Spaghetti worm, lat. Terebellid polychaete nimi tarkoittaa Töyhtömadot (Terebellidae)-heimon lajeja. Töyhtömadot kuuluvat Monisukamadot (Polychaeta)-luokkaan ja Nivelmadot(Annelida)-pääjaksoon.
Lähde: Esim. Maailman eläimet, osa selkärangattomat, s. 218-225.
Vastaus on Helsinign yliopiston Viikin tiedekirjaston tietopalvelusta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/tietopalvelu.htm .
Keinuhevonen-nimisiä lauluja on useita. Kansallisdiskografia Violassa mainitsee ainakin puoli tusinaa. Jos jättää pois uusimmat, jäljelle jää silti useita vaihtoehtoja:
1. "Keinuhevonen" (säv. Kauko Muje, san. Vuokko Muje). Julkaistu LP-levyllä Samuli Satunen: Lakkari lastenmaa, 1981. Laulussa on kertosäe "Vaan kerro missä on ratsusi juossut, kun se noin päätä keinuttaa.
2. "Keinuhevonen" (säv. Sirkka Valkola-Laine, san. Kirsi Kunnas). Julkaistu LP-evyllä Myyrä Matikainen ja muita Sirkka Valkola-Laineen lauluja. 1972, SFLP8519. Sanat alkavat ilmeisesti "Mullapa oli keinuhepo, jossa oli valkeita pilkkuja".
3. "Poika ja keinuhevonen" (säv. J. Haapamäiki, san. Leena Ravanti). Julkaistu Hannu Kautiaisen omakustannelevyllä 1981.
4. "...
Kyseessä on varmaan Hilkka Ahteen muistelmateos Inhimilliset tekijät (2001). Kirjan saatavuus Turun kaupunginkirjastossa selviää verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. kirjan nimeen mukaan haettuna.
Kaikkia säädöksiä Finlexistä ei tosiaankaan löydy. Kyseinen laki on kumottu säädöksellä 325/1945.
Lain 313/1940 teksti löytyy skannattuna osoitteesta
www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1940-313.pdf
Jaakko Heinimäen kirjoittamia kirjoja ja kirjoja, joissa hän on ollut toimittajana tai yhtenä kirjoittajista, löytyy seuraavanlainen lista:
Etiikka: Hyvää elämää etsimässä, 1994
Ikävä, 1994
Harrasta ruokaa, 2003
Harrasta viiniä, 1999
Minä ja Muhammed, 2006
Nuotiokirja, 2005
Outo hartauskirja, 1997
Pieni mies jalustalla, 1994
Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä, 1995
Pyhä nauru, 2000
Pyhät: pyhä mies jalustalla ja pyhiä naisia, 2000
Seitsemän syntiä: sisäisen sankarivainajan sielunavaus, 1999
Vapahtajan varpajaiset, 2003
Valot päälle: Raamatun tarinoita lapsille, 2005
Uskon, epäilen, 2002 - Jaakko Heinimäki: Väliaikaista kaikki on vaan
Syndirnar sjö, 2003
Seitsemän tarinaa koskenkorvasta, 2003 (novellit)
Raittila, Anna-Maija: Kootut runot...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi lainata joitakin kirjan ja äänitteen sisältäviä paketteja.
Yo-englannin valmennusopas : kielioppi, kuuntelut, harjoitukset (tekijöinä Stephanie Sinclair ja Ming Teng) on lukion pitkän englannin lukeneille soveltuva, ylioppilaskirjoituksiin valmentava kertauskurssi. Pakettiin kuuluu kaksi kirjaa ja neljä cd-levyä.
Listen to the world (Lasse Pylkki) sisältää ylioppilastutkinnon mukaisia harjoitustehtäviä. Kirjan lisäksi mukana on cd-levy.
Kirjastoissa on myös kasetteina kielten ylioppilaskirjoituksia, mutta ne ovat varsin vanhoja, 90-luvun alusta.
Kirjastot ja saatavuustilanteen näet Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla sanahakuun ylioppilastutkinto englannin kieli.
Rafaelsenin Katja-sarjassa on ilmestynyt 14 kirjaa. Katja au pairina (12.), Karja Kuubassa (13.) ja Katja huippuvuorilla (14.) ovat kolme viimeisintä. Sarjan kirjat ovat vuosilta 1993-2001.
Suomenkielisiä Ahmed Ahne -albumeita näyttäisi olevan 18 erilaista:
Suurvisiiri Ahmed Ahne
Ahmed Ahneen salajuonet
Ahmed Ahne lomailee
Bagdadin kauhu
Tähdet kertovat Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja tekniikan ihmeet
Parantava porkkana
Hulluttelupäivä
Taikamatto
Kiusanhenki Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja turkkilainen palapeli
Ahmed Ahne ja hassu haltijatar
Haluan kalifiksi kalifin paikalle
Ahmed Ahneen lapsuus
Haaremin ruusu
Ahmed Ahne ja apurit
Kalifi Ahmed Ahne
Seireenin ansa
Turun kaupungikirjsstosta löytyy vain Arvo Ruohosen Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä 1976. Sivuilla 101 - 111 selostetaan haaksirikkoa ja sen syitä.
Tampereen kaupunginkirjston kokoelmatietokannasta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
löytyy asiasanoilla laivat ja Kuru kolme teosta:
Järvelä, Olavi: Haaksirikko Näsijärvellä 1976,
Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7. IX 1929 1929 ja
Syyskuun seitsemäs: kuvia hl. "Kurun" haaksirikosta 1929.
Viimeksimainittua ei lainata
Tampere-seuran sivuilta löytyy artikkeli Höyrylaiva Kurun haaksirikosta
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html , josta
löytyy vaivattomasti tietoa aiheesta. Sivujen lopusta löytyy lisää kirjallisuusviitteitä.
Mika Waltarin esikoisteos, Kristian Korpin nimellä julkaistu Kuolleen silmät (1926) on Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa ja Pornaisten kirjastossa. Molemmat kappaleet ovat käsikirjastokirjoja, eli niitä ei lainata kirjastosta. Kirja on myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Ainoastaan opiskelijakirjaston kirja on lainattava. Kysele kotikirjastosi kautta kaukolainamahdollisuuksia.
Virallisia suomenkielisiä kotisivuja ei Sweet Valley High -kirjoilla ole.
Helsingin Itäkeskuksen kirjaston sivuillta löytyy lukijoiden kommentteja Sweet Valley High -kirjoista: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5214 .
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat Sweet Valley High -kirjoja koskevat kysymykset: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy koirakirjoja, joissa kerrotaan eri koiraroduista. Voit tulla tutustumaan niihin. Kirjastonhoitajalta voi kysyä neuvoa. Mutta internetistäkin löydät mukavasti tietoa mopseista vaikkapa osoitteesta http://www.mopsikerho.sci.fi/
tai Maijan mopsisivuilta osoitteesta http://www.mopsit.cjb.net/
Internetistä löytyy paljon tietoa hindulaisuudesta. Voit hakea tietoa esimerkiksi Google-hakukoneesta osoitteessa
http://wwww.google.fi/
kirjoittamalla hakusanaksi hindulaisuus.
Hindulaisuutta käsitellään esimerkiksi seuraavilla sivuilla:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/hindul.htm
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/uskonto/kurssi2/hindulaisuus…
Voisiko kyseessä olla A.E. Ingmanin nuortenkirja "Rimpisuon usvapatsas"? Kirja on ilmestynyt vuonna 1915 ja se kertoo kahden orvon pojan seikkailusta eräällä suolla ja sen saarella. Pojat lähtevät Monien vaikeuksien jälkeen pojat pääsetvät saarelle, jäävät sinne vuodeksi ja palaavat vasta seuraavien lumien aikana. He ryhtyvät Robinson Crysoe -tyyliin parantamaan elinolosuhteitaan ja mm. rakentavat asunnokseen hirsimökin.
Lisää tietoa kirjasta:
http://www.parkkinen.org/ingman2.html
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Hyviä tiedonlähteitä liikunta- ja urheilualalla ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen tietokannat, koska molemmissa oppilaitoksissa voi opiskella liikunta-alaa. Hakusanana kannattaa ehkä käyttää vain asiasanaa koripallo, ja käydä läpi löytyneitä nimekkeitä etsien niiden joukosta itselle parhaiten sopivat. Kovin tarkasti asiasanoittamalla saattaa moni hyödyllinen lähde jäädä löytymättä.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta löytyy esim. tämä:
- Koripallovammojen ennaltaehkäisy : koulutusprojekti juniorivalmentajille / Anu Kärkkäinen, Sanna Soikkeli (1998)
Masto: http://masto.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=Exit&SEQ=2008031815314…
Jyväskylän yliopiston Jykdoc-tietokannan kautta uutta...
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
