Runo löytyy netistä ja sen tekijäksi ilmoitetaan "tuntematon unkarilainen runoilija". Selasin kaikki unkarilaisia runoja sisältävät kokoelmamme läpi, mutta tätä runoa en löytänyt tarkistaakseni sen sanatarkkuuden; netissä olevat sitaatit kun joskus muuttavat muotoaan. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne tätä runoa.
Tietäisiköhän joku lukijoistamme tarkemmin?
Saatte kuitenkin netistä löytyneen runon kokonaisena sähköpostiinne.
Kirjailija Helvi Hämäläisen elämää ja tuotantoa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Ketunkivellä : Helvi Hämäläisen elämä 1907-1954 / Ritva Haavikko, Helvi Hämäläinen. 1993.
Hämäläinen, Helvi, 1907-1998
Päiväkirjat 1955-1988 / Helvi Hämäläinen ; toimittanut Ritva Haavikko. 1994.
Identiteettiongelmia suomalaisessa kirjallisuudessa / toim. Kaisa Kurikka, Turun yliopisto, 1995.
Komu, Eija
Armon tyhjiössä : kristillinen eksistentialismi eräissä Mika Waltarin, Helvi Hämäläisen ja Paavo Rintalan 1950-luvun romaaneissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995.
Paikkoja ja tiloja suomalaisessa kirjallisuudessa. Turun yliopisto, 1998.
Rahikainen, Esko, 1942-
Tie Härjänojaan : muistiinpanoja kirjailija Helvi Hämäläisen suvun taipaleelta, 1987....
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
Kustannussosakeyhtiö Tammesta vastattiin, että kysytyt teokset julkaistaneen äänikirjoina kevään 2006 kuluessa. Teokset ovat lainattavissa kirjastoissa melko pian tämän jälkeen.
Вы можете прослушать песню через Spotify. Если у вас нет данной программы, вы можете скачать ее бесплатно по адресу www.spotify.com. Потом, установивь программу Spotify на своем компьютере, вы найдете записи песни, напечатавь в поисковой окошке: "grieg god morgen".
Если бы у вас был читательский билет "Helmet", т.е. сети библиотек региона города Хельсинки ", вы могли вы взять запись на дом, например CD: Grieg, Edvard, The Complete songs. Volume 3 / Grieg ; Monica Groop, которая имеется в нескольких библиотеках Helmet.
Вы могли бы также прослушать записи через услугу Naxos, в который имеют доступ все владельцы билета "Helmet". Ссылку на сайт Нахос: http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/ (ссылку можно найти также на сайте Helmet http://...
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta hakusanoilla "aurinkokennot or aurinkopaneelit" antaa tuloksesi seuraavan teoksen:
-Aurinko-opas: aurinkoenergiaa rakennuksiin/ Bruno Erat et al., julk. Aurinko-teknillinen yhdisty, 2008.
Kirja on saatavissa Viikin tiedekirjastosta.
Helsingin Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
- DESIGNING INDOOR SOLAR PRODUCTS: PHOTOVOLTAIC TECHNOLOGIES FOR AES / JULIAN F. RANDALL,2005
- PHYSICS OF SOLAR CELLS/ JENNY NELSON, 2003
- SOLAR CELLS: MATERIALS, MANUFACTURE AND OPERATION/ TOIM. TOM MARKVART, LUIS CASTAÑER, 2005
- THIN FILM SOLAR CELLS: FABRICATION, CHARACTERIZATION AND APPLICA-TIONS/ TOIM. JEF POORTMANS JA VLADIMIR ARKHIPOV, 2006
Viimeksi...
Se, että autoon ei saa palauttaa mitään kiinteästä kirjastosta lainattua, ei koskaan ole ollut kielto, vaan suositus. Ymmärtääkseni tätä suositustakaan ei enää käytetä.
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Tarkoitatte varmaan kirjaa Hakulinen, Lassi: Laatokan sini. Kirjan kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa mutta teen siitä teille varauksen. Noudatteko teoksen Inkeroisista vai pääkirjastosta mielummin?
Elonkehä-lehti tulee seuraaviin Helmet-kirjastoihin:
Espoon Sello, Rikhardinkadun kirjasto, Arabianrannan kirjasto ja Tikkurilan kirjasto. Ainakaan kuluvan vuoden numerot eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selonkeh%C3%A4__Ff%3Afacetco…
Kulkukoirassa runo viittaa Pietarissa sijaitsevaan Kulkukoiran kellariin, joka aiemmin tunnettiin taiteiijoiden suosimana Kulkukoira-kabareena. Runo löytyy Anna Ahmatovan venäjänkielisessä runokokoelmassa Stihotvorenija i poemy sivulla 61.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1129594__Sstihotvorenija%2…
Männyt runo löytyy mahdollisesti muista Ahmatovan kootuista runoista, joita ei valitettavasti ole kirjastossani. Seuraavalla sivulla se löytyi
http://ahmatova.ouc.ru/sosni.html
Lähettämäsi viestihän ei ole varsinainen kysymys, haluatkohan siihen selvennystä vai testaatko hoksaako kirjastonhoitaja? ;)
2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! -akronyymin voisi kääntää seuraavasti:
Too Wise You Are, Too Wise You Be, I See You Are Too Wise for Me
(vaikkakin kirjainlitaniasta puuttuu tuo yksi C välistä.)
Tämän kaltaiset lyhennelmät ja akronyymit ovat kovasti yleistyneet netin keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, ovathan ne nopeita kirjoittaa.
Nimimerkillä Faster Ullas farbror kirjoitti Jakob Fredrik Lagervall (1787-1865). Jotain tietoa hänestä löytyy muun muassa Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963. Hajanaista tietoa hänen kirjallisesta tuotannostaan löytyy netistä hakusanalla "J. F. Lagervall". Hänen nimissään on muun muassa ensimmäinen yritys Shakespearen suomentamisesta. Hän kirjoitti 1830-luvulla Macbethin pohjalta Kurkijoen hävitys-nimisen näytelmän.
Tässä vielä kaksi Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-tietokannasta löytynyttä artikkeliviitettä :
Joensuun seudun merkkihenkilöitä: Kirjailija Jaakko Fredrik Lagervall
Kontiolahdelta.
Paakkanen, Pertti
Karjalan maa, /01.12.1974
Vanhoja karjalaisia kirjailijoita. Jaakko Fredrik Lagervall.
Härkönen, Iivo...
Hans Hechtin ”Kaktuskirja”, jonka 1. painos ilmestyi Tammen T-kirjat sarjassa jo vuonna 1982 ja 2. painos vuonna 1991, on edelleen hyvin käyttökelpoinen opas kaktusten tunnistamiseen ja hoitoon.
Kirja on lainattavissa useassa kirjastossa pääkaupunkiseudulla. Sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi
Hei!
Mukava kuulla, että soturikissa kerho on ollut kiinnostava. Kerho jatkaa Tikkurilan kirjastossa syksyllä, tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Voit kysyä asiasta elokuun loppupuolella numerosta 0983923973.
Löytyi 2 Pihlajakoskea käsittelevää kotiseutukirjaa, joista toivottavasti jompi kumpi on etsimänne:
Gylldén, Pertti: "Pihlajakoski : poukama Päijänteellä : elämänkirjoa Kuhmoisten Pihlajakoskella", julk. Pihlajakosken kyläyhdistys, 2003.
Sukupolvelta toiselle - Pihlajakosken perinnekirja 2004 / Pentti Ilveskoski (toim.), julk. Pihlajakosken kyläyhdistys, 2004.
Helsingissä niihin voi tutustua Kansalliskirjastossa, os. Unioninkatu 36 (avoinna: ma-pe 9-20, la 9-16, su suljettu - Kesällä (1.6.-31.8.)ma-pe 9-18, la 9-16). Kirjat ovat sijoitettu kansalliskokoelmaan ja niitä voi lukea lukusalissa. Kotilainaksi niitä ei valitettavasti anneta.
Ensinmainittu teos on kylläkin myös Museoviraston Merimuseon kirjastossa. Sitä voi kysyä lainaksi...
Helsingissä, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi digitoida vhs-kasetit dvd-levylle. Lisätietoja saa Kohtaamispaikalta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Varauksen voi tehdä täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/
Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Siirtolaisuusinstituutista pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaaren puh. on 040-627 9816 ja sähköpostiosoite jouni.korkiasaari@utu.fi
http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto
Siksi, että HelMet on kirjaston oma tietokanta, jonka täytyy aina olla asiakkaiden käytettävissä. Jos kaikilla koneilla pääsisi vapaasti myös Internetiin, saattaisi käydä niin, että kaikki koneet olisivat varattuina surffailuun eikä asiakas pääsisikään käsiksi kirjaston omaan tietokantaan. Silloin hän ei pystyisi esimerkiksi tarkastamaan, onko hänen tarvitsemaansa kirjaa saatavissa vai ei.
