Jos tarkoitat "filmillä" kaitafilmiä, vastaus on valitettavasti kielteinen. Monetkin kirjastot tarjoavat mahdollisuuden digitoida diafilmiä ja filminegatiiveja, mutta kaitafilmin digitointi on niin hankalaa ja kallista vielä, että maksutonta palvelua joutuu odottamaan. Kaupallisen palvelun tarjoajia löytyy useita (googlaamalla kaitafilmi - digitointi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hyvä tilasto löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/mäkihypyn_maailmancup. Google löytää sivun hakusanoilla: mäkihyppy tilastot nykänen tai: mäkihypyn maailmancup wikipedia. Englanninkielisiä tilastoja saa näkyviin sanoilla: skijumping world cup statistics. Hiihtoliiton sivuilla kannattaa myös käydä.
Eniten osakilpailuvoittoja on Gregor Schlierenzauerilla 53, toiseksi eniten Matti Nykäsellä 46 (17.12.2018 mennessä). Matti on voittanut 4 kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja tullut toiseksi kerran. Janne Ahonen on voittanut kaksi kertaa, tullut toiseksi kaksi kertaa ja kolmanneksi 4 kertaa.
Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1
Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941.
Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa.
Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941.
Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa.
Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen...
Käännyimme alan todellisen asiantuntijan puoleen ja näin hän vastasi :
Palvelukeskuksien ohjaajat tekevät edelleen työtä ikääntyneiden parissa. Lisäksi palvelukeskukset kuten seniorikeskuksetkin valmistuvat tulevaan Apottiin ja laajamittaisiin koulutuksiin jotka ovat jo osittain käynnistyneet.
Ohjaajat ovat jatkaneet työskentelyä erityistä tukea tarvitsevien ikäihmisten parissa ohjaten tuettuja pienryhmiä epidemiologisen yksikön antamien koronarajoitusten sekä hygieniaohjeiden mukaisesti esim. muistisairaiden, omaishoitajien ja erityistä yksinäisyyttä kokevien kanssa. Edelleen annetaan sosiaaliohjausta ja neuvontaa pääasiassa tukipuheluiden muodossa. Osa ohjaajista on myös siirtynyt muihin tehtäviin esimerkiksi kotihoitoon tai...
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Kyseessä voisi olla 1998 suomeksi ilmestynyt teos Edward Ball: Vereen kirjoitettu. Hän kertoo kirjassa sukunsa tarinan plantaasinomistajina ja orjanomistajina.Kirja on saatavilla lainattavaksi Keski-kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastosta.Lähde: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/vereen-kirjoitettu-plantaasin-orjat-ja-isannat/
Elintarviketuotantoa (pääasiassa maataloutta) koskeva kansallinen lainsäädäntö löytyy osoitteesta http://finlex.fi/fi/ ja EU-tasoinen osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/homepage.html?loc
EU määrittää jäsenmaidensa maatalouslainsäädäntöä ja maatalouteen liittyviä ympäristöasioita, sillä maatalouspolitiikka on EU-maiden kesken yhteistä (CAP Common Agriculture Policy)
https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/future-cap_fi
Päästöistä puhutaan yleensä prosenttiosuutena entiseen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen maatalouden päästöt vähenivät 2018 11 %.
https://www.stat.fi/til/khki/2018/khki_2018_2019-05-23_kat_001_fi.html
Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663
http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793
Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja:
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat
Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
Ilta-Sanomat oli pyytänyt Digi- ja väestötietovirastoa selvittämään sata yleisintä naisten ja miesten "kokonimeä" eli etu- ja sukunimen yhdistelmää. Elossa olevia Ville Virtasia on 154 henkeä, jolla on yleisimpien miesten nimien listauksessa sijalla 51. Etunimeksi laskettiin kutsumanimi tai jos sitä ei ollut valittu, ensimmäinen etunimi.
Nämä ovat Suomen yleisimmät ihmisten nimet, IS 12.10.2023.
K. K. Alongin Kevätuhrit-trilogian ensimmäinen osa alkaa juuri kuvailemallasi tavalla. 15-vuotias Jade herää pimeässä metrossa Sörnäisissä, ja kaikki hänen ympärillään ovat kuolleita. Myöhemmin hän tapaa muutamia saman kokeneita nuoria, ja yhdessä he aloittavat matkan kohti tuntematonta. Ensimmäisen kirjan kansi on vihreä.Trilogia kokonaisuudessaan:KevätuhritAnsassaPakenijat
Tilastollisessa vuosikirjassa (1944-1945) on listattu (s. 345) joidenkin elintarvikkeiden keskihintoja. Esimerkiksi maitolitra maksoi 366 penniä vuonna 1944, kun taas vuonna 1945 litra maitoa maksoi 570 penniä. Kahvin hintaa ei vuosikirjasta löydy; kahvin säännöstely alkoi jo vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1954. Kahvinkorvikkeen kilohinta sen sijaan oli 3936 penniä vuonna 1944.Vuosikirjan sivulla 335 on taulukko, jossa on laskettu vuokran keskimääräistä osuutta asunnonhaltijan vuosituloista. Helsingissä tämä oli vähän yli 20 prosenttia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69239/stv_1944-1945.pdf?sequence=1&isAllowed=yTilastokeskuksen sivuilla on rahanarvonmuunnin, jolla voi laskea tietyn vuoden rahamäärän arvon eri vuosina...
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmän toiminnassa on tosiaankin ollut häiriö, joka on aiheuttanut sen, että osassa 2.8. - 12.8. sekä 13.8. varaushyllyyn otettujen niteiden tiedoissa näkyy liian lyhyt noutoaika.
Ongelmasta on ilmoitettu järjestelmäntoimittajan tekniseen tukeen ja siellä vikaa selvitellään kiireellisenä toimeksiantona.
Pahoittelemme järjestelmäviasta aiheutuvaa haittaa.
Pataljoonan siirtämistä Savukoskelta Ouluun kuvataan Kalle Päätalon kirjassa Miinoitettu rauha s. 536-565. Päätalokeskuksen Päätalotietäjien mukaan muuta kuvausta siirrosta muissa kirjoissa ei ole.
Helmet-kirjastoissa on käytössä nimekehaku. Kun niteitä on hyllyssä, varaus menee nimeketasolle odottamaan hakulistan tulostusta. Varaus menee aina ensin noutopaikan hakulistalle. Koska varaus siis kuitenkin kohdistuu nimekkeeseen eikä yhteen tiettyyn niteeseen, varaukseen saattaa tarttua saman nimekkeen mikä tahansa nide, jota ensimmäisenä käsitellään jossakin kirjastossa. Jos siis varaamasi teos sattuu palautumaan esimerkiksi Kalajärven kirjastoon ennen kuin valitsemassasi noutopaikassa on ehditty käsitellä varausten hakulistaa, teos lähtee Kalajärveltä siihen kirjastoon, josta haluat sen noutaa.
Varauslistoja käsitellään kirjastoissa useita kertoja päivässä, joten useimmissa tapauksissa varaus tarttuu juuri valitun noutokirjaston...
Sivustolta https://tilastot.kirjastot.fi/ voi tarkastella monia Suomen yleisten kirjastojen tilastoja - mukaan lukien eri kirjastojen kokoelmien kirjamäärät.Kyseiseltä sivustolta näemme, että suurin kirjakokoelma on vuoden 2023 tilastoissa ollut Helsingin kaupunginkirjastolla 1579322 kirjalla. Ero toisena tulevaan Tampereen kaupunginkirjastoon on varsin suuri, sillä kyseisellä kirjastolla on ollut vuoden 2023 tilastoissa kokoelmissaan 744285 kirjaa. Kyseisissä tilastoissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi tieteellisten kirjastojen lukuja, ja näiden kirjastojen kokoelmat voivat olla varsin suuria. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto raportoi vuoden 2023 katsauksessaan sen kokoelmissa olevan 1010100 kirjaa: https://www.helsinki.fi/fi/...
Vanhojen romaanien löytymistä vaikeuttaa valitettavasti puuttuva asiasanoitus. Tähän on onneksi tulossa lähivuosina apua kaunokirjallisuuden verkkopalvelun "Kirjasammon" avulla. Tällä hetkellä vanhempaa aineistoa on haettava muistin ja aiheluetteloiden avulla. Tässä joitakin Riihimäen kirjaston varastosta löytyviä vanhempia kartanoaiheisia pääasiassa Englantiin sijoittuvia romaaneja:
Carr, Philippa (=Holt, Victoria): Kohtalonyhteys, (Holt, Victoria: Mellynin valtiatar), Salaisuuksien lampi, Sydämen valinta, Valloittajan paluu, Cartland, Barbara: Kun pilvet väistyvät, Kunnes aamu koittaa, Cookson, Catherine: Greenwallin kartano-sarja, Kätketyt tunteet, Tilly Trotter-sarja, Du Maurier, Daphne: Merirosvo ja kartanonherra, Eyre Katherine...
Seuraavat ovat perusteoksia Kotkan historiasta:
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 1. 1953.
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 2. 1955.
-Korhonen, Martti ym.:Kymistä Kotkaan. Osa 1, Seudun kehitys pyyntikulttuurista teollistumisen aikaan. 1999.
-Korhonen, Martti ym.: Kymistä Kotkaan. Osa 2, Kaupungin kehitys teollisuuden kasvusta tietoyhteiskunnan aikaan. 2002.
-Ulvinen, Arvi: Kymin historia 1. 1960.
-Kallio, Veikko: Kymin historia 2. 1990.
Snellmanin lihanjalostuksesta vastattiin näin:
Tuotannostamme saadun tiedon mukaan Ohuen ohut -tuotteet viipaloidaan suuritehoisilla viipalointilinjoilla lähes automaattisesti. Tangot ovat 100 mm halkaisijaltaan ja noin 1 m mittaisia. Kun makkaratankoa ollaan viipaloimassa, se tulee linjastolle vaakatasossa.
