Vierivä kivi ei sammaloidu –sanonta (Engl. A rolling stone gathers no moss) on hyvin vanha, paljon ennen Rolling Stones –yhtyeen aikaa syntynyt. Kirjallisuudessa se on esiintynyt renessanssifilosofin Erasmus Rotterdamilaisen Adagia teoksessa vuonna 1500. Lähde: The Concise Oxford Dictionary of Proverbs, 1982.
Rolling Stones yhtye on ottanut nimensä Muddy Watersin kappaleesta Rollin’ Stone, jossa sanotaan: ” I got a boy child's comin, He's gonna be, he's gonna be a rollin stone” http://www.bluesforpeace.com/lyrics/rolling-stone.htm . Lähde: Norman, Philip : Rollings Stones (2003) s. 54.
"Merilinja"-sarjan tunnusmusiikki on ote Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Kappale löytyy usealta Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvältä cd-levyltä. Helmet-aineistohaulla nämä löytyvät etsimällä sanahaulla hakusanoilla 'Hatsaturjan', 'Spartacus' ja rajaamalla aineisto cd-levyihin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hatsaturjan+spartacus&m=3&l=&D…
Sävellystä ei löytynyt c-kasettina.
Linkki:
http://www.helmet.fi/
Valitettavasti alkuperä ei selvinnyt. Kyseistä sukunimeä ei mainita laajoissa sukunimikirjoissa; Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988 tai Hanks, Patrick, A dictionary of surnames, Oxford University Press, cop. 1988.
Genanetin mukaan Jahan -sukunimeä esiintyy eniten Euroopassa.
http://fi.geneanet.org/sukunimi/JAHAN
Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyisenä nimenä 16 henkilöllä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin.
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka.
Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken....
Tyylilajeilla leikitellyt Raymond ei ollut Carver, vaan Queneau. 1991 suomeksi julkaistussa Tyyliharjoituksia-kirjassa Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.
Turun pääkirjastossa saa otettua kopioita Uutistorilla, Tieto-osastolla ja Kirjallisuus- ja taideosastolla. Paperitulosteet maksavat 20 senttiä/sivu. Värillisiä kopioita saa Uutistorilta.
Skannaus on mahdollista samoilla osastoilla ja skannatut tiedostot saa sekä muistitikulle että sähköpostiin. Kirjallisuus- ja taideosastolla skannattuja tiedostoja voi lähettää sähköpostiin, mutta ei tallentaa muistikulle.
Viski säilyy avaamattomana vuosia, eikä varsinaisesti pilaannu, mutta sen maku, aromit ja väri voivat muuttua. Alkoholia on saattanut haihtua vähän, jos korkki ei olekaan ollut täysin tiivis. Pulloa kannattaa pyöräyttää muutaman kerran ennen avaamista ja sitten varovasti maistella. Maku saattaa muuttua vielä avaamisen jälkeenkin hapen päästessä kosketuksiin viskin kanssa.
Parhaiten viski säilyy pimeässä, viileässä, avaamattomana ja pystyasennossa.
Viskin säilytys – ViskiTieto (wordpress.com)
Tämän runon on kirjoittanut Lauri Hannikainen (1889-1921), ja se sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset : palanen saloelämää (Otava, 1918). Pilot-kustannus on julkaissut kirjasta uuden painoksen vuonna 2008. Siitä runo löytyy sivuilta 65-67. Kirjassa sillä ei ole nimeä, se alkaa: "Hämärtyi jo syksyilta, aurinkoinen verkallensa painui harmaan salon taa". Runossa on yhdeksän säkeistöä.
Runon on säveltänyt Lauri Hannikaisen veli Väinö Hannikainen (1900-1960). Yksinlaulunuotti (lauluääni, piano, sanat suomeksi ja ruotsiksi) on julkaistu nimellä Karhunpoika, op. 10 (Fazerin musiikkikauppa, 1935, 7 sivua).
Runo löytyy lyhennetyssä muodossa nimellä Laulu sairaasta karhunpojasta Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta, ainakin...
Todennäköisesti se on kaliumhydroksidia, jota voi vuotaa etenkin vanhoista alkaliparistoista, jotka ovat sinkkipohjaisia. Kaliumhydroksidi on voimakkaasti emäksinen kemikaali, joka voi aiheuttaa hengitys-, iho- tai silmä-ärsytystä. Jos iho altistuu vuodolle, ihoa tulee huuhdella välittömästi runsaalla vedellä noin 15–30 minuutin ajan. Mikäli ärsytys ei lakkaa, on syytä olla yhteydessä lääkäriin. Tila, jossa vuotaneita paristoja on käsitelty, on hyvä tuulettaa huolellisesti.Laitteeseen tai muihin tavaroihin vuotanutta kaliumhydroksidia voi yrittää puhdistaa varovaisesti happamalla liuoksella, esimerkiksi sitruunamehulla tai etikalla. Puhdistusvaiheessa ja muutoinkin aina vuotaneita paristoja käsiteltäessä on syytä käyttää...
Archemorus (Achromous), tai suomeksi Arkhemoros ei ollut varsinaisesti jumala, vaan (ainakin alkujaan) tavallinen kuolevainen. Hän oli Nemeaan kuninkaan Lycurguksen poika, alkujaan nimeltään Opheltes. Hypsipyle-niminen orjatar jätti pojan vartioimatta opastaessaan ”Argoksen seitsemän sankarin” Thebaa vastaan lähtenyttä sotajoukkoa. Sillä välin käärme (joskus lohikäärme) surmasi pojan. Yksi seitsemästä, Amfiaros piti tätä tapahtumaa huonona enteenä, ja antoi kuolleelle lapselle nimen Arkhemoros, ”edeltäkuolija”. Pojan kunniaksi alettiin viettää joka toinen vuosi Nemean kilpakisat. Arkhemoros on - jo nimensä mukaisesti – kreikkalaisessa mytologiassa kuoleman sanansaattaja, ja persiljan sanotaan saaneen alkunsa hänen verestään. Nyt en osaa...
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi.
WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Ikävä kyllä mitään uutta tietoa kirjan ilmestymisestä englanniksi ei vieläkään löytynyt.
Ritva Torapaisen teoksessa Oulun Paikannimet sivulla 268 kerrotaan, että Kiikelin ja Pikisaaren välissä sijaitseva Elban saari on esiintynyt kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1876. Aikaisemmin, vuonna 1786, saari sijaitsi Pikivirrassa mantereen ja Pikisaaren välissä, ja se tunnettiin nimellä Virtakari. Pikkupojat viihtyivät saarella, kunnes uittomiehet ottivat sen käyttöönsä. Nykyään saari on kiinni Kiikelin saaressa.
Saaren nimestä kerrotaan muun muassa, että herramiehet olisivat menneet viettämään sinne kesäiltaa ja jääneet saarelle vangiksi aivan kuten Napoleon Elbaan. On myös kerrottu, että saari olisi ollut pirtun salainen varastointipaikka kieltolain aikaan ja nimeä pidetään pirtumiesten antamana. (Torapainen: Oulun paikannimet)
Lähteissä käytetään nimeä Venäjä. Tsaarin syrjäyttämissen jälkeen valittiin Venäjälle bolsevikkihallitus, mutta liittovaltio syntyi vasta vuonna 1922. Ylen artikkeli Neuvostoliitto ja kuinka siitä tuli jälleen Venäjä kertoo myös Neuvostoliiton synnystä.
Ulkoministeriön Suomen itsenäistyminen: ulkoasiainhallinnon synty ja alkuvaiheet
Suomen itsenäistymisen vaiheet, Itsenäistyminen 1917
Hima, Venäjästä tulee Neuvostoliitto
Suomen itsenäisyysjulistuksessa puhutaan Venäjän kansasta.
Timo Kaukoranta on laatinut tutkimuksen 2018 Kasvien hyödyntäminen - paratiisista karkottamisesta globaaliin talouteen
Lantusta kerrotaan: "Joitakin koristekasveja ja heiniä lukuun ottamatta Suomessa ei ole omia viljelykasveja. Lähimmäksi pääsevät laidunheinät, lanttu, joka arvioidaan syntyneen Skandinaviassa nauriin tai peltokaalin (Brassica rapa) ja kaalin (B. oleraceae) risteydyttyä,...." eli lanttu on ollt meillä pisimpään.
Wikipedia tietää kertoa, että::"Pohjolassa lanttua on viljelty 1500-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Wikipedia
Porkkanasta Kysymuseolta.fi tietää kertoa:"Kyllä, porkkanaa on viljelty Suomessa jo paljon ennen vuotta 1917. Porkkana on ikivanha lääkekasvi, mutta sitä on...
Toivelauluja-vihkosessa (Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 34 : 4 - 1958 / toim. Kullervo), joka sisältää laulujen sanoja, laulu on nimellä "Colonel Bogey" (Colonel Bogey elokuvasta "Kwai-joen silta"). Reino Helismaan sanoituksen kaksi viimeistä säettä ovat tässä:
Kun siis
on siltansa saava Kwai,
se saa sen, kun meitä hän työhön vei!
Todennäköisesti viittaat Olli Ainolan kaksiosaiseen MOT-ohjelmaan "Lääketieteen musta historia", joka on esitetty 7. ja 14.9.1998 YLE:n 1-kanavalla.
Ohjelmien käsikirjoitukset
http://www.yle.fi/mot/070998/kasis.htm
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Markku Lehtolan yksilöityä ko. ohjelmien kritiikkiä
"Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa"
http://www.tutkiva.fi/images/mot-analyysi.pdf
Siteeraan suoraan muutaman katkelman Lehtolan ym. kritiikistä:
"MOT:n ohjelmassa ei kerrottu, milloin ja missä yhteydessä Ylppö oli ilmaissut
pitävänsä “mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena”.
“Rotukomitean” esityksen aikaan 1943 Ylppö tuskin on voinut pitää mielisairaita
arvottomina menetettyään juuri mielenterveysongelmista...
Oscar Wilden kuuluisa lausahdus "I can resist everything except temptation" on peräisin hänen näytelmänsä Lady Windermere's fan ensimmäisestä näytöksestä.
Lady Windermeren viuhka kokonaisuudessaan löytyy Eino Palolan suomentamana kotimaisia teattereita palvelevan Näytelmäkulman näytelmäkirjastosta.
Pelkkä sitaatti löytyy useana suomennosversiona erilaisista aforismi- ja mietelausekokoelmista. Tässä malliksi pari - molemmat otaksuttavasti toimittajien itsensä kääntämiä:
"Pystyn vastustamaan mitä tahansa paitsi houkutusta."
Olli-Matti Ronimus & Pentti Holappa (toim.), Ihminen maailmassa. WSOY, 1973
"Pystyn vastustamaan kaikkea muuta paitsi kiusausta."
Jarkko Laine (toim.), Sitaatit. Teoksessa Sitaatit ja lentävät lauseet. Otava 1992
Lauri Siivosen ja Kaarina Laitilan kirjoittama artikkeli metsäpäästäisestä Siivosen toimittamassa kirjassa Suomen nisäkkäät (Otava 1972) selittää tämän ilmiön päästäisten myskinhajulla. Mistään myrkystä ei siis ole kyse.
"Kun muita pikkunisäkkäitä tapaa maastossa kuolleina äärimmäisen harvoin, niin kuolleita päästäisiä löytää sen sijaan usein teiltä ja poluilta. -- Tavallisesti asia selitetään niin, että nelijalkaiset petoeläimet purevat ne kuoliaiksi ja jättävät ne sitten sikseen niiden myskinhajun vuoksi. Ainoastaan päiväpetolinnut ja pöllöt syövät päästäisiä -- ." (SN 1, s. 164)
"Kullekin päästäislajille ominainen myskinhaju erittyy molemmilla kupeilla sijaitsevasta erikoisesta rauhasesta. Sen paikan ilmaisee rasvankiiltoinen tumma...
Eivät varsinaisesti mitenkään. Åke Sandhallin ja Carl H. Lindrothin Hämähäkit sukulaisineen, WSOY 1981,kirjaa mukaillen: hämähäkkieläimet nauttivat ravintonsa vain nestemäisenä. Suussa ja ruoansulatuskanavassa entsyymit sulattavat saaliin kiinteät osat, josta liuos nielussa sijaitsevan pumppumekanismin avulla kulkeutuu kupuun. Kuvusta ja sen jatkona olevasta keskisuolesta haarautuu umpiputkia ja -suolia, joissa tapahtuu ravinnon imeytyminen suoniin ja kudoksiin. Keskisuolen jatkona on lyhyt peräsuoli josta ravinnoksi kelpaamaton nestemäinen aines poistuu peräaukon kautta.
Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta!
Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja...
