Mahtaisiko kyseessä olla Eino Leinon Helkavirsissä oleva runo, jossa Räikkö räähkä neuvoo tien viholliselle, joka polttaa koko kylän, vaan ei Räikön taloa:
Polttivat kylän poroksi,
surmasivat suuren kansan.
Yks on pirtti polttamatta,
se on pirtti Räikön räähkän.
Kysyin asiaa Helsingin hautauspalvelusta, joka järjestää merituhkauksia Helsingissä. Atlantti on laaja, ja jokaisella maalla on omat lakinsa ja byrokratiansa, mutta ei välttämättä hautaustoimilakia ja mereen tuhkausta, kuten Suomella. Esimerkiksi Espanjalla ei ole vastaavaa mereen tuhkausta kuten Suomessa. Suomi on siis edelläkävijä hautaustoimilakiin liittyvissä asioissa. Helsingin hautauspalvelu kehotti ottamaan yhteyttä kyseisen maan konsulaattiin, josta saa tarkemmat ohjeet ja tiedot tarvittavista papereista, uurnan sinetöinnistä jne.
Suomen kansalaisten hautausta (Suomessa) säätelee hautaustoimilaki,johon voi tutustua Finlexissä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pi…
Sturenkadun suuntainen osoitenumero 19 Helsingin karttapalvelussa viittaa siihen, että kadunpätkä on Sturenkatua. Osoitetta Satamaradankatu 19 ei karttapalvelusta löydy. Satamaradankadun numerointi päättyy kahdeksaan.
https://kartta.hel.fi/
Parhaiten kysymyksessä kuvailtua teosta vastaa Rolf Hochhuthin näytelmä Sotilaat (WSOY, 1968). Siinä vihjataan, että Winston Churchillillä olisi ollut jotakin tekemistä Sikorskin kuoleman kanssa. Sotatapahtumien rinnalla seurataan Lontoon Pienen Maailmanteatterin esityksen valmistelua.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Ninni Schulman? Hänen kirjassaan "Viimeiset leikit" on Ingrid Wolt-niminen vankilasta vapautunut entinen poliisi, joka muuttaa pienelle paikkakunnalle Taalainmaalle ja alkaa selvittää rikoksia.
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluu oivallinen teos lehtikuusista: Jukka Reinikainen (toim.) Lehtikuusi ja muut ulkomaiset havupuut, ISBN 952-5118-05-3. Siperian lehtikuusesta kerrotaan sivuilla 23-28. Kirjaston puh. (06) 416 2111, sähköposti: kirjasto.seinajoenkaupunki@sjk.fi
Internetissä on osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/arbor/sipleku/sipleku.htm perusteellinen kuvaus siperianlehtikuusesta. Esimerkiksi evreka-hausta ( http://www.evreka.fi ) löytyy tämän lisäksi muutakin aineistoa käyttämällä hakusanaa larix sibirica
Banaanimestari on suomalainen ja suomenkielinen laulu. Sen sävelsi ja sanoitti Petter Ohls. Laulukirjassa se julkaistiin v. 1974.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=banaanimestari+ohls&type=AllFie…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Ohls
Kuvassa on Gdańskin kaupungin pienempi vaakuna, jossa on punaisella pohjalla kaksi ristiä ja niiden yläpuolella kruunu.
Vaakuna on peräisin 1300-luvulta, Saksalaisen ritarikunnan ajoilta.
https://www.gdansk.pl/redakcja/herb-flaga-i-logo-miasta,a,17103
https://www.gdansk.pl/en/about-gdansk/description-and-the-principles-of…
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Lankalasi (wired glass) on lasia, jonka lasimassan sisällä on rautalankaverkko. Sitä on käytetty etenkin turvalasina esimerkiksi ovissa, väliseinissä ja ikkunoissa, sillä lasin rikkoutuessa sirpaleet jäävät kiinni rautalankaverkkoon.
Lankalasin keksijänä pidetään yhdysvaltalaista insinööriä Frank Shumania (1862–1918). Hän patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1892 nimellä "Process of embedding wire-netting in glass". Uutta lasia alkoi ensimmäisenä valmistaa Shumanin perustama American Wire Glass Manufacturing Company Philadelphiassa. Shumanin kehittämät lasityypit menestyivät niin hyvin, että hän pystyi pian jättäytymään pois työelämästä ja keskittymään kokopäiväisesti keksintöihinsä. Shumanin nimissä on yhteensä 64 patenttia....
Aivan täsmällistä vastausta ei löytynyt.
Keho tuottaa adrenaliinia normaalisti 10 ng/l (nanogrammaa per litra). Suurin osa adrenaliinista on ihmisen veressä, mutta jonkin verran sitä on myös muissa kudoksissa. Liikunnan aikana määrä voi kymmenkertaistua ja akuutissa stressitilanteessa 50-kertaistua. Keho tuottaa adrenaliinia hyvin nopeasti ja se myös poistuu elimistöstä melko nopeasti. Kuitenkin ihmisen on mahdollista tuottaa isompia määriä adrenaliinia myös hieman pitempiä aikoja, esimerkiksi tunnin ajan.
Joka tapauksessa adrenaliinin määrä on ihmisen kokonaistilavuuteen suhteutettuna häviävän pieni.
Wikipedian mukaan The Tokens on levyttänyt kappaleen "Lion sleeps tonight" näistä yhtyeistä aikaisemmin, vuonna 1961. Tight Fit on levyttänyt kappaleen v. 1982. Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Lion_Sleeps_Tonight. Mahdollisesta oikeustaistelusta näiden kahden yhtyeen välillä ei löytynyt tietoa, mutta linkin takaa löytyy myös otsikko Copyright issues, jonka mukaan tekijänoikeus kiistoja liittyy mm. The Lion king -elokuvaan.
Aihe on varsin vaikea, koska yksimielisyyttä ei oikein ole edes siitä, mitä terminologiaa tulisi käyttää, tai mitä jokin sana tarkoittaa, eikä virallinen termistö pakosti vastaa julkisuudessa käytettyä. Lisäksi palautusten tilanne vaihtelee maakohtaisesti, puheet ja teot eivät tunnu kovin hyvin kohtaavan ja lähdetietojen ajantasaisuutta on aika mahdoton täysin varmistaa. Siitä lienee kuitenkin konsensus, että Suomelta taloudellista tukea - kehitysapua tai muuta vastaavaa - saaneet maat eivät ole aina suostuneet ottamaan vastaan pakkopalautettavia kansalaisiaan.
Yksi kynnyskysymys onkin selvästi se, palaako ihminen omasta tahdostaan. Irakin suurlähettiläs Suomessa on ykskantaan sanonut, ettei se ota kansalaisiaan kaikissa tapauksissa...
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270
Aiheeseen liittyviä tietoja löytyy mm:
Kansallisarkistosta
(Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin arkisto)
Ahonen, Into:
Savon Jääkärirykmentin vaiheet 1770-1810. 1938
Huuskonen, Aarne:
Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810. 1927
Teoksessa on laaja lähdeluettelo
Jägerhorn, G.H.:
I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788-1790. 2004 (Skifter utgifna av Svenska litteratursällskaper i Finland, 656)
Kuvat on ilmeisesti otettu Skotlannissa Aberdeenin Aberdeen Beach -rannalla. Aitojen tarkoitus on pitää hiekka paikallaan.Ks. https://www.visitacity.com/en/aberdeen/attractions/aberdeen-beachAidoista: https://en.wikipedia.org/wiki/Groyne
Tietoa Lapin tai ylipäätään Suomen maanalaisista joista ei tunnu paljoa löytyvän. Teoksessa Lappi (osa 3, toim. Linkola et al.) kuitenkin mainitaan yhdessä kuvatekstissä maan alle katoava puro Enontekiön Toskaljärvellä. Samassa todetaan, että kyseessä on karstialueille tyypillinen ilmiö, joka Suomen oloissa on erittäin harvinainen. Myös Suomen kartastossa (osa 1: fyysinen ympäristö) kerrotaan, että karsti-ilmiöt ovat Suomessa harvinaisia yksityiskohtia.
Geo-kirjasarjan 4. osassa on artikkeli karsti-ilmiöstä (karsti = eräiden kivilajien tietyissä oloissa tapahtuva liukeneminen), jossa käsitellään jonkin verran maanalaisia jokia yleisesti.
Karstia käsitteleviä sivuja on netissä useita, tosin englanninkielisiä, katso esim. linkkiluettelo...
Kyseisen runon nimi on Dos Patrias. Alkukielisen runon ja sen englanninkielisen käännöksen löydät esimerkiksi täältä: https://allpoetry.com/Dos-Patrias#orig_8531741,%20.otitle_8531741.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama José Martín teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarti%20jose__Orightresult….
Kysyin asiaa Maanmittauslaitokselta eikä tätä tietoa ikävä kyllä ole. Alla saamani vastaus:
"Maanmittauslaitoksessa ei ole tehty paikkatietoanalyysia Suomen korkeimmista saarista. Toistaiseksi Maanmittauslaitoksen tuotantojärjestelmät eivät tue tämän kaltaista toimenpidettä.
Kysymys on kieltämättä kiinnostava, koska Maanmittauslaitos tuottaa koko maasta avointa aineistoa mm. korkeusmallia ja maastotietokantaa. Näiden aineistoja avulla listaus olisi mahdollista selvittää. Toimenpide kuitenkin edellyttää tietojen jatkokäsittelyä ja määrittelyä paikkatieto-ohjelmistoilla (esim. Qgis).
Maanmittauslaitoksella on tarjolla hyvin yksinkertainen, mutta toimiva työkalu paikkatietoikkunassa – Maastoprofiilityökalu (https://www....
