Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
"Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee", sanotaan - ja aivan samoin taitaa olla tiikerin nimen laita: tiikeri on tiikeri, synonyymejä sanalle ei tunnu löytyvän. Sanan turvin on kyllä luotu vastineita muille sanoille - esimerkiksi seepran varhainen nimitys oli "tiikerihevonen".
Agricola sepitti 1500-luvulla kieleemme leijonan vastineeksi "jalopeuran", mutta tiikerille hänellä ei valitettavasti tainnut olla käyttöä. Agricolan suomenkieliset tekstit ovat lähes kaikki uskonnollisia; leijona on raamatullinen eläin, tiikeri ei. Tiikeri-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1678.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat
Laila Lehikoinen, Kirjasuomen kehitys
The ultimate list of animals mentioned in the bible
Ei voi. Kaikkien myrkkykäärmeiden myrkky syntyy käärmeen päässä sijaitsevissa myrkkyrauhasissa. Yleensä myrkky siirtyy käärmeestä uhriin hampaiden välityksellä, mutta jotkut käärmelajit osaavat myös sylkeä myrkkyä.
Lähde: http://jrscience.wcp.muohio.edu/studentresearch/costarica03/venom/anatomy.htm
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17...
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
Espoossa kotiin lainattava 3,5":n levykkeitä lukeva korppuasema löytyy Sellon kirjastosta. Myös Malmilta löytyy vastaava lainattava asema. Oodin ja Malminkartanon kirjastoissa on myös levykeasema, joita voi käyttää vain kirjastossa.
Levykeasemat
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat...
NCL-tauteihin kuuluvat
1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL
2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL
3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän Spielmeyer-Sjögrening tauti, JNCL.
INCL-ihmisten elinkaari on lyhyt. Tavallisin kuolinikä on 9-11. vuotta, mutta jotkut INCL-ihmiset voivat elää 15 vuoden ikäisiksi saakka. JNCL-ihmisten keskimääräinen elinikä on 20-30 vuotta.
Lisätietoa NCL-taudeista saa mm. seuraavista lähteistä:
verneri.net –sivuston Diagnoosit-osio -> INCL ja JNCL.
INCL-kansio / Pirjo Saari (toim.). Helsinki : Kehitysvammaliitto, 1996
- Monipuolinen tietopaketti NCL-sairauksista. Lainattavaa kansiota on Kehitysvammaliiton kirjaston Kevali-kokoelmassa.
Kaunokirjallisuuden puolelta voisi mainita...
Itäkeskuksen kirjastossa oli Helsingin kaupunginkirjaston tilastojen mukaan vuonna 2001 112099 kirjaa, muuta aineistoa kuten levyjä ja videoita oli 27918 kappaletta. Kuten arvaat, määrät vaihtelevat. Kirjoja sekä hankitaan että poistetaan koko ajan.
Kyseinen sitaatti Adam Smithiltä kuuluu Matti Norrin suomentamana näin:
"Oletetaanpa ihmisen olevan miten itsekäs tahansa, on ilmeistä, että ihmisluonnossa on vaikuttumia, jotka saavat hänet kiinnostumaan muiden kohtalosta, ja että muiden onni ja menestys välttämättä vaikuttaa häneen, vaikkei kostuisi siitä muuta kuin mielihyvän sen näkemisestä.".
Adam Smith: Moraalituntojen teoria (suom. Matti Norri, Gummerus 2003, s. 29)
Ei valitettavasti ole suomennettu vieläkään. Omaelämänkerrallisista teksteistä on suomennettu Kirjeitä perheelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä Felicelle.
Kansalliskirjaston listaus suomennetuista teoksista, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…,
paikannustietoja kannattaa katsoa oman kirjaston tietokannasta, Helmet.fi:stä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28Kafka%20Franz%29%20…
Carlos Gardelin säveltämästä tangosta Por una cabeza on pianosovitus ainakin seuraavissa nuottijulkaisuissa:
Solo tango solo piano. Volume 2 / arrangements by Gustavo Beytelmann (9783702470739)
Tango piano : 10 famous tangos for piano solo / arranged by Juan María Solare (979-0-2042-2840-9)
Näitä nuotteja ei näytä olevan Heili-kirjastojen kokoelmissa, mutta Lappeenrannan kirjaston kautta on mahdollista tilata nuotti kaukolainaksi. Ainakin Helmet-kirjastojen (pääkaupunkiseutu) kokoelmista ne löytyvät.
Heili-kirjastoissa on kylläkin muita sovituksia, esimerkiksi Tango tradicional argentino : los tangos de Carlos Gardel (ISMN M-2015-7123-2), mutta se on pianolle ja viululle, ja luultavasti pianon osuus on siinä säestyksellinen.
Vanhoja astioita myyvän Astiataivaan sivuilla kerrotaan, että tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Kirjainparit ovat siis tehtaan sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tunnisteita.Lähde ja lisätietoa: Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
Hei,
Kyseessä voisi olla Lehmä, kissa ja valtameri (La vache, le chat et l'océan, 2006), jota ainakin Nelonen näytti tuohon aikaan. Aika kivan svengaava tunnusmusiikki introssa on ja possua lukuunottamatta alkutunnari sopisi kuvaukseen aika hyvin.
