Prinssi Williamille ja herttuatar Catherinelle voi kirjoittaa osoitteella
The Duke and Duchess of Cambridge
Clarence House
London SW1A 1BA
Hovin virallinen sivusto (https://www.royal.uk/contact) antaa neuvoja ainoastaan kuningattarelle kirjoittamiseen (osoite on Her Majesty The Queen, Buckingham Palace, London SW1A 1AA) ja silloinkin vain, mikäli kirjoittaja haluaa noudattaa muodollista tyyliä. Siinä tapauksessa kirje aloitetaan puhuttelulla 'Madam' ja päätetään lauseella 'I have the honour to be, Madam, Your Majesty's humble and obedient servant'. Sivuilla kuitenkin kannustetaan jokaista kirjoittamaan vapaasti sillä tyylillä, jonka kokee omakseen. Mikään ei liioin estä lähettämästä tietokoneella kirjoitettua kirjettä. ...
Hei
"Toinen kuudenikäinen
Palaa kasvot tummuen
Syliin oman äidin alla pommien...
Lapset leikkii pihoillaan, Äidit valvoo omiaan
Vaan jossain perheet kodin jättää saa
Lapsi koskaan tiedä ei
Minne miehet isän vei
Lapsensilmin katsoo lapsi maailmaa…"
Nähdäkseni tämä toinen kuudenikäinen on jossakin konfliktialueella ja isä lienee toisinajattelija, jonka "miehet" vievät. Isän kohtalosta lapsi ei saa koskaan tietää.
Tämähän on totta monissa maissa tänäkin päivänä.
Näyttelijä ja muusikko Vesa-Matti Loiri on syntynyt 4.1.1945 Helsingissä. Hän on opiskellut Suomen teatterikoulussa 1963-1966 ja toiminut näyttelijänä sekä Helsingin että Turun kaupunginteattereissa. Hän on tunnettu näyttelijänä ja muusikkona, nykyään hän toimii freelancerina.
Ylen www-palvelussa Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina kerrotaan Vesa-Matti Loirin elämästä ja urasta http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=324
Lisätietoja löytyy myös kirjoista ja artikkeleista:
Elokuvakirja. Mitä-missä-milloin -sarja. Helsinki : Otava, 1972.
Kansallisgalleria. Suuret suomalaiset. Osa 5. Porvoo: WSOY; 1997. S. 150.
Suomen kansallisfilmografia 7, 1962-1970. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1998. S. 160-162.
Uuno Turhapuro...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava, joten myös vuoden 1890 hopeamarkan arvo voi vaihdella huomattavasti kolikon kunnon mukaan.
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 5 - 250 € välillä. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas / toimittanut Suomen...
Kyllä rahoilla on edelleen arvoa, mutta mitään keräilyharvinaisuuksia ne eivät ole. Rahan kunto vaikuttaa huomattavan paljon rahan keräilyarvoon. Huippukuntoinen raha saattaa olla jopa 100 kertaa arvokkaampi kuin kolhiintunut ja käytössä kulunut raha. Tarkan arvion rahan arvosta saat rahaliikkeistä. Rahaliikkeiden osoitteita ja puhelinnumeroita löytyy puhelinluettelosta sekä internetisä googlaamalla.
Tarkistin rahojen arvot rahaluettelosta "Standard Catalog of World Paper Money, 9th edition" ja sen mukaan kyseiset setelit ovat yleisiä. Vuoden 1922 50000 markin arvoksi annettiin kunnosta riippuen 50 sentistä 5 euroon. Vuoden 1923 50 miljoonan markan setelin arvo vaihtelee 10 sentin ja 3 euron välillä.
Lähde:
"Standard Catalog of World Paper...
Gangesjoki on hyvin saastunut. Joka päivä satoja miljoonia litroja jätevettä valuu jokeen. Teollisuudesta (esimerkiksi nahkateollisuuden kemikaalit) aiheutuvat päästöt ovat myös huomattavat.
Hindulaisuudessa Ganges on pyhä joki, Ganga-jumalattaren ruumiillistuma, jossa miljoonat pyhiinvaeltajat kylpevät vuosittain. Hindulaisuuden mukaan tämän pyhän joen vesi puhdistaa ihmisen synnit. Valtava määrä ihmisiä myös polttohaudataan Gangesin rannalla, mikä kuormittaa jokea.
Intian ympäristöministeriön alaisen Central Pollution Control Board -elimen mukaan suolistoperäisiä bakteereja saisi vedessä olla 500 yksikköä 100 millilitrassa (500/100). Tämä arvo ylittyy moninkertaisesti useimmilla Gangesin mittauspisteillä. Esimerkiksi vuonna 2016...
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
V. A. Koskenniemeltä löytyy runo "En tahdo ma tietää, minne". Olisikohan tämä etsimäsi runo?
Runo alkaa:
"En tahdo ma tietää, minne/
mun hautani kaivetaan./
Puuristi te pankaa sinne,/
joka lahoo aikanaan."
Runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Uusia runoja (1924), ja se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista (Wsoy 1998).
Kappale on nimeltään Musta timantti. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Neumann. Sen esittää Aika-niminen yhtye, johon Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan kuuluvat Markku Honkanen, Petri Peltola, Hannu Miettinen, Kyösti Isberg ja Ville Borgersen.
Kappale alkaa: "Katson synkkään veteen, jossa musta joutsen ui. Vierelläni vanha nainen siihen rakastui."
Kappale on julkaistu äänilevyllä vuonna 1986 (A-puoli, vinyylilevy, 45 rpm, Sonet Polar SOPOX 100). Äänilevyn B-puolella on Katuvalot-niminen kappale. Kappale löytyy myös YouTubesta.
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että...
Runon nimi on Vieraisilla ja sen on kirjoittanut Immi Hellen. Runo löytyy Hellenin kokoelmista Lapsuuden lauluja. K 1991 ja Punaposki, kultasuu. K 2000. Lisäksi se sisältyy lastenrunokokoelmaan Pikku Pegasos. 10.p. O 1987 ja ainakin kahteen aapiseen (Haavio, Martti: Iloinen aapinen. WS 2004 ja Penttilä, Aarni: Aapiskukko. 1938).
Laulun nuotit löytyvät ainakin kolmesta kokoelmasta: Lasten oma laulukirja. Fazer 1963, Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille. 3.p. WS 1948 ja Raala, R.: Laululeivonen. O 1912-1919.
Helsingin Sanomat kertoi kulttuurisivuillaan 5.8.1967: "Alkusyksystä 1967 Otava aloittaa uuden korkealuokkaisen taskukirjan Delfiinikirjojen julkaisemisen. Sarjan alkaessa tulee samanaikaisesti kauppoihin kahdeksan Delfiinikirjaa, joista osa on vanhoja, arvostettujen kirjojen taskukirjalaitoksia, osa ennestään suomeksi julkaisemattomia, mutta kauan odotettuja teoksia." Ensimmäisten joukossa mainittiin olevan mm. Veijo Meren Manillaköysi, Ezra Poundin Lukemisen aakkoset ja Markku Rautosen Itä on punainen.
Otavalta saamiemme tietojen perusteella Delfiinikirjoja julkaistiin noin 185 eri nimekettä. Julkaisutahti hiipui 1980-luvulla, eikä 1990-luvulla uusia nimekkeitä sarjassa enää julkaistu. Vuoden 1988 kirja, August Strindbergin Neiti Julie...
Työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjäytymistä käsittelevää kaunokirjallisuutta löytyy kirjaston tietokannasta runsaasti. Tässä muutamia ehdotuksia:
Kaiho Nieminen: Hännikäisen tapaus (WSOY, 2010)
Juha Seppälä: Hyppynaru (1990)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta (Karisto, 1982; Arktinen banaani, 2011)
Seppo Saraspää: Ansiosidonnainen (Karisto, 2008)
Hannu Mäkelä: Elävät ja kuolleet (Tammi, 2008)
Raija-Sinikka Rantala: Optimisti : äänetön monologi (Like, 2005)
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy (WSOY, 2004)
Arto Salmisen kaikki teokset
Klassikoista etenkin Minna Canthin teokset ovat tutustumisen arvoisia.
Samoin mielenterveysongelmia on käsitelty suomalaisessa...
Verkosta löytyy kohtalaisesti tietoa merinolampaasta, mutta enimmäkseen englanninkielellä. Merinolammas on kotoisin Espanjasta eli kohtalaisen kuivilta ja lämpimiltä alueilta. Tästä syystä se on hyvin menestynyt esim. Australian ja Uuden Seelannin suhteellisen kuivilla kukkuloilla ja ylätasangoilla. Merino ei viihdy liian rehevässä maaperässä sillä se saa helposti erilaisia sorkkatulehduksia ja -tauteja.
Alla muutama verkko-osoite, joista saattaa olla hyötyä:
http://www.tkukoulu.fi/~tarlate/keke/villa.doc
http://www.ansi.okstate.edu/breeds/sheep/
http://www.tumpline.com/stackyard/pedigree/html/merino.html
http://www.maaseutukeskus.fi/suomenlammasyhdistys/
http://www.pilvilampaat.com/suomenlammas.htm
Asiaa voi tiedustella myös MTK:sta sekä...
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen...
70-luvun hittejä löytyy runsaasti erilaisilta kokoelmilta. Ongelmana erityisesti ulkomaisissa kokoelmissa on kappaleiden lisenssointiin liittyvät ongelmat. Tämän takia yksittäisillä 70's-kokoelmilla on yleensä vain tietyn levy-yhtiön julkaisemat hitit kyseiseltä vuosikymmeneltä. Löysin kuitenkin yhden yllättävän kattavan 70's-kokoelman eli 8 cd:n paketin "Greatest Hits of the 70's" (Disky, 2000). Kokoelma on todella monipuolisen valikoima 70-luvun angloamerikkalaista musiikkia (sisältää mm. glam-rockia, punkkia, purkkapoppia, diskoa, soulia, heavy rockia, jne.)
Sama halpajulkaisuihin erikoistunut Disky on julkaissut myös suppeamman 3 cd:n kokoelman "Sensational 70's".
Todella kiinnostavalta vaikuttaa myös laadukkaista uusintajulkaisuista...
Arkistolaitoksen tietosivulla kerrotaan : "Vuonna 1879 köyhäinhoito säädettiin kunnalliseksi tehtäväksi. Kun vaivaishoidosta vastaavien pyrkimyksenä oli minimoida huoltokustannukset, siirryttiin 1800-luvun puolivälissä yleisesti huutokauppamenettelyyn, jossa hoitotehtävän sai sen vähimmällä maksulla ottamaan tarjoutunut. Vaivaishuutokaupat olivat laajimmillaan 1870- ja 1880-luvuilla. Tiedot lasten elätteelle sijoittamisesta löytyvät usein alkuaikoina kunnallislautakunnan pöytäkirjoista, ellei kunnassa ollut erillistä köyhäinhoitolautakuntaa (myöhemmin huoltolautakunta). Tietoja voi löytyä edelleen myös seurakuntien hallinnollisista asiakirjoista. Vaivaishuutokaupat kiellettiin 1890-luvulla, mutta ne loppuivat vasta köyhäinhoitolain (...
Hykkylä on Helsingin kaksoisyhteislyseon lempinimi, lyhenteestä HKYL. Täällä vähän koulun nimen historiaa, http://www.ahjos.net/muistoja/-Sanasto/hykkylan_historia.htm
Kesäkuun alku vuonna 1944 oli tavanomaista viileämpi etelässä vain niukasti toiselle kymmenelle yltäneine lämpötiloineen.
Leudon keskitalven jälkeen huhtikuussa alkanut poikkeuksellinen kylmyys viivästytti kevään tuloa ja jäiden sulamista, eivätkä lämpötilat kohonneet normaaleihin kevätkesän ja kesän lukuihin oikeastaan kuin vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessakin maat alkoivat paljastua lumen alta vasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Vappua vietettiin aurinkoisessa, mutta koleassa säässä, ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Helsingissäkin saatiin rakeita ja lumisadetta. "Odotamme vain hartaasti, koska tämä 'takatalvi' rupeaa muuttumaan entisajan lämpimäksi toukokuuksi", valitteli Aamulehden pääkaupunkilaiskolumnisti 6.5....
Tiarnia-sarja on saanut nimensä Pohjanmeren Tjörnin saaresta. Tiarnia viittaa myös Tristiaan, roomalaisen Ovidiuksen maanpaossa Mustameren rannalla kirjoittamaan elegiaan (Pekka Tarkka HS 3.1.1994).
Tiarnia-sarjan ensimmäisestä kokoelmasta Tanssilattia vuorella Pekka Tarkka kertoo näin:
"Välsinginin talon vierellä nousevasta, järkkymätöntä rauhaa säteilevästä vuoresta tuli Saarikosken runon tapahtumapaikka. Tjörnillä käynyt 14-vuotias Juri Saarikoski rakensi sen kallioille sammaleesta, kävyistä ja tikuista leikkikaupungin, jolle Saarikoski antoi nimen Ugarit ja jonka hän sijoitti runoonsa. Se oli alkua, pian hän alkoi lapsen tavoin sommitella vuorelle runon maailmaa".
Tarkka, Pekka: Pentti Saarikoski. [II] : Vuodet 1964-1983 2.p. 2003 (s....
