Kalle Rounista löytyy matrikkelitiedot kirjasta Teatterin maailma / toim. Verneri Veistäjä, 1950, s. 222. Siinä on lueteltu kiinnitykset ja joitakin roolisuorituksia. Matrikkelitietojen mukaan Rouni on toiminut useita vuosia Helsingin Kansanteatterissa. Helsingin Kansanteatterista on Pirkko Kosken laatima kaksiosainen historiikki "Kansanteatteri 1-2", jonka hakemistossa Kalle Rouni mainitaan useita kertoja. Suomen kansallisteatterin historiasta sen sijaan ei löytynyt mainintoja Rounista, eikä matrikkelitiedoissa ilmennyt, että hän olisi ollut sinne kiinnitetty. Tosin tiedot loppuvat vuoteen 1950.
Uusi Aura lehden kaikki numerot löytyvät mikrofilmattuina Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=cpdue&previd=avlib&sesid=1208…
Mikrofilmilukulaitteen käyttämistä varten tulee varata etukäteen aika numerosta: puh. 262 0621
Mikrofilmin saa käyttöönsä aikaisintaan seuraavana arkipäivänä klo 10.00.
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=57922
Valitettavasti tätä Yleisradion äänitystä ei ole julkaistu kaupallisella äänitteellä, joten se ei ole ostettavissa. Näillä ns. "kantanauhoilla" on paljon varsinkin kotimaista musiikkia, joka ei ole ainakaan toistaiseksi löytänyt tietään julkaisuihin. Toistaiseksi tätä Haverisen esitystä täytyy siis vain toivoa esitettäväksi radiossa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Kirjastossa oleville tietokoneille käyttämään nettiä ym. pääsee ilman kirjautumista.
Jos haluat käyttää kirjaston nettipalveluita, esimerkiksi uusia omia lainojasi tai tehdä varauksia, tarvitse kirjastokorttiisi salasanan. Saat sen käymällä kirjastossa.
Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Kysymääsi iskelmää ei löytynyt rekistereistä noiden sanojen perusteella. Muistitiedon perusteella kyseessä saattaisi olla Markku Aron v. 1972 levyttämä Älä lähde rakkain, joka löytyy CD-levyltä Markku Aro: Parhaat (julk. 1989). Tämän CD-levyn kaukolainaamista voit tiedustella kirjastosta; se näyttäisi olevan ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin tällä hetkellä lainassa. Nuotteja tai sanoja ei löytynyt.
Kyseessä on Davis Grubbin jännitysromaani "The Night of the Hunter" (1953), joka on suomennettu nimellä "Yön pahat silmät" (Gummerus, 1972).
Kirjan tarina muistetaan nykyään paremmin Charles Laughtonin ohjaamasta film noir elokuvasta "Räsynukke" (1955), joka perustuu Grubbin teokseen. Elokuvan pääosassa oli Robert Mitchum: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Night_of_the_Hunter_%28film%29
Teoksen päähenkilö on papiksi tekeytynyt rikollinen Harry Powell, joka himoitsee entisen vankitoverinsa rahakätköä. Teoksen juonessa hyvän ja pahan, uskonnon ja synnin teemat kietoutuvat kiehtovalla tavalla. Tätä dualismia heijastaa Powellin sormiin kirjoitetut sanat: "Love" ja "Hate".
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki...
Hei!
Voisiko kyseessä olla Colin Macleanin kirja Korkealle ilmaan?
Se on Kirjaliton vuonna 1995 kustantama kirja, joka kuuluu
Osallistu tarinaan! -sarjaan. Kirjassa on 22 sivua ja se on 28 cm
korkea. Kannen sisäpuolella taitettu karttaliite. Kirjan sisältö kuvaavia asiasanoja ovat: ratkaisukirjallisuus : kuvakirjat
piilokuvakirjat, kuumailmapallot, lentäminen, etsiminen ja kartat. Kirjaa ei ole ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta se on mahdollista saada kaukolainaksi.
Kopion lehdestä saat Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ota yhteyttä Kansalliskirjaston tietopalveluun sähköpostitse:
kk-tietopalvelu@helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Pölynimureista löytyy vertailevia testejä viime vuosilta seuraavasti:
"Pölynimurit: keskiluokan koti-imurit",Tekniikan maailma 2000/15, s. 146-152;
"Ja mikä olikaan imutehto: villakoirajahdissa, Tekniikan maailma 1996/15, s. 46-48;
"Pölynimurit testissä: puhdistamiskyky vaihteli selvästi", Kuluttaja 1996/5, s. 4-9.
Muita artikkeleita imureista löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Kodin kuvalehti 2000/5; Kuluttaja 1999/8; Tekniikan maailma 1999/16; Kuluttaja 1999/4.
Pohjois-suomalaisiksi kirjailijoiksi voidaan lukea varmaankin Pohjois-Pohjamaan ja Lapin kirjailijat.
Pohjois-Pohjanmaan kirjailijoista on olemassa useampi luettelo, ne löytyvät Makupalat.fi:stä haulla kirjailijat Oulu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Oulu ja
Lapin kirjailijoita haulla kirjailijat Lappi https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Lappi
Kirjasammosta voi etsiä kotimaisia kirjailijoita maakunnittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#maakunta
Kun on tarpeeksi kuuma, esimerkiksi aavikolla, muurahaiset vetäytyvät pesänsä maanpinnan alapuolisiin osiin, jossa lämpötila ei ole liian korkea. Suomen kaltaisissa viileämmissä maissa tämä ei ole ongelmallista yhtä usein, mutta meilläkin muurahaiset toimivat samoin, jos pesän yläosien lämpötila kasvaa liian korkeaksi.
Nämä ja muutakin tietoa muurahaisista löytyy muurahaiswikistä:
http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Muurahaisten_biologiaa
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Tarkennetussa haussa hakusanaksi laitetaan katkaisumerkki **, aineistoksi valitaan DVD-levyt ja kirjastoksi haluttu kirjasto. Hyllyssä tietyssä kirjastossa vapaana olevia elokuvia ei pysty rajaamaan. Hakuohje löytyy HelMetistä http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k Haku pelkillä rajoittimilla.
