Itsenäisyyden 75-vuotiskultarahaa lyötiin vain 35 000 kappaletta. Se oli tehty Kittilän kullasta. Nimellisarvona oli 1000 markkaa. Kotimaisen kullan riittävä saaminen oli ongelma kuten yleensäkin, ja kysyntä osoittautui huomattavasti suuremmaksi. Näin kerrotaan Tuukka Talvion vuonna 1993 painetussa teoksessa Suomen rahat, sen toisessa laajennetussa painoksessa.
Rahapaja Monetan verkkokaupan sivuilla http://www.rahapajamoneta.fi/fi/727/t_21 mainitaan rahan nykyarvoksi 795,00 euroa.
Kuvauksesi sopii John Gordon Davisin teokseen "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY, 1977). Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasamposta (ks. linkki alla). Kirjasammossa on myös kuva teoksen kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b78199e-7e58-46a0-bf3d-e7…
Etelä-Korean elokuva-arkistolla on tietokanta korealaiselokuvista. Toinen hyvä lähde on Internet Movie Datababase, jossa haun pystyy rajaamaan muun muassa maan mukaan.
Lemmikkieläimen ottaminen kotiin tuo vastuuta ja vaatii harkintaa ja suunnittelua. Koiran hankkimista pohtivalle löytyy verkosta runsaasti ohjeistusta.
Ainakin Suomen kennelliiton verkkosivuja kannattaa tutkia: https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/koiran-hankkiminen
Esimerkkejä muista:
https://www.elaintieto.fi/blogi/muistilista-lemmikinottajan-avuksi/
https://kuono.fi/koiran-hankinta-huomioi-nama-asiat/
https://www.koiranpentu.fi/koiran-hankinta/
https://www.hankikoira.fi/koiran-hankinta
https://evidensia.fi/uutiset/haaveissa-koiranpentu-elainlaakarin-vinkit…
Mainitsemasi koirakirjat, rotuoppaat, koiran hoitoon ja kasvatukseen liittyvät teokset kuuluvat kirjastojen vakiotarjontaan.
Etsiskelin ehdottamillasi hakusanoilla ja monilla eri
yhdistelmillä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan
lisäksi LINDAsta (Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelo)
sekä kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista ALEKSI ja ARTO.
Hakutermillä flokkulointi löysin vain pari viitettä: Harjula,
Veikko: Flokkulointitutkimuksia Kemin kromimalmilla (Diplomityö,
Oulun yliopisto, 1980) ja Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine:
Raskasmetallien erottaminen jätevesistä elektroflokkuloinnilla
ja magneettisella erotuksella.(Report/University of Oulu Process
Engineering; 223, 1998). Hyötyä voi olla myös julkaisusta:
Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine: Raskasmetallit ja niiden
erotus jätevesistä : kirjallisuuskatsaus.(Report/University of
Oulu,...
Åbo stadsbibliotek har några formulärhandböcker på svenska.
Folke Grauers: Nordsteds formulärbok (Stockholm, 2007)
Rembe Annika: Wahlström & Widstrands formulärhandbok (Stockholm, 1998) och
Forss, Thomas: Handbok I vardagsjuridik (Helsingfors, 1998), som innehåller också formulär
På finska:
Juridiset asiakirjamallit (Helsinki, 2010)
Asiakirjamallit (Helsinki, 2008)
Av dessa rekommenderar jag Juridiset asikirjamallit, men den är bara på finska.
Du kan använda ämnesord som formulärhandböcker, asiakirjaoppaat, asiakirjat, mallit när du söker i nätbiblioteket Vaski http://www.turku.fi/vaski
Tämä tapahtuu 26. kauden jaksossa S26E154, joka on alun perin esitetty elokuun 8. päivänä 2013.
Soapcentral.com-sivusto: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2013/130805.php
Tvdb.com-sivusto: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/seasons/official/…
Suosittelisin lämpimästi seuraavia teoksia: 1. C.S. Lewisin Narnia-sarja, johon kuuluu seitsemän teosta: Taikurin sisarenpoika, Velho ja leijona, Prinssi Kaspian, Kaspianin matka maailman ääriin, Hevonen ja poika, Hopeinen tuoli ja Narnian viimeinen taistelu. 2. J.R.R. Tolkienin Hobitti ja Taru sormusten herrasta, johon kuuluu kolme kirja: Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu. 3. Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Mio, poikani Mio. 4. Susan Cooperin viisiosainen Pimeä nousee -sarja: Yllä maan, alla kiven, Pimeä nousee, Viheriä noita, Hopeapuu ja Kuningas Harmaa. Lisäksi Cooperin yksittäinen teos Kultakaapu, siniviitta. 5. Lloyd Alexanderin viisiosainen Prydainin kronikka: Kolmen kertomus, Hiidenpata, Llyrin linna,...
Fono-tietokannan mukaan suomenkielisen version "Kaikki hoituu" on levyttänyt Taljanka. Kappaleen, jonka alkuperäinen nimi kirjoitetaan eri lähteissä eri tavoin, on säveltänyt ja sanoittanut Tomás Méndez Sosa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aappo I. Piippo.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Säkeet ovat Margo Lairdin runosta Ebb tide, joka ilmestyi alun perin Ken Geeringin toimittamassa Breakthru-runouslehdessä vuonna 1965. Runo sisältyy myös Geeringin kokoamaan Breakthru-lyriikan antologiaan It's world that makes the love go round (Corgi, 1968).
Muistit kirjan nimen aivan oikein. Kirja kuuluu Tammen kultaiset kirjat-sarjaan; no 109.
Kana Karoliina / kuv. J. P. Miller ; suom. Marjatta Kurenniemi, Helsinki : Tammi, 1976
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
Yritysten asiakastietojen käsittelyssä tärkeimmät säädökset ovat EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sitä täydentävä tietosuojalaki:EU:n yleinen tietosuoja-asetus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1528874672298&uri=CELEX%3A02016R0679-20160504Tietosuojalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050Käytettäviin tietokantaratkaisuihin tai tietoturvaan ei näissä säädöksissä mennä. Kysymyksen spesifisyyden vuoksi suosittelen joko tutustumaan alan kirjallisuuteen tai olemaan yhteydessä Tietosuojavaltuutetun toimistoon.Esimerkkiteoksena aiheesta tässä Tomi Voutilaisen Digitaalisten palveluiden sääntely (teoksen saatavuus omissa kokoelmissamme: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994294431406250?sid=...
Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut ...
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti...
Helmet-aineistohaussa ei valitettavasti pysty rajaamaan hakua vain hyllyssä paikalla oleviin niteisiin, vaan niteiden tilanne täytyy tarkistaa yksitellen.
Kappale on nimeltään "Salaisuus". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Anna Suominen ja levyttänyt Jenna Bågeberg (2012).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiAndersson, Iiro: Anna Suominen taipui tangokisaan keikkailun kautta (21.06.2012):https://yle.fi/a/3-6186265
