Tarkoitatteko ehkä Uuno Kailaan runoa Elämän ylistys? Runo alkaa sanoilla: Näytä minulle kasvosi läheltä, elämä.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Purjehtijat v.1925. Runo löytyy myös teoksesta Suomen runotar 1, Kirjayhtymä 1990 sekä Ja tomust' alkaa avaruus, valikoima Uuno Kailaan runoja, Karisto 1984.
Löytäisitköhän alla olevasta listasta sopivan romaanin, jossa valheella on keskeinen sija.
Kate Morton: Hylätty puutarha (Bazar, 2014)
Eeva Rohas: Syvä pää (Otava, 2013)
Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo (Like, 2013)
Maj-Gull Axelsson: Kuparienkeli (WSOY, 2012)
Ene Mihkelson: Ruttohauta (WSOY, 2011)
Tayie Selasi: Ghana ikuisesti (Otava, 2013)
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina (Tammi, 2005)
Amity Gaige: Schroder (Schildts & Söderström, 2014)
Verronen, Maarit: Varjonainen (Tammi, 2013)
Marisha Rasi-Koskinen: Valheet : romaani (WSOY, 2013)
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet (Siltala, 2011)
Voit lukea Kirjasammosta kuvauksen teoksista. Kirjasampoon pääset alla olevasta linkistä. Tematiikkaa käsitteleviä romaaneja on varmasti paljon....
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
MARI = lyhentymä Mariasta. MARIA = heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
PAULIINA = Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on 13.3. muistona autuaasta Paulinasta (k. 1107), luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee kolme tämännimistä marttyyriä vanhalta ajalta.
SATU = ilmeisesti ruotsin Saga (=satu)-nimen vaikutuksesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt uusi etunimi. Nimeä luotaessa on ajateltu lapsen kykyä elää satujen maailmassa, mutta jotkin vanhemmat ovat myös voineet kokea lapsen syntymän kuin satujen todellistumisena.
JULIA = Juliuksen sisarnimi. Pyhimyksen nimi katolisissa maissa.
Lähde:...
Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoihin on tällä hetkellä tilattu kyseistä kirjaa yhteensä 177 kappaletta. Kirjat tulevat kirjastoihin lähipäivinä. Kun ensimmäinen on viety rekisteriin, siitä voi tehdä varauksen esim. verkkokirjaston http://www.helmet.fi/ kautta.
Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"...
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Pertti Santalahti toimi Humppilan lasitehtaan (ja sen ostaman Kumelan) suunnittelijana 1971-1981 ja Humppila/Iittala-Nuutajärven suunnittelijana vuodesta 1982 alkaen. Kirjassa Humppila, lasitehdas tien varrella (Suomen lasimuseon lasitutkimuksia 14, 2002)on kuvia Santalahden suunnittelemista tuotteista. Kirja löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta ja teidän kannattaisi tarkistaa se. Kumelan lasia käsittelevät myös teokset
- Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977 (Humppilan lasitehdas 1977).
- Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi : 1937-1985 / toimittanut: Kaisa Koivisto (Suomen lasimuseo 2002).
Molemmat kirjat löytyvät Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, kuten myös teos Suomen lasi = Finnish glass (Sunderland Arts...
Fennica - Suomen kansallisbibliografia, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi sisältää tiedot mm. kaikista Suomessa ilmestyneistä kirjoista. Sieltä ei löytynyt viitettä Tsertkovin toimittamasta Thoughts of life-teoksen suomennoksesta.
Hain Tsertkovin toimittamaa Thoughts on life-teosta myös WorldCat-tietokannasta, joka on maailman suurin bibliografinen tietokanta, mutta kyseinen teos ei siellä esiinny.
Leo Tolstoin suomennetut teokset voi tarkistaa yllä mainitusta Fennica-tietokannasta. Kirjoita hakusanoiksi Tolstoi Leo ja valitse hakutyypiksi tekijähaku.
Luettelosta näkyy mm., että Tolstoilta on suomennettu sarja mietekirjallisuuden luokkaan kuuluvia teoksia nimellä Joka päiväksi: elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta...
Le Rosier de Madame Husson -novelli on suomennettu kahdellakin nimellä: Rouva Hussonin mallipoika ja Rouva Hussonin ruusupoika. Edelliseen nimeen ovat päätyneet kääntäjät Reino Hakamies ja Sulamit Reenpää ja sillä novelli on julkaistu ainakin seuraavissa Maupassantin novellikokoelmissa: Valitut novellit (WSOY 2000); Koru ja muita novelleja (1980); Novelleja (Otava 1974); Valitut novellit (WSOY 1960). Ruusupoika-nimeä ovat puolestaan käyttäneet suomentajat Elina Hytönen ja Katri Ingman kokoelmassa Maupassantin parhaat (Tammi 1964).
Kyseinen kirja on nimeltään "Åsnan och Hunden som blev häst (eller tvärtom): 24 berättelser om husdjur" toim. Tua Forsström & Merete Jensen, Söderström 2001. Löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kyseessä on kappale Sua kohti, Herrani; säv. Lowell Mason, suom. sanat tuntematon.
Laulu on nykyisessä virsikirjassa Niilo Rauhalan muokkaamana nimellä Käyn kohti sinua, oi Herrani (nro 396).
Ainakin Puolan vuosinaan Mannerheim on tullut ikuistetuksi alasti ratsastavana. Tämä kuva löytyy teoksesta Mannerheim : tuttu ja tuntematon (Valitut Palat, 1997; s. 410).
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Kysymyksessä siteeratut sanat kuuluvat Titanicin uppoamisesta kertovan kansanlaulun Nyt murheen viesti kertoo kolmanteen säkeistöön.
"Sunnuntaina huhtikuun
kello kymmenen illalla,
vaikka johtajat seisoi - kerrotaan -
laivan komentosillalla.
Niin liian myöhään huomattiin
jäävuori edessä,
joka uiskenteli vapaasti
Atlantin vedessä."
FM Leena Koivu tallensi laulun rouva Alina Vaittiselta Turussa vuonna 1967. Kokonaisuudessaan teksti löytyy Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön vuonna 1974 julkaisemasta kansanlaulukokoelmasta Kansanlauluja Viipurin seudulta.
Kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/
löydät vinkkejä. Valitse etusivulta Lapsille. Saat linkkilistan otsakkeella Linkkejä lapsille ja lastenkirjastotyötä tekeville sekä Lukutoukan kirjahyllyn. Molemmilta pääset eri kirjastojen lasten- ja nuorten sivuille, joilla on myös lukuvinkkejä eri ikäisille ja eri tilanteisiin.
Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
Tietoa löytyi valitettavasti hyvin vähän!
Hakuteos SUOMEN KIRJAILIJAT 1945-1970 kertoo Paavo Räisäsestä minitiedot: syntymäajan, ammatin, julkaisut, asuinpaikat ym. Muuta tietoa ei löytynyt.
Paavo Räisänen asui useita vuosia Kangasalla. Tarkistimme Kangasalan ja Tampereen kirjastojen kokoelmat - sielläkään ei ole mitään, ei edes vanhoja lehtileikkeitä. Myöskään Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa ei oletietoa kirjailijasta.
Mainitsemani hakuteos on mm. Turun Lasten- ja nuortenkirjaston käsikirjastossa.
