Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, ja sen saa sieltä luettavaksi ja valokopioitavaksi paikan päällä kirjastossa. Kotilainaan sitä ei kuitenkaan anneta.
Tässä Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Valitettavasti Helsingin kirjastoissa ei ole tällaista tulostusmahdollisuutta valokuville, koska kirjastoilla ei ole konekohtaisia tulostimia. Eli samalle tulostimelle tulostuu samanaikaisesti useamman tietokoneen tulosteita. Tällaiselle erikoispaperille saattaa siis vahingossa tulostua jonkin toisen koneenkäyttäjän aineistoa.
On kuitenkin olemassa paitsi valokuvausliikkeitä, myös internetin kautta toimivia digikuvapalveluita. Seuraavassa linkki MikroBitti-lehden artikkeliin, jossa on vertailtu näitä palveluita:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2006/06/tulostuspalvelut/
Matkasuunnitelmiin ja matkasuuntaan liittyviä ajatelmia löytyy Valittujen Palojen kokoelmasta Ajattomia mietteitä (1997), matkoista löytyy myös kokoelmasta Suuri ajatelmakirja (2006). Sinikka Salokorpi on toimittanut kokoleman nimeltä Pieniä sanoja sinulle, joka olet lähdössä matkalle (1990). Kiinalaista viisautta matkalla olosta löytyy Pertti Seppälän valikoimasta kokoelmasta Kiinalaista elämänviisautta (2006). Maija Paavilaiselta löytyy mietekirja nimeltä Reissunainen (2004).
Matkoihin eivät suoraan liity, kuitenkin liikkeellä oloon ja elämänfilosofiaan: Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Henry David Thoreaun Kävelemisen taito. Mieleen tulee myös Santiago del Compostella pyhiinvaellusretkiä kuvaavat lukuisat kirjat.
kyseinen kirja on vasta tilauksessa. Sitä on tilattu kolme kappaletta, joiden saapumisajankohtaa en valitettavasti voi arvioida. HelMetissä oleva tieto yhdestä olemassaolevasta kappaleesta tarkoittaa nidettä, joka on luetteloitu järjestelmään, jotta kirjaan voisi tehdä ennakkovarauksia. Todellisuudessa yhtään kappaletta ei siis ole saapunut.
”Paras kurkku on tummanvihreä, kapea ja kevyt.” Tämä on kahdeksas ohje Katja Marteliuksen kirjoituksessa ’Elämänohjeita pääsiäisen ratoksi’. Elämänohjeet ilmestyivät Helsingin Sanomissa 7.4.2012.
Mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Huomasin tosin, että artikkeli löytyy nettihaullakin luettavaksi.
Hei
Vuoden kirjat -luettelo alkoi ilmestyä vuonna 1979. Varmuudella luettelo on ilmestynyt vielä 2009, mutta sen jälkeen en löytänyt julkaisutietoja.
Suomen kustannusyhdistyksen toimisto on kesälomalla 5.8.13 saakka, joten en voinut heiltäkään asiaa varmistaa.
Valitettavasti luetteloa ei ole systemaattisesti kerätty Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on vain vuodet 2006 -2009 (ei ole luetteloitu HelMet-tietokantaan).
Luetteloita ei löytynyt verkosta. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston kokoelmissa on osa luetteloista.
Kansalliskirjasto / Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjasto:https://finna.fi
Tässä muutama kiva ehdotus:
Tuominen, Pirjo: Linnat (2005)
Oranen, Raija: Maan aamu-trilogia: Maan aamu, Huviretki ja Pitkät hiukset
Oranen, Raija: Ketunpesä (2005)
Sund, Lars: Puodinpitäjän poika (1998)
Sund, Lars: Erikin kirja (2004)
Vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, mutta neuvonnassa on bibliografia historiallisista romaaneista.
Esim. Heikkilä, Mirja: Kuin maahisten veri (1982), Unikankareen kellot (1988), Aurajoen tytär (1991)
Maarit-nimi on muotoutunut nimestä Margareta.
Nimeä on käytetty maamme länsi- ja pohjoisoisissa, rinnalla esim. Inarista saatujen tietojen mukaan on ollut Maaret, joka on päässyt almanakkaan lappalaisena muotona.
Lähde:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Helsinki: Otava, 2005. ISBN: 951-1-18892-5
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät...
Tästä kirjasta voisi olla sinulle hyötyä:
Miten minusta tuli minä / Marko Gustafsson (2009)
Alla mainituista lehtihaastatteluista saisit myös jotakin. Suluissa on lehden nimi, numero ja sivut, joilta haastattelu löytyy. Kysy kirjaa ja lehtiä kirjastostasi.
- M nin kuin maito : Haastateltavana kirjailija Sofi Oksanen (Gloria 2010, nro 11, s. 40-42)
- Salaisuuksien Sofi : Haastattelussa kirjailija Sofi Oksanen (Aamulehti, 2009-04-05)
- Kolme hymyä Sofilta : Haastateltavana Finlandia-palkittu kirjailija Sofi Oksanen (Anna, nro 50-51, s. 42-45)
Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa.
Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa...
MARI = lyhentymä Mariasta. MARIA = heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
PAULIINA = Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on 13.3. muistona autuaasta Paulinasta (k. 1107), luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee kolme tämännimistä marttyyriä vanhalta ajalta.
SATU = ilmeisesti ruotsin Saga (=satu)-nimen vaikutuksesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt uusi etunimi. Nimeä luotaessa on ajateltu lapsen kykyä elää satujen maailmassa, mutta jotkin vanhemmat ovat myös voineet kokea lapsen syntymän kuin satujen todellistumisena.
JULIA = Juliuksen sisarnimi. Pyhimyksen nimi katolisissa maissa.
Lähde:...
Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoihin on tällä hetkellä tilattu kyseistä kirjaa yhteensä 177 kappaletta. Kirjat tulevat kirjastoihin lähipäivinä. Kun ensimmäinen on viety rekisteriin, siitä voi tehdä varauksen esim. verkkokirjaston http://www.helmet.fi/ kautta.
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Venäläisestä sirkuksesta löytyy seuraavia kuvitettuja kirjoja:
The soviet circus: a collection of articles
Nikulin Juri: Potsti serjosno
Kusnetsov Jevgeni: Der Zirkus der welt
Kuklatšev, Juri: Škola dobroty : kniga dlja tštenija v natšalnoi škole. Tšast 2 : urok 3 : utšites slušat tišinu, urok 4 : koški i sobaki - moji druzj
Kuklatšev, Juri: Škola dobroty : kniga dlja tštenija v natšalnoi škole. Tšast 3 : urok 5 : urok vezlivosti, urpk 6 : glavnoe pravilo zizni
Šulzik, Valeri: Funtik i troje s bolšoi dorogi (lasten kirja)
Tsirk / režissjor Aleksandrov Grigori, DVD-levy (näytelmäelokuva vuodelta 1936; hyvä sirkustunnelma alkuteksteistä alkaen, vaikka onkin osittain kuvattu studiossa
Moskovan suuri sirkus, VHS-kasetti
lisäksi kirjastossa on...
