Valitettavasti kysymääsi Tiibetin kiinan kielen sanakirjaa ei käytettävissä olevilla hakuvälineillä löytynyt. Kiinahan ei ole kielellisesti mitenkään yhtenäinen alue. Virallisen kielen yleiskielen eli mandariinikiinan lisäksi maassa puhutaan yli kahtasataa paikallista kieltä, samoin Tiibetissä tiibetin kielen ohella eri kiinalaisia kieliä.
Lisätietoa : http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kieli
http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=CN
Kiinan yleiskielen sanakirjoja löytyy kyllä pääkaupungin yleisistä kirjastoista useitakin.
http://www.helmet.fi (Valitse sanahaku ja hakusanoiksi kiinan kieli ja sanakirjat)
Rahojen arviohintoja(keräilyarvo)löytyy esim. teoksista: Suomi:rahat ja setelit 1811-2009 sekä Suomen rahat arviohintoineen 2008:keräilijän opas. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa myös rahojen kunto; kuntoluokitukset löytyvät mm.: www.numismaatikko.fi tietosivuilta.
Kirjastojen tietokannoista löytyy lisää aiheesta esim. hakusanalla: numismatiikka
Aiheesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin, joten kannattaa katsoa Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx sanoilla: numismatiikka tai rahat
Lisäksi Tilastokeskuksen sivuilla on Rahanarvokerroin 1860-2008 http://www.stat.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.html, jolla voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Koska sukunimi ”Halonen” on väestörekisterissä, se on suojattu. Suojaus ei tosin estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Aikoinaan Suomalaisuuden liitto julkaisi teosta ”Sukunimiopas; Suojatut sukunimet”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan lisää suojatuista...
Ilman kirjastoalan koulutusta vakituista työpaikkaa ei saa. Tietoa alan koulutuksesta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/80_ammattiala?link=true
Mikäli olet kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta, haluat tehdä vapaaehtoistyötä tai olet oikeutettu työkokeiluun, tältä Espoon kaupungin sivulta löydät tiedot keneen ottaa yhteyttä.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Tarvitsemme_si…
Frank-monihaun perusteella tämän artistin levyjä ei valitettavasti löydy yhdestäkään isommasta suomalaisesta julkisesta kirjastosta. Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta ei näytä tuntevan Lisa Onoa.
Wikipedian mukaan Lisa Ono ei ole jazz-kitaristi, vaan brasilialais-japanilainen bossa nova -laulaja. Ilmeisesti tarkoitamme kuitenkin samaa henkilöä.
Alice Tegnérin laulu ”Mors lilla Olle” on suomennettu nimellä ”Ollin marjamatka”. Suomentaja on Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi teoksesta ”Suuri lastenlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1984). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Verkossa käytettäviä sanakirjoja myy sanakirja.fi, https://www.sanakirja.fi/. Sieltä löytyy hankittavaksi myös MOT venäjä.
Makupalat-linkkisivuston (www.makupalat.fi) kautta löytyy erikielisiä vapaasti käytettävissä olevia nettisanakirjoja, myös joitakin venäjän kielisiä sanastoja https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?search_api_views_fulltext=sanakir…
Valitettavasti tätä Yleisradion äänitystä ei ole julkaistu kaupallisella äänitteellä, joten se ei ole ostettavissa. Näillä ns. "kantanauhoilla" on paljon varsinkin kotimaista musiikkia, joka ei ole ainakaan toistaiseksi löytänyt tietään julkaisuihin. Toistaiseksi tätä Haverisen esitystä täytyy siis vain toivoa esitettäväksi radiossa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyllä on. Se on nimeltään "Kun niittymaita kuljen" ja se sisältyy runokokoelmaan "Riemunkirjavin lyhdyin ; Keisarin papukaija". Kirjaa on todennäköisesti tällä hetkellä saatavilla mm Pasilan kirjaston varastosta ja Töölön sekä Rikhardinkadun kirjastoista. Kirjan tarkemmat saatavuustiedot löytyvät linkistä:
http://www.helmet.fi
Mm. Nettietsivät-sarjastaan tunnetusta kirjailija Michael Colemanista on hyvä artikkeli Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan -kirjassa. Kirja löytyy Pihtiputaan kirjastosta.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut löytyvät täältä:
http://www.michael-coleman.moonfruit.com/
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee...
Kirjastossa oleville tietokoneille käyttämään nettiä ym. pääsee ilman kirjautumista.
Jos haluat käyttää kirjaston nettipalveluita, esimerkiksi uusia omia lainojasi tai tehdä varauksia, tarvitse kirjastokorttiisi salasanan. Saat sen käymällä kirjastossa.
Lähin Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste Sinulla taitaa olla Ruoholahden lastenkirjasto osoitteessa Santakatu 6. Kirjasto on auki koulujen lukukausien aikana seuraavasti:
maanantai 13:00 - 19:00
tiistai 12:00 - 16:00
keskiviikko - torstai 13:00 - 19:00
perjantai 12:00 - 16:00
Toinen lähikirjastosi on Rikhardinkadun kirjasto osoitteessa Rikhardinkatu 3. Sen aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Aivan keskustassa on vielä Kirjasto 10, joka toimii Postitalossa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Kirjasto 10:n aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 8:00 - 22:00
perjantai 8:00 - 18:00
lauantai - sunnuntai 12:00 - 18:00
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät...
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
Saamelaisiin liittyvää aineistoa on hyvin paljon. Seuraavassa vain muutamia vihjeitä tehtäväänne varten:
Oulun kaupunginkirjastosta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html löytyy mm.
- Siiddastallan : siidoista kyliin : luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen.
Oulu : Pohjoinen, 2000.
- Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset : historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi, 1997.
- Hirvonen, Vuokko: Saamenmaan ääniä : saamelaisen naisen tie kirjailijaksi. Hki : Suomalaisen
kirjallisuuden seura. Hki : SKS, 1999. (suomennos väitöskirjasta). Lisää voitte etsiä esimerkiksi
yhdistämällä asiasanat saamelaiset ja kulttuuri tai pelkällä asiasanalla saamelaiset.
Parhaiten saamelaiskulttuuriin liittyvää aineistoa löytynee...
Kontulan kirjastoa ei voi nyt valita varauksen noutokirjastoksi, koska kirjasto suljetaan remontin vuoksi 1.3.2012. Remontin arvioidaan kestävän elokuulle.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/
Druidit olivat muinaisten kelttien pappeja Galliassa ja Britanniassa; olivat myös heidän lääkäreinään ja tuomareinaan ja muodostivat sotapalveluksesta ja veroista vapaan säädyn. Druidit olivat myös ennustajia ja laulajia. Tämä määrittely on 1960-luvun Otavan isosta tietosanakirjasta. Druidien määrittely löytyy myös Suuresta tarukirjasta. Kelteistä on jo vastaus Kysy Kirjastonhoitajalta arkistossa. Siinä mainituissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa on myös kerrottu druideista. Lisäksi on olemassa teos Kelttien jumaltarut (1998).
