku jutun aikoihin Tirkkosen äiti Maria Sofia Törnudd asui edelleen tyttärensä kanssa, mutta hänen myöhemmistä asumisoloistaan ei tutkimissani lähteissä ollut mainintaa. Elin Danielson-Gambogi oli meillä vuoden 1910 molemmin puolin erittäin suosittu ja käytetty muotokuvamaalari – pääsyynä siihen, että hän tuli Suomeen vuosina 1907, 1909, 1911 ja 1913 olivat nimenomaan monet muotokuvatilaukset....
kirjaston tilastokokoelmasta en tietoa tähän kysymykseen löytänyt. Tilastokeskuksesta voisi saada tiedon, heillä on maksuton tietopalvelu. Tässä alla löytyvät yhteystiedot, ja linkki sähköiseen lomakkeeseen.
https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html
https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Charles Bukowskin tuotantoa on käännetty suomeksi verrattain laajasti. Finnasta (https://finna.fi/) löytyy 23 eri suomenkielistä teosta, joista seitsemän on luokiteltu runoudeksi. Lahden kaupunginkirjaston Runotietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) voi hakea antologioissa ja kirjallisissa lehdissä julkaistuja yksittäisten runojen käännöksiä, mutta Bukowskilta siellä on listattu ainoastaan kolme runoa Maailman runosydän -antologiasta vuodelta 1998, eikä yksikään niistä käsittele delfiinejä.
'The Pleasures of the Damned' (2007) tai 'Sifting Through the Madness for the Word, the Line, the Way' (2002) -teoksia, joilla englanninkielinen runo esiintyy, ei ole käännetty suomeksi, mutta joitakin runoja...
Virallisten tietojen mukaan U-2-koneita on ammuttu alas seitsemän.Ensimmäinen ja kuuluisin tapaus oli toukokuussa 1960 Neuvostoliiton yläpuolella. Toinen kone ammuttiin alas Kuuban ilmatilassa lokakuussa 1962.Lisäksi viisi Taiwanin ilmavoimien operoimaa U-2:ta ammuttiin alas Kiinan alueella vuosina 1962 - 67.Nämä ovat tunnetut tapaukset. Moni 104:stä rakennetusta U-2-koneesta on tuhoutunut, jotkin niistä myös tiedustelutehtävän aikana. Tällöin syynä on ollut kuitenkin mekaaninen vika, happijärjestelmän pettäminen tai lentäjän virhe.Lähteet:https://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_U-2Peebles, Curtis. Dark Eagles. A History of Top Secret U.S: Aircraft. iBooks 1995. S. 18 - 46.https://edition.cnn.com/2023/03/10/asia/china-us-taiwan-spy-plane-...
PIKI-verkkokirjasto toimii juuri näin: teet varauksen haluamastasi kirjastosta ja haluamastasi toimipisteestä. Jos esimerkiksi haluat varata Kangasalan pääkirjaston kirjan, voit valita, noudatko sen Kangasalan pääkirjastosta vai Kangasalan kirjastoautosta, mutta et voi valita noutopisteeksi jotakin Tampereen (tai muun kunnan) toimipistetta. Tampereen kaupunginkirjaston kortti käy kaikissa PIKI-kirjastoissa. Kun varattu aineisto saapuu, saat postissa ilmoituksen kotiin ja voit tulla noutamaan sen.
Kappale For he's a jolly good fellow on suomennettu nimellä Vanha veikko, kääntäjänä Erkki Ainamo. Löysin laulun kolmesta nuottikirjasta: Suuri toivelaulukirja 3 (Fazer, cop. 1979), Laulajan kirja (Otava, cop. 1969) ja 106 kitaralaulua (Fazer, 2. p. 1974). Kaikissa kirjoissa on kaksi säkeistöä sanoja suomeksi ja englanniksi. Näitä nuottikirjoja on pääkaupunkiseudun kirjastoissa kymmenittäin, paikannustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/ ). En onnistunut löytämään äänitteenä suomenkielistä versiota laulusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?...
Vuonna 1961 ilmestyi Madeleine Grizen ja Ariane Chatelin kuvakirjoja Valeria-nimisestä tytöstä, joka seikkaili kissansa Tiikeriturkin kanssa. Kirjat ovat saatavissa ainakin varastokirjastossa. Voit saada ne lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Ranskankielisissä alkuteoksissa päähenkilön nimi on Valériane. Voit tarkistaa onko kyseessä tämä kirjasarja etsimällä kuvia Googlen kuvahaulla: Valériane + Madeleine Grize.
Aaron (oikealta nimeltään Aaro Laukkonen) on levyttänyt vuonna 1972 kappaleen "Wakadi wakadu", johon kuvaus sopii. Sen on säveltänyt André Popp ja suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson. Laulusta on erikielisiä versioita ja sen nimestä on erilaisia versioita, esim. "Wakadi wakadou", "Uakadi uakadu" ja "Uakadi-uakadu".
Aaron: Wakadi wakadu YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=fn1ZOvTi5to
Asiakkaiden lainaushistoriaa ei tallenneta kirjaston asiakastietoihin, joten et pääse tarkastelemaan lainaamiasi kirjoja 20 vuoden ajalta. Finna-verkkokirjastossa on ollut muutaman vuoden käytössä lainaushistoria, jota asiakas pääsee itse tarkastelemaan. Ominaisuus pitää kuitenkin itse laittaa päälle verkkokirjastossa, eikä se näytä lainoja takautuvasti, vaan lainaushistorian tallennus alkaa siitä hetkestä, kun sen on verkkokirjastossa laittanut päälle.
Ohje lainaushistorian käyttöön Finnassa: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#history
Kun jäädytät varauksesi, se liikkuu varausjonossa eteenpäin, mutta pysähtyy siinä vaiheessa, kun sen olisi aika lähteä noutokirjastoon. Jäädytyksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.https://helmet.finna.fi/Content/usein-kysyttya
Aksel Törnuddin säveltämä ja Aino Voipion sanoittama "Satakunnan laulu" sisältyy Reijo Pajamon kirjaan "Maakuntalaulumme" (WSOY, 1987). Laulu alkaa: "Kauas missä katse kantaa yli peltojen". Kirjassa on laulun melodianuotinnos ja kaikki kuusi säkeistöä. Viralliseen maakuntalauluun kuuluu kolme säkeistöä, jotka ovat alkuperäisen runon 1., 3. ja 6. säkeistö.Pajamo esittelee kirjassaan myös muut "Satakunnan laulu" -nimiset laulut ja Satakunnan maakuntalauluehdokkaat.
Seuraavan linkin mukaan junalla pääsee Bluewater ostoskeskukseen ainakin seuraavilta asemilta: Charing Cross, Waterloo East, London Bridge sekä Canon Street asemilta. Junista jäädään poist Greenhithe asemalla. Asemalta matkaa jatketaan sukkulabussilla (Fastrack bussilla,linja/service B). Junat kulkevat viidentoista minuutin välein. Lippua ostettaessa on manittava, että matkan kohde on nimenomaan Bluewater, jolloin lipun hintaan sisältyy myös sukkulabussin hinta.
http://www.bluewater.co.uk/home/welcome/how-to-get-here/by-train
Yhteystiedot löytyvät kuninkaallisen perheen verkkosivuilta:
Royal House of the Netherlands
https://www.royal-house.nl/
https://www.royal-house.nl/topics/government-information-service
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
