Suomussalmen kunnankirjasto on koonnut tietoa Ilmari Kiannosta.
Löydät sivulta myös hänen elämänvaiheensa
http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/
Kiannosta löytyy kattava vastaus etätietopalvelun arkistosta, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4377&arkisto=true#H… .
Tuija Lehtinen on kirjoittanut neljä kirjaa liittyen autoihin:
Voitto kotiin, Vintiöt
Vauhdin huumaa, Vintiöt
Hanaa, Vintiöt!
Karting team Vintiöt
Arvi Arjatsalo on kirjoittanut kirjan Uponnut auto. Kirja on jo vuodelta 1978.
Suomen kulttuurihistoria (2):ssa (1980) on artikkeli tiedon leviämisestä Suomessa ja Euroopassa 1800-luvulla ss. 254-293.
Suomen kulttuurihistoria (3):ssa (1982)käsitellään
koulutusta ja tiedonvälitystä 1900-luvulla ss.135-309.
Lisäksi suosittelen luettaviksi seuraavia teoksia:
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin / Aimo Ruusunen; Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa / Timo Kuronen; Tieteenhistoria / Arja Lehikoinen; Tieteen historia - tieteen kritiikki / Veikko Anttila; Tieteellisten vallankumousten rakenne / Thomas S. Kuhn. Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/,
josta voit myös etsiä lisää aihettasi koskevia teoksia, hakusanoilla "tiedonvälitys", "tieteenhistoria" joko...
Pasilan kirjastosta löytyy Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti mikrofilmattuna ajalta 6.5.1918-31.8.1988
Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa.
Pasilan kirjaston yhteystiedot
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
lehtialue 09-31085426
Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.
Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Geneven III sopimuksen eli Sotavankisopimuksen mukaan vanki on velvollinen antamaan vain suku- ja etunimen, sotilasarvon, syntymäaikansa,tuntolevyn tai kantakortin numeron tai vastaavat tunnistetiedot. Henkilökorttia ei missään olosuhteissa saa ottaa pois. Henkilökortti on rinnastettavissa passiin.
Lähde: Rosen, Gunnar, Parkkari Juhani: Sodan lait : käsikirja; Edita 2004
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Etelä-Saimaat mikrofilmattuna. Voit pyytää haluamasi filmit kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Lappeenrannan kirjastot ovat suljettuna 1.11.-3.12. järjestelmänvaihdoksen takia. Eli jos haluat mikrofilmin käsiisi marraskuuksi, pitää kaukolainapyyntö tehdä lokakuun loppuun mennessä.
Kaikki HelMet-verkkokirjaston japaninkieliset kirjat saat esiin näin: Klikkaa pääsivulla vasemmalla yläpalkissa olevaa linkkiä ”Hakusana(t)”. Kirjoita hakukenttään ** eli kaksi asteriskia, valitse kohdasta ”aineisto” valinnaksi ”kirja” ja kohdasta ”kieli” valinnaksi ”japani”. Tarvittaessa voit kohdasta ”Koko aineisto” rajata haun vain esimerkiksi kaunokirjallisuuteen tai tietokirjallisuuteen. Paina sitten vain Hae-nappia, niin saat listan kaikista japanin kieltä sisältävistä kirjoista. Mukaan tulee myös japanin kielen oppikirjoja, jotka ovat suomeksi tai muilla kielillä. Tuloksissa on lisäksi aika paljon japaninkielisiä mangasarjakuvia.
Jos haluat etsiä vain japaninkielisiä romaaneja ja novelleja, voit tehdä näin: Klikkaa yläpalkista...
Helsingin Kallion alueella on ainakin kaksi Call Centersin nettikahvilaa osoitteissa: Hämeentie 23 ja Näkinkuja 4(Metro). Aukioloajat ovat ma-la 11-22 . Tiedot on otettu Nuorisotiedotuskeskus Kompassin sivuilta, os. http://kompassi.lasipalatsi.fi/ . Kohdasta ATK/Media - Nettikahvilat voi saada luettelon kaikista Helsingin nettikahviloista.
Tampereen kaupunginkirjastossa on teos Hirsch, James S.: Hurricane : the miraculous journey of Rubin Carter (Houghton Mifflin 2000).
Kirjan voi kaukolainata. Tarkemmat kaukopalveluohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi ->linkki Kaukopalvelu.
Kyseessä on TV-kortit, jotka ovat tietokoneen sisään asennettavia kortteja tai tietokoneen USB-liintäntään kytkettäviä pieniä ulkoisia laitteita. Kortteja myyvät tietokone- ja kodinkoneliikkeet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/TV-kortti
Varsinaista "käytä tietokonetta TV:nä -kurssia" ei taida olla. Helsingin kaupunginkirjaston, Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ja Enter ry:n kurssit ovat keskittyneet enemmän internetin käytöön. Ohessa näiden kurssitarjonta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset
http://www.hel.fi/wps/portal/Tyovaenopisto/?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/sto/fi/…
http://www.entersenior.fi/
Kohtaamispaikka neuvoo kyllä mm. digi-TV:n ja verkossa olevien sähköisten palveluiden käytöön. Siellä varmasti kannattaa...
Kirjastojen nettisivuilta ei löydy lainatilastoja yksittäisten kirjojen kohdalta. Suosituimpien kirjojen listoja osalla kirjastoista voi olla, mutta niissä ovat kärjessä yleensä lastenkirjallisuus ja aikuisten kaunokirjallisuus. Kirjastojen lainausjärjestelmistä tieto on saatavissa, mutta sitä pitäisi kysyä joka kirjastosta erikseen. Jyväskylän kaupunginkirjaston osalta voin sanoa, että Tutkimushaastattelun (2000) kappaleet ovat olleet lainassa keskimäärin 145 kertaa. Voi sanoa siis että kirjan kaikki kappaleet ovat lähes tulkoon aina lainassa. Teemahaastattelun eri painokset ovat varmasti olleet aikoinaan yhtä suosittuja, mutta niiden osalta ei ole luotettavia tilastoja, koska atk-lainaukseen siirryttiin niiden ilmestymisen jälkeen 1990-...
Hakusanalla aleksitymia löytyy esim. useita viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta, esim:
Depressiopotilaiden tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä (Duodecim 2002:2)
Aleksitymia ja masentuneisuus (Psykologia 2001:5)
Keho ja mieli hälytystilassa (Kotilääkäri 2001:2)
Sanat, tunteet ja terveys (Duodecim 1999:18, myös Internetissä sivulla http://www.duodecim.fi/aikakauskirja/articles/d91013.htm)
Aleksityymikon tunteille ei ole sanoja (Anna 1997:27)
Lehdet ovat saatavissa ja tietokantaa voi itsekin käyttää kirjastossa.
Maakuntakirjastojen yhteisluettelo Mandasta löytyi suomenkielinen teoskin, Matti Joukamaan Aleksitymia - ei sanoja tunteille, joka voidaan tilata kaukolainaksi.
Kirjastokimpalla viitataan kunnan- ja kaupunginkirjastojen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on hyödyttää alueen kirjastoja ja asiakkaita. Yleensä kaikki kirjastokimppaan kuuluvat kirjastot käyttävät samaa kirjastojärjestelmää ja samalla kirjastokortilla voi lainata teoksia kaikista kimppaan kuuluvista kirjastoista. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 30 kirjastokimppaa. Kirjastokimppoja ovat esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella sijaitseva Vaski-kirjastot sekä pääkaupunkiseudulla sijaitseva HelMet-kirjastot. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan kuulu kirjastokimppoihin. Esimerkiksi Someron, Kirkkonummen ja Sotkamon kirjastot eivät kuulu mihinkään kirjastokimppaan.
Ajankohtaisin tieto kirjastoista ja kirjastokimpoista löytyy kirjastot....
Kysymääsi runoa ei löydy myöskään kolmannesta suomennetusta Walt Whitmanin kokoelmasta Ruohoa (1965, suom. Arvo Turtiainen). Alkuperäinen runo sisältyy Whitmanin pääteokseen, Leaves of Grass, josta ilmestyi lukuisia painoksia vuosina 1855-1892, ja joka laajeni painos painokselta. Mainitsemasi säkeet ovat runon alusta. Whitmanin runoja löytyy suomennettuna myös useasta yhteiskokoelmista (mm. Tähtien väri, Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa, Runoaitta 2, Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Päivänlasku) sekä kirjallisuuslehdistä (Parnasso 6/1954, 5/1956, 1/2007 ja Tuli & Savu 3/1997), mutta näistäkään ei löydy juuri tätä runoa suomennettuna. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä käännösrunoaiheinen tietokanta Linkki maailman runouteen...
Kalmistopiirin sivuilta löytyy jonkin verran tietoa Meilahden hautaröykkiöstä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2010/01/29/pronssikautisia-roykkioi…
Myös Kati Salosen ja Mona Schalinin Meilahden huvila-alue - selvityksestä (s. 7, alareuna) on siitä jonkin verran tietoa:
http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/meilahti/Meilahti_YHS_LUONNOS_osa1…
Vuoden 1943 ortokuvan rakennuksista ei löytynyt tietoa. Lähetän kysymyksen vielä eteenpäin, ja vastaan, jos lisäselvitystä löytyy.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Jaanan olevan lyhennelmä Marjaanasta. Virossa Jaanaa pidetään Johannan muunnoksena. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Hebreankielessä nimien merkitys on: Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen.
