Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä...
Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa.
Runon Oi, hän astui usvaan ja on poissa kirjoitti Kirsi Kunnas. Se on päätösruno vuonna 1986 julkaistussa kokoelmassa Valoa kaikki kätketty ja sisältyy myös Kunnaksen vuosien 1947-86 runotuotannon yksiin kansiin kokoavaan teokseen Puut kantavat valoa.
Hyvin on runo muistiin jäänyt. Rivitys vain poikkeaa hieman julkaistusta versiosta (ensimmäinen virke on kokonaisuudessaan omalla rivillään, toinen virke on jaettu kolmeen osaan siten, että kaksi viimeistä sanaa ovat riveillään yksin, "askelistaan" hieman vasemmalta sisennettynä) ja sanojen "vieläkin" ja "ruoho" välistä puuttuu olla-verbi.
Tarkoitat varmaankin kirjojen selässä olevia signumeita. Niitä on eri kirjastoissa ja eri aikoina käytetty hyvinkin erilaisia, ja riippuu ihan tapauksesta, miten helppoa tai vaikeaa niiden irrottaminen on. Kaikkein vaikeinta se tietysti on, jos signumtarra on kirjan kansimuovin alla.
Nykyisin käytössä olevat signumit irtoavat yleensä siististi ja jälkiä jättämättä, kun vetää ne irti varovasti nurkasta alkaen. Jos irti vedetty tarra jättää jäljen tai jos esim. paperinen tarra-aines ei suostu irtoamaan ilman liuotinta, voit kokeilla esimerkiksi seuraavia aineita:
VP Sitrus puhdistusliuotin
3M Cleaner spray
Weicon Label remover
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Laihian puhelinluetteloita tuolta ajalta, ei myöskään Laihian kirjastossa, tiedustelin asiaa sieltä. Kansallisarkiston Vaasan toimisteessä ei luetteloita myöskään ole. Sieltä kehotettiin tiedustelemaan kyseistä aineistoa Kansalliskirjastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot.Jos sieltäkään ei tietoa löydy, voisi kysyä suoraan puhelinyhtiöstä. Laihia on kuulunut aikoinaan Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiöön, joka on sulautettu Vaasaan ja siitä eteenpäin isompiin yhtiöihin.https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/etpohjmpuhelin.shtml
BTJ ja Kirjavälitys välittävät kirjoja kirjastoihin. Kannattaa siis ottaa niihin yhteyttä. Tietoa niistä löytyy netistä www.btj.fi ja www.kirjavalitys.fi.
Kustantaja voi myös tarjota kirjojaan suoraan kirjastoille, mutta se on luonnollisesti paljon työläämpää. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät netistä www.kirjastot.fi. Kannattaa ottaa yhteys kirjaston hankintaosastoon. Mukaan on laitettava seuraavat tiedot: hinta ja alv, tilausosoite sekä kirjan perustiedot ja kunnollinen kuvaus.
Vaskin verkkokirjaston etusivulta hakupalkin alapuolelta löytyy "Tarkennettu haku", jota klikkaamalla pääsee haun sivulle. Sen avulla voi rajata hakemansa aineiston aiheen, julkaisutyypin ja julkaisuvuoden. Hakiessa uusimpia terveysaiheisia julkaisuja voi sen määrittää aiheeksi, valita kielen, julkaisumuodon ja aivan alhaalta pystyy määrittämään julkaisuvuoden. Lehden voi hakea myös suoraan lehden nimellä, jos tietää minkä haluaa varata.
Hakutulos tällä haulla näyttää ensimmäisenä lehtiä, koska niitä ilmestyy kirjoja useammin. Oikeasta reunasta voi myös vielä määrittää aineiston muodon esim. kirjat tai lehdet.
Lehtien ja kirjojen varaus onnistuu klikkaamalla hakutuloksissa lehden/kirjan nimeä, jonka jälkeen sen...
Helmi-naistenlehti näyttäisi olevan kirjan tarinaan keksitty. Finna-aineistohaku ei löydä Helmi-nimistä lehteä 1940-luvulta, eikä lähivuosikymmeniltäkään. Vuodesta 1991 on mielenterveysyhdistys Helmi ry julkaissut mielenterveysaiheisiin keskittyvää Helmi-lehteä.
https://www.finna.fi/
Kirjailija itse kertoo seuraavaa:
"Helmi ei ole todellinen lehti, mutta olen ottanut siihen elementtejä eri suomalaisista naistenlehdistä niin kuin Eevasta ja Hopeapeilistä. Naisilla oli iso rooli lehtien toimituskunnissa, ja niissä oli pidetty esillä työtä tekeviä, kaupunkilaisia naisia. Ei ole myöskään sattumaa että Helmi asettuu tarinassa Kotilieden vastakohdaksi, sillä Kotiliedellä oli iso rooli kotiäitikuvan ja -ihanteen...
Vaalien yleisjärjestelyistä kunnissa vastaa keskusvaalilautakunnat. Voit siis kysyä asiaa sen kunnan keskusvaalilautakunnasta, jonka äänestyskoppien säilytyspaikasta olet kiinnostunut.
Keskusvaalilautakuntien yhteystiedot: https://vaalit.fi/kuntien-keskusvaalilautakunnat
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa...
Näissä teoksissa käsitellään Conversen tarinaa ja taustaa. Kirjat voi kaukolainata omaan kirjastoonsa.
Hal Peterson: Chucks: The Phenomenon of Converse: Chuck Taylor All Stars
Abraham Aamidor: Chuck Taylor, All Star: The True Story of the Man behind the Most Famous Athletic Shoe in History
Teoksessa Complex presents Sneaker of the year: the best since '85 (2020) esitellään muiden jalkinemerkkien ohella myös Conversen tennareita.
Jenni Valtari on tarkastellut pro gradu -työssään kenkäbrändien mielikuvia "Ne vaan kuvastaa mua parhaiten!" Sneaker-kenkäbrändien mielikuvamaailma (Vaasan yliopisto, 2010). Miira Leinosen opinnäytetyössä (2015) selvitetään muotialan mielipidevaikuttajien mielikuvia Adidaksesta ja esimerkiksi Conversesta.
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Kirjastonhoitaja ei ole sään ilmiöiden asiantuntija, mutta Forecan blogissa esitellyistä sadekategorioista kyseessä voisi olla konvektiivinen sade, koska se voi olla hyvin paikallista.LähdeForeca: Sadekategoriat https://blogi.foreca.fi/2016/02/sadekategoriat/
Saattaisi olla Noel Barberin Tanamera, Singaporeen sijoittuva Romeo ja Julia -henkinen sukutarina. Raffles on tässä tarinassa tosin vain toisen perheen perustaman ravintolan nimi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52061#.WLAstU00OUk
Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen...
Kaikissa Pohjoismaissa näyttäisi kirkosta eroaminen olevan mahdollista verkossa. Tanskassa sivusto on https://udmeldelsefolkekirken.dk/
https://www.thelocal.dk/20160907/record-number-of-danes-leave-the-church
Norjassa eroilmoitus internetissä https://kirken.no/nb-NO/om-kirken/medlem/ tuli Ylen verkkouutisen mukaan mahdolliseksi vuonna 2016. https://yle.fi/uutiset/3-9144918
Takavuosina uutisoitiin eroamisen katolisesta kirkosta onnistuvan verkkosivun avulla Hollannissa. https://www.pri.org/stories/2013-01-06/dutch-catholics-turn-website-de-…; Lieköhän se enää toiminnassa?
Sveitsissä voi tulostaa verkkosivulta standardimallisen eroilmoituksen, joka pitää toimittaa paikalliseen seurakuntaan. Se on useimmissa kantoneissa toimiva menetelmä...
