Neiti Etsivä -kirjoista on kyselty monenlaista aiemminkin
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Laita hakusanaksi Carolyn Keene tai Neiti Etsivä palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, ja löydät näitä kysymyksiä ja vastauksia.
suomenkielisestä Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
löytyy lyhyet tiedot Neiti Etsivästä, englanninkielisestä enemmänkin http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Paula Drewin äiti kuoli, kun Paula oli kolme-vuotias. Tämän jälkeen taloudenhoitaja Hannah Gruen on ollut Paulalle kuin äiti ks. http://www.funtrivia.com/en/ForChildren/Nancy-Drew-4256.html
Neiti Etsivästä on kirjoitettu esim. seuraavat kirjat:
- Stewart Dyer C.& Tillman Romalov N. (ed.) (1995):...
Meillä ei valitettavasti ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Voimme antaa sinulle vain lähteitä, joista ehkä löydät osviittaa kysymykseesi. Esimerkiksi Potilaan Lääkärilehdessä mainitaan elinaikaennuste:
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/22/41/309/sll372017-2002.pd
Lisää lähteitä aiheesta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044
https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/sairaudet/maksasairaudet
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten...
Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.
Lähteet
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue.
Wikipedia.fi. Karjaranta.
Huolimatta näinkin tarkoista tiedoista oli vaikeaa löytää mainitsemiltasi kirjoittajilta mitään. Käytössäni olevat suomalaiset tietokannat eivät antaneet tulosta, ainoastaan Malmön kirjaston tietokannasta löytyi Vasilis Kavvathas:in kirja I Alli Eleni, sekin nykykreikkaa. Kirjaa ei ole käännetty suomeksi eikä ruotsiksi. Entä englanniksi? Suomesta ei ainakaan löydy.
Mitä tehdä? Ensinnäkin olisi hyvä tietää, mikä sinun tiedonlähteesi on ollut. Ehkä sitä kautta löytyisi myös tarkempaa tietoa näistä tekijöistä (etenkin Panos Georgiousta) ja teosten painovuosista. Voit esittää lisätietoja joko tämän palvelun kautta tai mennä lähimpään kirjastoon ja kysyä kaukolainamahdollisuutta, sillä edellytyksellä että kirjoista on tehty käännös englanniksi...
"Sen siksi tein" sisältyy nuottiin Koivuniemi, Paula: "Parhaat" (Fazer Musiikki, 1993). Nuotissa on laulun suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
Laulun alkuperäinen nimi on "Resistire". Sen tekijät ovat Manuel de la Calva ja Carlos Toro, joka joissakin viitteissä on merkitty laulun sanoittajaksi, joissakin toiseksi säveltäjäksi. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jorma Toiviainen. Laulu alkaa: "Viivat elämäni ympyröistä".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Historiantutkija, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston entinen rehtori Päiviö Tommila kirjoittaa Maankäyttö-aikakauslehden artikkelissa "Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi" käsivarren synnystä näin:
"Suomella ei ollut Ruotsin aikana länsirajaa, mutta Haminan rauhassa sellaiseksi määriteltiin Tornion- ja Muonionjokia pitkin kulkeva linja. Nyt Suomi sai myös pohjoisrajan, sillä kun Suomeksi kutsuttu alue oli Ruotsin aikana ulottunut vain Kemijoen tienoille, rajaksi tuli nyt 1751 käyty Ruotsin ja Norjan raja. Se on tänä päivänäkin Norjan ja Suomen raja. Näissä rajajärjestelyissä syntyi Suomi-neidon läntinen käsivarsi."
Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk109/...
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Alanco tai Alanko nimellä maalanneita taiteilijoita ovat mm. Uuno, Aarne, Viljo ja Matti Alanko
Valitettavasti tarkempia tietoja heidän signeerauksistaan ei löytynyt.
Asiaa kannattaa kysellä taide- ja antiikkiliikkeistä. Vaikkapa Bukowskilta tai Hagelstamilta.
Apua saattaa löytyä myös paikallisesta museosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11841604
Helsingissä on periaatteessa 39 kirjastoa. Lukuun sisältyvät erikoisemmat kirjastoauto, Kaupunkiverstas ja Myllypuron mediakirjasto sekä pienet lastenkirjastot. Töölön kirjasto on tosin tällä hetkellä suljettuna. Sen lisäksi Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu 10 laitoskirjastoa sekä kotikirjasto, joka kuljettaa kirjoja asiakkaiden kotiin. Viimeksi mainitut eivät tosin liene oleellisia ilmoitusten levittämisen kannalta, ja ehkä kirjastoautonkin voi jättää pois laskuista. Siten ilmoitusten levittämiseen käyttökelpoisia kirjastoja lienee 37.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi oikealla puolella olevasta valintalaatikosta. Ilmoituksia saa myös jakoon Pasilan kirjaston alakerrassa toimivan lähettämön...
Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista....
Kyseessä on varmastikin Walter Wagerin kirja "Puhelin". Sitä on Helsingin keskusvarastossa pari kappaletta, tilattavissa aivan normaalisti Helmetin kautta.
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tämän päivän Pariisiin sijoittuvia romaaneja ovat esimerkiksi:
Barreau, Nicolas: Meillä on aina Pariisi, Pieni elokuvateatteri Pariisissa ja Rakkausromaanin resepti
Kelly, Cathy: Kaikki alkoi Pariisissa
Martin-Lugand, Agnès: Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia ja Huolet pois, elämä on helppoa
Pancol, Katherine: Aina ei tapahdu surullisia asioita
Slimani, Leïla: Kehtolaulu
Vargas, Fred: Komisario Adamsberg -sarja
Zeniter, Alice: Unohtamisen taito
Muualle nyky-Ranskaan sijoittuvia romaaneja:
Gavalda, Anna: Parempaa elämää
George, Nina: Pieni bistro Bretagnessa
Lemaitre, Pierre: Silmukka
Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon.
Pelkän kuvan perusteella on vaikea määrittää hyönteisen, varsinkin kuolleen, lajia. Hyönteisten lajinmääritys on muutenkin usein visainen juttu asiantuntijallekin.
iNaturalist ehdottaa lajiksi ruostekäpyludetta (Gastridus grossipes), kuva liitteenä. Sovelluksen voi ladata Apple Storesta tai Play Kaupasta.
Ötökkäakatemiasta löytyy tunnistusapua https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/
Hyönteiskirjoja:
Rintala, Teemu, Rinne, Veikko: Suomen luteet.
Sandhall, Åke: Kovakuoriaiset.
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut ovat julkisia.
Toinen kirja Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjojen sarjassa on Tarzanin paluu (1922).
Sarjan kirjojen järjestyksen voit tarkistaa mm. täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan.
Lähde:
Lasten ja nuruoten jatko- ja sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, Avain, 2019)
Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista.
Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kärkölän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen kirjastoihin, ja kaikilla alueen kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti. Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen valmiiksi, mutta saat kortin kirjastosta. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti.
Alla lisää tietoa kirjastokortista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
