Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Runolle ei ikävä kyllä ole löytynyt tekijää. Se on yksi runoista, joita menneinä vuosikymmeninä kirjoitettiin muistoalbumeihin.
Runo löytyy ainakin tältä Vihreän Rouvan Muistokirjan värssyjä -sivulta:
http://www.vihrearouva.net/muisto.html
Kiitos kysymyksestä.
Kirjat voisivat olla Aikojen takaa 1: Suomen historian lukukirja ja Aikojen takaa 2: Yleisen historian lukukirja. Kirjat ovat 90-luvulta ja sisältää mm yksittäisten ihmisten tarinoita. Suomen historian lukukirjassa on tarina perunan Suomeen tulosta Pommerin sodasta, joulu Raaseporin linnassa.
Miltä vaikuttaa, onkohan nämä kaipaamasi kirjat?
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Tulikivi-yhtiöstä/uuneista on jonkin verran tietoa:
- Vänttinen, Mirja: Valmistajan ja jälleenmyyjäyrittäjän yhteistoiminnan kehittäminen : esimerkkinä Tulikivi Oyj:n kotimaan tulisijaliiketoiminta, progradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2010
- Lehikoinen, Arja: IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen : case : Tulikivi Oyj. Kuopion yliopisto, progradu -tutkielma, 2005
- Kivi, jolla on sielu : 30 vuotta Tulikiven mielikuvia, 2009
- Konttinen, Hannu: Uunikirja : tulikivi-uunien ystäville huviksi ja hyödyksi, 1997.
- Vuosisata vuolukiveä 1893-1993, 1993
Kalle Laineen opinnäytetyössä https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29799/Laine_Kall… sekä
Vaasan yliopiston tutkimuksessa Ikkunoita osaamisen johtamiseen ja systeemiseen...
Helsingin kaupunginkirjastosta ei ole saatavilla tarkkoja lainaustilastoja yksittäisistä kirjoista.
Oheinen lista on tehty mutu-tuntumalla, nämä sarjat ovat tällä hetkellä Helsingin pääkirjastossa
kovin kysyttyjä. Muita kysymienne aiheryhmien kirjoja kysytään vain satunnaisesti.
1. Rowling: Harry Potter -sarja (3 suomennettua)
2. Applegate: Animorphs-sarja (8 suomennettu), lähellä scifiä
3. Kaye: Replica-sarja (6 suomennettu), läh. scifiä
4. Stine: Goosebumps/Kalmanväreitä -sarja (8 suomennettu)
5. Kelly: Mystery club -sarja (18 suomennettu)
6. Maple: Noidan käsikirja
7. Lewis: Narnia-sarja (7 osaa)
8. Tolkien: Taru sormusten herrasta (3 osaa)
So little- time kirjasarja perustuu tv-sarjaan. Tähtinä tuossa sarjassa ovat kaksoset Mary-Kate Olsen ja Ashley Fuller Olsen. Kirjasarja perustuu Michael Baserin ja Frank Duganin tv-sarjan käsikirjoitukseen. Ilmeisesti sarjan kirjoilla on kaikilla eri kirjoittaja. Sinun lienee parasta ottaa yhteyttä kirjasarjan kustantajaan Otavaan: www.otava.fi tai jos tiedät millä kanavalla sarjaa on esitetty Suomessa, jos sitä on esitetty. Televisioyhtiöillä on omat yhteystietonsa nettisivuillaan. Kirjallista aineistoa ei löydy.
Voimme hankkia lehtiartikkelista paperijäljenteen kaukopalvelumme kautta. Artikkelikopio tulee maksamaan hinnastomme mukaisesti muutaman euron.
Täyttäkää siis jäljennepyyntö kaukolainapyyntölomakkeelle sivulla http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat ja lähettäkää se.
Parista web-osoitteesta kannattaa lähteä liikkeelle.
1. Australialaisen rikoskirjallisuuden tietokanta
http://www.crimedownunder.com/
Kannasta löytyy suuri joukko aussi-kirjailijoita.
2. GoodReads -sivustolle lukijat ovat tehneet lukulistojaan. Ohessa lukulista australialaisista dekkareista
http://www.goodreads.com/list/show/196.Australian_Crime_Fiction
Listassa on n 60 kirjaa
Uskon, että näillä pääset alkuun!
Viimeinen kuningaskunta -kirjan tarinaa jatkava Kalpea ratsastaja ilmestyy Bazar Kustannuksen tietojen mukaan elokuun alussa.
Englanniksi sarjassa on ilmestynyt neljä osaa: The Last Kingdom, The Pale Horseman, The Lords of North ja Sword Song.
Jotta voit uusia lainasi netin kautta, tarvitset nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodi on sama, jota käytetään lainattaessa lainausautomaatilla. Uusiaksesi lainasi kirjaudut Venny-verkkokirjastoon (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/vaasa) ja valitset vasemmalta Lainat. Asiakastunnuksesi on kirjastokortin numero (on kirjastokortin takapuolella) ja salasanasi on nelinumeroinen pin-koodisi. Voit uusia kerralla kaikki lainasi tai valita lainoista ne, jotka haluat uusia.
Mikäli sinulla ei vielä ole pin-koodia, saat sen käymällä jossain Vaasan kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Se on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän tiedon sinulle. Tai, tuntisiko joku lukijoista tämän laulun?
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Vanhat negatiivit voi muuttaa digitaaliseen muotoon. Voit digitoida negatiivisi itse esimerkiksi Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Siellä on asiakkaiden käytössä neljä multimedialaitetta, joissa on negatiivien digitointiin sopivat skannerit. Kohtaamispaikan neuvontanumerosta (09) 310 85900 saat lisää tietoa digitoinnista, sekä voit varata ajan laitteelle. Voit varata ajan myös ajanvarausjärjestelmän kautta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=&lang=FI
Kohtaamispaikan yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät seuraavalta sivustolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/esittely/
Negatiivien digitalisointi on mahdollista myös joissakin valokuvausliikkeissä sekä digitalisointipalveluja tarjoavissa yrityksissä.
http://digitointi....
Kannattaa olla yhteyksissä tosiaan Suomen merimuseoon Kotkassa (Museoviraston alaisuudessa). Vaikket löytäisi heidän kokoelmistaan tarvittavia teoksia, osaavat he kuitenkin neuvoa sinua eteenpäin. Varmaan olet käynitkin heidän/kirjaston kotisivuillaan: http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/kokoelmat/kirjasto. Kaakkuri tietokannasta pystyy itsekin etsimään kirjallisuutta. https://kaakkuri.amkit.fi/vwebv/search?searchArg=navigointi+historia&se…
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Maanantaina 7.5. Studio55 -ohjelmassa haastateltiin rovaniemeläistä nelosten äitiä, Orvokki Niemistä. Ohjelma on katsottavissa MTV3:n Katsomo-palvelussa. http://www.katsomo.fi/?progId=120415 (vaatii toimiakseen Silverlight-ohjelmiston, jonka voi ladata sivulta).
Studio55:n kotisivuilta löytyy kaksi artikkelia aiheesta:
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539272/nelosten-aiti-ke…
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539271
Artikkeleista ilmenee, että Orvokki Nieminen on kirjoittanut kokemuksistaan teoksen "Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin". Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon. Tällä hetkellä siihen on kolme varausta.
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
