Hei,
Kiihtelysvaara-Seuran sivuilla on lyhyesti tietoa:
https://kiihtelysvaara-seura.fi/kiihtelysvaara/nahtavyydet/vanha-hautau….
Kyseessä on siis yksi nälkävuosien uhreista keväältä 1868. Tuon tarkempaa tietoa löytyy kirjasta Kiihtelysvaara ennen ja nyt (1970).
"Noiden neljän kuukauden aikana kuoli Kiihtelysvaarassa 564 henkeä [...] heistä 124 "punatautiin", joka ei voine olla muu kuin ravinnoksikelpaamattomasta ruoasta aiheutunut ruoansulatuselinten tauti. Tähän tautiin sortui huhtikuussa 46 henkeä, joista lapsia 28. Heidän joukossaan myös pikku Isidor, jonka nimi kirkonkirjoissa on Idor. Ja mainittakoon, että sinä lauantaipäivänä - 9.5.1868 - jolloin Isidor kätkettiin kirkkomaahan, odotti Kiihtelysvaarassa yli 70...
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Nimitys viitannee vaskipuhaltimiin, kuten arvelitkin ja sitä on käytetty ainakin Karjalan suunnalla.
Kollega osasi vinkata Laatokka-lehden 30.4.1936 ilmestyneeseen numeroon, jossa mainostetaan Pitkärannan kevätjuhlaa, jossa suojeluskunnan torvisoittokunta soittaa ”uusilla korkeilla”. 30.04.1936 Laatokka no 47 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto.
Ari Whitten kritisoi kirjassaan The Low Carb Myth, 2015 vähähiilihydraattista ruokavaliota ja muitakin terveellisyysharrastuksen ääri-ilmiöitä. Valitettavasti kirja ei ainakaan toistaiseksi ole ilmestynyt suomeksi. Mikäli oikein ymmärsin, kirjoittaja käsittelee kirjassaan mm. ravintoa, kuntosaliharjoittelua, istumista, valoa ja niiden vaikutusta aineenvaihduntaan. Hän näyttäisi suosittelevan ainakin mahdollisimman vähän käsiteltyä ja lisäaineetonta ruokaa, luonnonvaloa ja istumisen vähentämistä. Aivan vastaavanlaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavat teokset tarjoavat joitakin näkökulmia näihinkin aiheisiin.
Aro, Eliina: Väriä ja voimaa 2015
Jyväkorpi, Satu: Syö muistaaksesi 2013
Eenfeldt, Andreas: Ruokavallankumous 2013
Syö terveesti...
Ensimmäinen kirjastokortti on ilmainen ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Joensuun seutukirjastossa kirjastokortin uusiminen maksaa 5 euroa. Maksua ei peritä esimerkiksi sukunimen vaihtuessa tai käyttökelvottomaksi kuluneen kortin uusimisesta.
Varsinaista tutkimustietoa löytyy todennäköisimmin korkeakoulujen artikkelitietokantojen kautta. Ainakin julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on tutkinut osakeomistajuuden ja kuntien julkisuusperiaatteen käytäntöönpanon yhteyksia. Juttu Edilexissä.
Aihetta osaltaan koskeva tutkimus on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa (2015).
Kyseessä taitaa olla perinteisen meksikolaisen syntymäpäivälaulu Las Mañanitaksen suomennos. Las Mañanitas lauletaan yleensä aikaisin aamulla syntymäpäiväsankarille tai vaihtoehtoisesti ennen syntymäpäiväkakun leikkaamista. Laulua lauletaan myös serenadien yhteydessä. Laulun tekijäksi mainitaan wikipedia-artikkelissa Alfonso Esparza Oteo, mutta kyseinen kansanlaulu, tai laulut, ovat todennäköisesti paljon vanhempaa perua.
Laulussa on säkeistö:
El día en que tu naciste,
nacieron todas las flores,
y en la pila del bautismo,
cantaron los ruiseñores.
Tämä kääntyy englanniksi muotoon:
On the day you were born
All the flowers were born.
At the baptismal font
The nightingales sang.
Ja suomeksi kutakuinkin:
Sinä päivänä kun synnyit...
Sinun on mahdollista saada kirjat Ruotsiin kaukolainoina. Eli sinun täytyy mennä paikkakuntasi kirjastoon ja pyytää heitä tekemään siitä kaukolainapyyntö. Kaukolainaus on maksullista. Postitus tapahtuu vain kirjastojen välillä. Kirjastot eivät lähetä kirjoja suoraan asiakkaille. Kysymäsi kirjat ovat Turussa kurssikirjoja, mikä merkitsee sitä, että niistä on varauksia. Turun kaupunginkirjaston kokoelmia voi selata osoitteesta http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html
Sopivia kirjoja voisivat olla ainakin nämä:
- Suomi-saksa luonto- ja retkeilysanakirja = Finnisch-Deutsches Wörterbuch der Fauna und Flora Finnlands für Wanderer / Lauri Hokkinen
- Vaellussanasto: suomi-englanti-saksa / Eero Hämäläinen
Kirjat ovat ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (www.helmet.fi).
Balalaikan soitonoppaita on kirjastoissamme vain pari tarjolla:
Ekkel, Bibs: Mel Bay's complete balalaika book: a comprehensive guide & tutor. Tämä on nuotti ja soitto-opas. Toinen, vanhempi opas on: Alexander Dorozhkin: Elementary method for the balalaika. Molemmat ovat kaupunginkirjaston musiikkioasatolla, josta voit tehdä hyllyvarauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on siihen tarvittava salasana kirjastokortin lisäksi, tai käymällä paikan päällä.
Voit soittaa (09)81657 607 niin uusimme puhelimitse lainat. Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, tarvitsemme sen numeron. Muuta asiat voi hoitaa kirjastokäynnin yhteydessä.
Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla https://www.ylioppilastutkinto.fi/ on kattavasti tietoa ylioppilastutkinnosta ja sen suorittamisesta.
Missään kohtaa sivuilta en löytänyt mainintaa, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten tutkintojen pisterajat tai vastauskriteerit poikkeaisivat toisistaan.
Lautakunnan yhteystiedot: p. 0295 338 200 ja sähköposti lautakunta@ylioppilastutkinto.fi, jos haluat kysyä asiasta tarkemmin.
Tässä myös tutkintolautakunnan kokoonpano https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tietoa-ylioppilastutkinnosta/lautakunnan-kokoonpano.
Kreikkalaiseen Thaddaios-nimeen perustuvat venäjän Fadei, Fadja ja Fadka ovat karjalaisessa ristimänimistössä muotoutuneet asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi sitten siirtynyt sukunimistöömme. - Vata on selitetty myös Vasilin kansankieliseksi asuksi.
Karjalaisperäisellä Vatasella ei ole yhteyttä lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa paikan- ja henkilönnimistössämme esiintyvään Vatajaan. Vataja tarkoittaa 'viljelysmaata ja savimaata', Etelä-Pohjanmaalla myös 'lakeutta, vesialuetta ja vesiperäistä maastoa'.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kansallisarkistosta löytyy seuraava Kotkan merimieslähetysaseman (merimieskirkon entinen nimi) arkisto:
Kotkan merimieslähetysaseman arkisto.
Rajavuodet (Päävuodet)
1897 - 1973 (1948 - 1973)
(http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/HakuTulos.action?hakuTyyppi=tarkHaku&h…)
Ja arkisto sisältää seuraavat asiakirjat:
A DIAARIT
B LUETTELOT
C PÖYTÄKIRJAT
D TOISTEET
F KIRJEISTÖ
G TILIASIAKIRJAT
U MUUT ASIAKIRJAT
Nämä tiedot on saatu Vakka-tietokannasta (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action)
Merimieskirkolla on keskustoimisto (www,merimieskirkko.fi), josta voi kysyä myös lisätietoa arkistoista.
Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Ikävä kyllä tulevia poistokirjoja ei voi varata etukäteen. Etukäteisvarausten tekeminen poistokirjoista olisi liian työlästä ja vaatisi erillisen varausjärjestelmän tai rekisterin rakentamista. Poistokirjoja laitetaan poistokärryihin sitä mukaan kun poistoja tehdään.
Kyseessä.on EU:n eläintarhadirektiivi (neuvoston direktiivi 1999/ 22/ETY).
Ohessa hallituksen esitys, joka on valaisevampi:
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020209u
Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet/yhteyst…
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet
Maunu Harmon teoksen Vihreä idylli : Oulunkylä - Åggelby (Oulunkylä-seura, 1987, s. 24) mukaan Oulunkylän kartano eli Mickelsin tila sijaitsi Mikkolantien varrella vastapäätä Kantakyläntietä. Nykyään paikalla sijaitsee Oulunkylän kuntoutuskeskus. Kartanon paikka näkyy Kantakylän kotikaupunkipolkukartalla https://kaupunginosat.fi/oulunkyla/kantakylan-kotikaupunkipolku/
