J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Etsimäsi kirja on muutamassa maakuntakirjastossa mutta ei täällä Kymenlaaksossa. Käänny lähimmän kirjaston puoleen ja pyydä heitä kaukolainaamaan kirja sinulle.
Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
Carlo Laszlon kirjoista on suomennettu vain Viides mies.
Larssonin Borell-kirjojen järjestys on seuraava:
Alex Borell ja rasistit. WS 1994
Alex Borell ja totuuden tien tulkit. WS 1995
Alex Borell ja rahan valta. WS 1996
Kylmä hiki -sarjassa on ilmestynyt vain yksi Jukka Parkkisen kirja, Jäljet vedessä. WS 1991.
Jorma Ranivaaran Skeittaaja-sarjaa on ilmestynyt viisi osaa:
Skeittaajan kesäloma.WS 1991
Skeittaaja kakkosketjussa. WS 1992
Skeittaaja lumilaudalla. WS 1993
Keskiyön skeittaaja. WS 1994
Skeittaajan paluu. WS 2004
Jos kustantaja ei ole vastannut tiedusteluun, saattaa olla vaikea löytää muuta lähdettä. Yksi mahdollinen on Suomen kustannusyhdistys. Ehkä siellä on myös historiallista tietoa.
http://www.skyry.net/
On olemassa myös Suomen antikvariaattien liitto. Sille en löytänyt yhteystietoja. Antikvariaateilla saattaa olla tietoa painosmääristä.
Laulun nimi on Erakko ja muistamanne kohta "Takaa pilvien päivä lämpöinen vihdoin nousee usvat poistaen" on laulun kertosäe. Laulu alkaa näin: "Ol' liki vuoriston maja viisaan erakon...". Se löytyy Wilho Siukosen koululaulukirjoista Nuorten laulukirja ja koululaisen musiikkitieto (4. tark. p. 1953, 6. tark. p. 1961, 7. tark. p. 1966) ja Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava, 1945). Nuorten laulukirjan säestyksiä näyttää löytyvän myös Kemin kaupunginkirjaston hyllystä. Siinä on laulun sanat ja pianosäestys. Siukosen kirjan mukaan laulu on englantilainen kansansävelmä ja sen suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aukusti Simojoki.
Kannataa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen. Sieltä saa varmasti tietoa alan viimeisimmästä tutkimuksesta. Nettiosoite on: http://www.solki.jyu.fi/suomi/realdex.htm
Myös Helsingin yliopiston Yleisen kielitieteen laitokseen kannattaa ottaa yhtyettä: Nettiosoite on: http://www.ling.helsinki.fi/
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
Tässä olisi lista kirjoista, jotka kertovat koulukirjastoista sekä kouluista ja kirjastoista tiloina, siitä millaisia ne ovat mm. oppimisympäristöinä:
KOULUKIRJASTOISTA YM.:
1) Koulukirjasto tilana, toim. Liisa Niinikangas
(BTJ Kirjastopalvelu, 2002)
mm. koulukirjastoista, kirjastorakennuksista, tiloista, suunnittelusta, arkkitehtuurista
2) Koulu kirjastossa: kirjasto oppimisympäristönä , toim. Liisa Niinikangas, toim. (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
mm. koulukirjastoista, oppimisympäristöstä, kouluista, yleisistä kirjastoista
3) Kirjasto koulussa: opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon, toim. Liisa Niinikangas
(BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
mm. koulukirjastoista, kehittämisestä, yleisistä kirjastoista, kouluista
4) Tutkiva oppiminen...
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, ja sen saa sieltä luettavaksi ja valokopioitavaksi paikan päällä kirjastossa. Kotilainaan sitä ei kuitenkaan anneta.
Tässä Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Hei, tiedustelin asiaa hiontalaitteita toimittavalta P.V.Supalta (http://pv-supa.com/yritys) ja heidän mukaansa hiontaneste sisältää mm. alumiininitraattia, eikä sitä saa laittaa viemäriin vaan se pitää hävittää ongelmajätteenä. Jyväskylän kaupungin ohjeen mukaan ainetta ei saa laittaa viemäriin, mutta sen voi hävittää pakattuna tankissaan sekajätteissä tai jos nestettä on paljon, sen voi ensin imeyttää johonkin.
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Matkasuunnitelmiin ja matkasuuntaan liittyviä ajatelmia löytyy Valittujen Palojen kokoelmasta Ajattomia mietteitä (1997), matkoista löytyy myös kokoelmasta Suuri ajatelmakirja (2006). Sinikka Salokorpi on toimittanut kokoleman nimeltä Pieniä sanoja sinulle, joka olet lähdössä matkalle (1990). Kiinalaista viisautta matkalla olosta löytyy Pertti Seppälän valikoimasta kokoelmasta Kiinalaista elämänviisautta (2006). Maija Paavilaiselta löytyy mietekirja nimeltä Reissunainen (2004).
Matkoihin eivät suoraan liity, kuitenkin liikkeellä oloon ja elämänfilosofiaan: Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Henry David Thoreaun Kävelemisen taito. Mieleen tulee myös Santiago del Compostella pyhiinvaellusretkiä kuvaavat lukuisat kirjat.
Laajimmat valikoimat noista aiheista lienevät Pasilan kirjastossa, jossa on muutenkin suurin kokoelma tietokirjallisuutta. Osa vanhemmasta aineistosta saattaa olla HelMet-kirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilassa ja josta saa kirjoja Pasilan kirjaston aukioloaikana pyytämällä niitä palvelutiskiltä.
Pasilan jälkeen eniten kyseisiä kirjoja on varmasti muissa suurissa kirjastoissa eli Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa.
Kirjoja voi etsiä osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/. Kirjoittamalla sopivan asiasanan – kuten horoskoopit tai unet – saa näkyviin aihetta käsitteleviä teoksia. Parhaat tulokset saa, kun valitsee kohdasta ”Muut hakutavat” hakutavaksi ”Asiasana”. Silloin haku kohdistuu vain aiheutta...
