Paavo Sarkkinen on kirjoittanut teoksen "Ruoppaustyöt" (Rakennusalan kustantajat 2003), jossa käsitellään Suomessa tehtyjen ruoppaustöiden historiaa ja esitellään jonkin verran erilaisia ruoppauskoneita. Imuruoppausta käsitellään myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien koeruoppaus Myllykoskella 2001" (Alueelliset ympäristöjulkaisut 286).
Tekniikan kirja 2 (WSOY 1964) sisältää tietoa ruoppauskoneiden toiminnasta ja tekniikasta. Tietoa löytyy kirjan ensimmäisestä osiosta Rakennustekniikka (luvuista Rakennuskoneet ja Sataman- ja väylänrakennus). Nämä kolme julkaisua löytyvät Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
VTT eli valtion teknillinen tutkimuskeskus on myös julkaissut ruoppausta...
Ikävä kyllä Google Earthin kuvien tarkkuus riippuu palvelun käyttämien lähdekuvien tarkkuudesta. Nähtävästi Rauman kuvat ovat olleet resoluutioltaan tarkempia kuin Uudenkaupungin kuvat.
Lisätietoja Google Earthin ominaisuuksista saa esimerkiksi Wikipediasta "Google Earth"-hakusanalla.
Tämän hetken tietoa ei ole, mutta lokakuussa vuonna 2003 vastaava kirjastovirkailija sai kokonaisansioina keskimäärin 1757 euroa kuukaudessa. Lähde on "Kuntasektorin ammatit ammateittain 2003. Palkat 2004:8, Tilastokeskus".
Varaus onnistuu vasta sitten kun edes yksi kappale on ehtinyt lainattavaksi johonkin kirjastoon. Teos on niin uusi ettei yhtään kappaletta ole vielä kirjastossa. Ei varmaan kestä kovin kauan että varaus jo onnistuu.
Toistaiseksi HelMet-kirjastojen myöhästymis- tai muita maksuja ei voi maksaa verkkopankin kautta. Ne voi kuitenkin maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoon.
Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Haku netistä termillä "actors studio" antoi vastaukseksi sivustoja, jotka vievät www.bravotv.com sivuille. Sivuilta löytyy personality profile -kysymyssarja, joka sivuston mukaan on Bernard Pivotin luoma. Sivustolla pystyy itse vastaamaan kysmyksiin (7 kpl), mutta kysymyssarja ei ilmeisesti täydellinen, koska tuota mainitsemaasi viimeistä kysymystä siinä ei ole.
Haku "Bernard Pivot" vie sivulle, jossa on seuraavat 10 kysymystä:
01. What is your favorite word?
02. What is your least favorite word?
03. What turns you on creatively, spiritually or emotionally?
04. What turns you off?
05. What is your favorite curse word?
06. What sound or noise do you love?
07. What sound or noise do you hate?
08. What profession other than your own would...
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Erilaisia kirjaston palveluihin ja kirjastoautoon liittyviä asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita etenkin ammattikorkeakouluissa. Opinnäytteitä löytyy esim. Google Scholarin avulla. Niiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua.
Entä asiakastyytyväisyys ja palvelun/asiakaspalvelun määrittely osana tutkimustasi?
Voit etsiä kirjastoautot asiakastyytyväisyys https://scholar.google.fi/ tai hakeutuvat kirjastotyö. Suoraan oman työsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt.
Kirjapaketti asiasanalla tuli tutkimus, jossa käsitellään kirjastopalveluita ikääntyneille Kangasalan asiakkaille http://tampub.uta.fi/handle/10024/97061 sekä kirjavinkkausta koskeva "Lukemattomat kirjat, lukematon nuoriso : lukutottumuskysely ja kirjavinkkaus toiselle...
Aidsin historiaa käsitellään ainakin seuraavissa kirjoissa:
Vuorinen: Tautinen historia (Vastapaino, 2002)
McNeill: Kansat ja kulkutaudit (Vastapaino, 2004)
Lisäksi seuraavassa Duodecim -lehden artikkelissa kerrotaan AIDS:n historiasta:
Leinikki, Pauli: HIV-epidemian menneisyys ja tulevaisuus
Duodecim 2005; 121 (6): 581-882.
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Etsin tietoa Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olevasta WorldCat- tietokannasta. Burma-Thaimaa-rautatien rakentamisesta on ilmestynyt paljon kirjallisuutta, sekä yleisiä teoksia aiheesta että sotavankeina olleitten muistelmia. Viitteissä ei ollut mitään japanilaisten aarteesta. Lisäksi tietokannasta löytyi 3 videota aiheesta. Valitettavasti näitä teoksia ei suomalaisista kirjastoista löydy. Ernest Gordonilta on suomennettu teos Kwai-joen ihme (Päivä, 1984), joka löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa sivulta http://www.libplussa.fi. Pierre Boullen kirja Kwai-joen silta löytyy myös useista kirjastoista. Suomalaisista kirjastoista löytyy lisäksi seuraavat teokset, joita voit pyytää kaukolainaksi:
Davies...
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä,
tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"?
30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta:
Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999
Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002
ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,...
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
