Kiitos kysymyksestä. On todettava kysymyksenne olevan oikeudellinen kysymys, johon emme voi antaa mitään suoraa vastausta. Tässä kuitenkin tietoa:
Oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevan 17 –luvun 11 §, pykälän loppua lukuun ottamatta, kuuluu:
11 § (11.7.1997/690)
Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena:
1) yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä
2) esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa.
Jos henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antama kertomus on...
Kirjastolla on kotipalvelu niille, jotka eivät pääse sairauden, iän tai vamman vuoksi kirjastoon asioimaan. Kotipalvelua hoitava kirjastovirkailija käy asiakkaan kotona tekemässä kirjastokortin ja tunnukset (kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti tarvitaan). Kotipalvelu myös tuo kirjat tai muun kirjastoaineiston kotiin ja hakee palautukset. Kotipalvelusta on lisätietoja kirjaston internet-sivulla http://vaarakirjastot.fi/kotipalvelu;jsessionid=3EA57B5186CBC03FDC8FC3C…
Toinen mahdollisuus on käyttää kirjastokortin ja tunnuksien hankinnassa luotettavaa asiamiestä ja vapaamuotoista valtakirjaa. Asiamiehellä tulee olla mukanaan allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös valtakirjan antajan...
Taistelukohtaus on Väinö Linnan Tuntemattomasta. Tämä kohtaus löytyy luvussa seitsemän toisessa kohdassa. Minulla on edessäni Tuntematon sotilas, WSOY 2004, jossa on liitteenä kuvasarja SF:n samannimisestä elokuvasta, ja siinä tämä kohtaus on sivulla 192.
Voisiko kirja olla Jane Carruthin Seikkailu pimeässä? Kirja on alunperin julkaistu suomeksi vuonna 1978 ja vuonna 1991 uudelleen yhtenä tarinana kirjassa Onnelliset tarinat. Onnelliset tarinat -kirjan tekijäksi on merkitty Tony Hutchings, joka on kirjan kuvittaja.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa, mutta kaukolainaamalla kirjan muualta Suomesta voit saada sen luettavaksesi. Ainakin Onnelliset tarinat -kirjaa löytyy vielä joistakin kirjastoista Suomessa.
Englanninkielisen alkuteoksen kansikuva löytyy alla olevan linkin kautta:
http://www.librarything.com/work/2814766
Tietoa näyttelijöistä ja elokuvista löytyy englanninkielisestä The Internet Movie Database -tietokannasta, jonka osite on http://www.imdb.com/ . Sen mukaan Hilary Duff on näytellyt monissa TV-sarjoissa ja pääosaa ainakin seuraavissa elokuvissa: The Lizzie McGuire movie (2003); Cheaper by the dozen (2003), suom. Villi tusina; A cinderella story (2004), suom. Tuhkimotarina; Chad Michael Murray, raise your voice (2004), suom. Kesän sävelet; The perfect man (2005) ja Material girls (2006).
Lisää tietoa Hilary Duffista löytyy mm. suomenkielisestä Wikipediasta, nettitietosanakirjasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilary_Duff .
Muut lähteet: http://www.leffatykki.com .
Rafael Koskimiehen teoksessa Suomen Kansallisteatteri 1902/1917 (Helsinki: Otava, 1957) kerrotaan, että Kaarlo Bergbomin väistyttyä Armas Järnefeltiä oli kysytty Kansallisteatterin johtajaksi. "Neuvottelut raukesivat kuitenkin pian Järnefeltin ilmoitettua valinneensa Tukholmassa tarjotun toimen. Kun tästä helmikuun alussa tuli tieto, johtokunta päätyi kahteen uuteen ehdokkaaseen: tohtori Jalmari Hahliin ja näyttelijä Adolf Lindforsiin. --- Jalmari Hahl nimitettiin johtajaksi helmi-maaliskuun [1905] vaihteessa." Seuraavan luvun otsikko on Jalmari Hahl johtajana 1905-07, ja Hahlin johtajakautta käsitellään melko pitkästikin (ss. 113-149).
Leontine von Szili (Károlyné Palkovich, 16.5.1901-22.5.1987) oli unkarilainen kirjailija ja dramaturgi. Hänen aktiivinen kirjallinen uransa sijoittuu lähes yksinomaan 1940-luvulle, jolloin hän julkaisi valtaosan tuotannostaan, joka kattaa kaksitoista romaania, kaksi nuortenkirjaa sekä yhden novellikokoelman.
- Keresztúton, 1932
- Katinka, 1942
- Magányos sziget, 1943 [Yksinäisiä sieluja, 1943]
- Asszony az országúton, 1943
- Hazamegyünk, 1943
- Majdnem szerelem, 1943
- Ágota hozománya, 1944
- Szerelmes muzsikusok [novelleja], 1944
- A nagy szerep, 1945
- Egy marék hó, 1946
- Ildikó [nuortenromaani], 1946
- Fényjáték, 1946 [Valon leikkiä, 1948]
- Ágota hozománya, 1945
- Új utakon [nuortenromaani], 1947
- Rianás, 1947
Sziliä ei juurikaan...
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...
Kyseinen kappale on nimeltään Liisa ja alkaa sanoilla:
"Meillä on mielessä Liisan silmät.."
ja kertosäkeistössä lauletaan:
"Liisa - loistokaunokainen..."
Sanat löytyvät Toivelauluja 57 : iskelmien aarreaitta kirjasta. Kirja tai oikeastaan vihkonen löytyy esim. Tampereen pääkirjaston msuikkiosastolta. Kyseinen kirja ei ole lainattavissa. Sanat voi kopioida.
Netissä sivulla:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=63673
on osa kappaleen sanoista. Mutta ei kaikkia sanoja.
Saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukanasi kuvallinen henkilötodistus.
Mikäli olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajan valtuutuksen siihen, että saat tunnusluvun. Jos et pääse kirjastoon takaajan kanssa, voit tulostaa alla olevasta linkistä löytyvän ilmoittautumislomakkeen ja tuoda sen täytettynä kirjastoon. Saat tunnusluvun heti käyttöösi.
Voit toki lainata kirjoja ilman tunnuslukuakin, jos asioit kirjaston lainaustiskiltä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Runo alkaa näin: Olin Turussa käymässä , joskus talvella, Aurajoen jäällä oli kahteen osaan hajonnut polkupyörä.
Runo on runokirjassa Kuljen, missä kuljen Otava 1965) sekä kokoelmissa Pentti Saarikoski: Runot 1961-66 (Otava 2008) ja Pentti Saarikoski: Runot ( Otava 2006)
Kirjoja löytyy hyllystä useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa https://helmet.finna.fi
Reijo Pajamon nuottikirjassa "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" on s. 131 H. Klemetin sovittama suom. kansansävelmä, joka saattaisi olla ko. Seimen lapsi. Sanat tosin alkavat "tulemme, Jeesus, pienoises", sävel ei ole se kaikista tutuin.
Olisiko kyseessä tämä?
Tällaisen kirjan voisit kaukolainata lähimmän kirjastosi kautta:
JEX, R. M.:Ford Escort & Orion diesel : [Sept 1990 to 2000] : service and repair manual
Sparkford, Yeovil : Haynes Publishing, 2003
[253] s. : kuv. ; 29 cm
Haynes service and repair manual ; 4081
ISBN 1-84425-081-4 (sid.)
Kansinimeke: Ford Escort & Orion sept 1990 to 2000 (H to X registration) diesel
Models covered: Ford Escort Hatchback, Saloon, Estate and Van, and Orion Saloons models, including special/limited editions 1753 cc (1.8 litre) diesel engine, including Endura-DE and turbocharged variants
Kaukolainat ovat maksullisia.Hinta selviää, kun teet kaukolainapyynnön.
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tällaista "Tupla Uuno" -nimistä kirjaa ("Tupla-Uuno" on erään Uuno Turhapuro -elokuvan nimi). Voisikohan kyseessä olla tämä teos:
Kansa, Uuno
Pakolla puna-armeijaan / Uuno Kansa ; toim. Reijo Ikävalko. - Jyväskylä ; Hki : Gummerus, 1987. ISBN:951-20-2919-7
Muita Kansa-nimisten tekijöiden edes vähän tuohon suuntaan viittaavia kirjoja ei löytynyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kaupunginkirjaston HelMet tietokannasta löytyy miesten pukujen historiasta useampikin kirja, mutta kaavoja niissä ei ole. Tuon ajan pukumuotia löytyy esim. seuraavista kirjoista Terttu Pykälä: Historiallinen teatteripuku, Arja-Liisa Kuitunen: Länsimaisen muodin historia, Riitta Pylkkänen: Barokin pukumuoti Suomessa , Aileen Ribeiro: The art of dress; fashion in England and France 1750-1820 ja John Peacock:Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Kaavoja on mahdollisesti Ildiko Lehtisen kirjassa Rahwaan puku.
Yliopiston tietakanta Melindasta löytyi mm. Janet Arnoldin kirja The cut and contruction for men and women 1560-1620.
Historiallisten pukujen kaavoja voisi kysellä Teatterimuseon ja Taideteollisten kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/...
Tätä kysymystä muutkin ovat pohtineet!
Kirjassa 'Luontoilta : kysymyksiä ja vastauksia Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista', toim. Veikko Neuvonen, Tammi 1985 kerrotaan seuraavaa:
'Pulun poikaset lähtevät pesästään vasta aivan täysikasvuisina, jolloin ne muistuttavat aika tavalla aikuisia lintuja. Poikasilla on kuitenkin tylpemmät siivet ja ne ovat hiemen pienempiä kuin aikuiset. Tarkkasilmäiset ihmiset voivat siis nähdä myös pulun poikasia.'
Kirjassa mainitaan vielä, että poikasilla on eriväriset silmät kuin aikuisilla, poikasilla tummanruskeat ja aikuisilla oranssit. Poikaset erottaa aikuisista puluista myös siitä, että niiden niskahöyhenissä on tavallisesti vielä jäljellä poikasuntuvaa.
