Ritva Torapaisen teoksessa Oulun Paikannimet sivulla 268 kerrotaan, että Kiikelin ja Pikisaaren välissä sijaitseva Elban saari on esiintynyt kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1876. Aikaisemmin, vuonna 1786, saari sijaitsi Pikivirrassa mantereen ja Pikisaaren välissä, ja se tunnettiin nimellä Virtakari. Pikkupojat viihtyivät saarella, kunnes uittomiehet ottivat sen käyttöönsä. Nykyään saari on kiinni Kiikelin saaressa.
Saaren nimestä kerrotaan muun muassa, että herramiehet olisivat menneet viettämään sinne kesäiltaa ja jääneet saarelle vangiksi aivan kuten Napoleon Elbaan. On myös kerrottu, että saari olisi ollut pirtun salainen varastointipaikka kieltolain aikaan ja nimeä pidetään pirtumiesten antamana. (Torapainen: Oulun paikannimet)
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on italian kielen alkeiskursseja, joihin kuuluu CD-levy, mm.
- La Grassa, Cari amici, l'italia 1
- Borraccino, Quickstart Italian
- Italian kielikurssi : peruskurssi
- Lamping, Puhu italiaa = Molto piacere! : käytännön italian alkeiskurssi
On myös CD-romin sisältäviä kursseja, mm.
- Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille
Saat kirjaston aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) luettelon kursseista helpoimmin menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun italian kieli ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai cd-romit.
Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä.
Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Niin ikävää kuin hienojakoisen remonttipölyn leviäminen kaikkialle onkin, niin perusterveen henkilön ei kuitenkaan tarvinne suuresti huolestua terveytensä puolesta, jos altistus pölylle kestää vain esim. julkisivuremontin ajan. Kyllähän pöly ärsytystä saattaa aiheuttaa hengityselimistössä, mutta pidempiaikaista vaivaa siitä tuskin syntyy – vuosikausia pölylle altistuvien remonttimiesten kohdalla tilanne on toinen. Pölyn vaikutus on pitkälti riippuvaista tietenkin siitä, mistä materiaalista se on peräisin.
On hyvä, että ikkunat on teipattu – varmaankin myös ilmanvaihtoaukot/koneellinen ilmastointi on porauksen ajaksi suljettu? Kodin pinnoille laskeutunut pöly kannattaa tietenkin pyyhkiä pois. Hengityssuojaimen jatkuva pitäminen voi tuntua...
Siteerattu fraasi ei ole runo, vaan eräänlaista entisaikojen koululaishuumoria. Suomen kaksikielisissä kaupungeissa levisi aikoinaan tällainen loru tai hokema. Suomenkieliset lapset jäljittelivät siinä ruotsinkielisten puhetta yhdistelemällä ruotsin ja suomen sanoja. Aikuisetkin saattoivat huvikseen tokaista noin.
Suomeksi lauseet kuuluvat suunnilleen näin: Mitä sanoit saivarkorva? - En mitään tappisilmä.
Kyseessä on absurdi kielellinen leikki ja pieni kiusoittelu. Saivare (tai saivar) tarkoittaa täin munaa. Mutta asiasisältöä tärkeämpää fraasissa on tietynlainen puheen sointi, millaiselta ruotsin kieli kuulosti sitä osaamattomasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saivare
http://ritva-annikki.blogspot.com/2014/02/59.html
Nykysuomen sanakirjan mukaan misääri tarkoittaa eräissä korttipeleissä (esim. skruuvissa) erää, jossa vältetään tikkien ottamista. Sanan alkuperä on ranskan sana "misère" eli suomeksi ahdinko, puute, huono onni.
Laulu löytyy nimellä Synnyinseutu (Old folks at home) Ahti Sonnisen koulun musiikkikirjasta Sonninen - Räisänen - Naukkarinen: Laulan ja soitan: koulun musiikkikirja. 12. painos. 1969. sekä teoksesta Musiikki 7-9. 1978. nimellä Joutsenvirralla (Swanee river).
Kappaleessa on kolme säkeistöä. Ensimmäisen säkeistön sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi.
Sanonnalla "The elephant in the room" tarkoitetaan isoa ongelmaa tai asiaa, jota ihmiset välttelevät. Suomen kielessä ilmaisu virtahepo olohuoneessa viittaa ehkä vähän vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa on ongelma, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetä ääneen.
Käsikranaatteja oli sotavuosina käytössä monia erilaisia malleja.
Sotia edeltävät oppaat tuntevat mallit varsikäsikranaatti/32 sekä munakäsikranaatti/32. Mallit olivat painoltaan n. 550-600 grammaa. Räjähdysaine oli trotyylia. Saksalaiset vastaavat kranaatit olivat Stielgranate 24 ja Eiergranate 39. Ne olivat painoltaan 596 grammaa sekä 340 grammaa, ja pituudeltaan 35,6cm sekä 7,62 cm.
Venäläisillä oli käytössään useita vastaavia muna- ja varsikranaattityyppejä samassa koko- ja painoluokassa. Emme löytäneet kirjallisuudesta mainintoja saksalaisten tai neuvostoliittolaisten käsikranaattien käytöstä Suomessa, mutta talvisodan aikana käsikranaatteja tilattiin mm. Unkarista 300 000 kpl, Iso-Britanniasta 10 000 sekä Ranskasta 200 000. Kaikki...
Valitettavasti alkuperä ei selvinnyt. Kyseistä sukunimeä ei mainita laajoissa sukunimikirjoissa; Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988 tai Hanks, Patrick, A dictionary of surnames, Oxford University Press, cop. 1988.
Genanetin mukaan Jahan -sukunimeä esiintyy eniten Euroopassa.
http://fi.geneanet.org/sukunimi/JAHAN
Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyisenä nimenä 16 henkilöllä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Viipurin pääkirjaston noin 90 000 nidettä jäivät niille sijoilleen talvisodan alkaessa eikä niitä sodan edetessäkään siirretty muualle.
Kaupungin siirryttyä Neuvostoliiton haltuun kirjastossa työskentelivät kirjastotutkijat K. Pykke ja V. Ljublinski suomalais-ugrilaisten kansojen asiantuntijan Nikolai Nikolskin johdolla. He luetteloivat ja tutkivat Aallon kirjaston kokoelmia. Arvokkaimmat kirjat lähetettiin Leningradiin. Kirjoja lähetettiin myös Petroskoihin yliopiston kirjastoon sekä Karjalais-suomalaiseen tutkimuslaitokseen ja suomalaiseen teatteriin.
Alvar Aallon kirjasto avasi ovensa uusille viipurilaisille vappuna 1940. Kirjaston hyllyiltä poistettiin "neuvostokansalaisille sopimattomat" kirjat ja kokoelmaa täydennettiin venäläisellä...
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/
Musiikkivideoiden suunnittelusta ja teosta löytyy alla olevia painettuja teoksia.
Yliopistojen yhteistietokannasta, Lindasta löytyi mm. tällaisia teoksia, joita voi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia. Lindaa voi käyttää kirjastoissa lisäteosten etsimiseen.
Englanninkielisiä teoksia:
Carlin, Dan. Music in film and video productions. 1991.
Austerlitz, Saul. Money for nothing : a history of the music video from the Beatles to the White Stripes. 2007.
Cristiano, Giuseppe. Analyzing storyboards. 1998.
Pro gradu- ja opinnäytetöitä:
Kärjä, Antti-Ville. Suomalaisen populaarimusiikin kuva : kuvallisen kerronnan, sanoituksen ja musiikin vuorovaikutus suomalaisissa musiikkivideoissa. Pro gradu –työ : Helsingin...
Eduskuntavaaleja koskeva ensimmäinen laki oli Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906. Sen 45 §:ssä säädettiin mm. "Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä. …".
Vuoden 1906 lain kumosi Laki edustajanvaaleista 66/1935. Sen 46 §:ssä säädettiin mm. :"Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkin valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan viivalla niin selvästi...
Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
Kyseessä on varmaankin virke, joka sisältyy Aleksis Kiven kertomukseen Koto ja kahleet (1851/1852). Alkuperäisessä muodossa virke kuuluu näin: "Onnellinen hän, joka päänsä taitaa painaa ijankaikkisen isän helmaan; hän viimein kaikki kantaa voi."
Kertomus on julkaistu useissa Kiven kertomusten ja runojen kokoelmissa. Voit lukea kertomuksen digitoituna Project Gutenbergista.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12907/pg12907-images.html
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1986670?term=Koto&term=k…
HelMet-kirjastoissa uusi alle 15-vuotiaan kirjastokortti maksaa 2 euroa. HelMet-kirjastojen maksuista löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647).
Laulun Äidin sydän (Maan päällä paikka yksi on...) on sanoittanut Lydia Koidula. Tekstin on suomentanut Hilja Haahti. Tieto löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 1.
