Kirjastokorttia ei saa sotkea. Uusi kortti maksaa aikuisilta 3 e ja lapsilta 2 e.
Kirjastokortti on virallinen asiakirja, joka mahdollistaa kirjaston käytön sääntöjen puitteissa.
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseistä henkilöstä. Osoitteessa http://www.kankaanpaa.fi/html/fi/1052129161850224027.html oleva sivu on käytännössä ainoa maininta, jonka onnistuin kaivamaan. Tutkimissani historiikeissa Taulun Anttia ei ollut ainakaan hakusanahenkilönä, eikä hänestä löytynyt edes osumia vanhoista sanomalehdistä. Satunnaisten Kankaanpäästä kerättyjen sananlaskujen silmäilykin antoi tulokseksi nollan.
Turun kaupunginkirjaston varastossa on muutamia teoksia luokassa 69.622, jotka käsittelevät Suomen rautatielaitoksen historiaa kuten Sohlman, K.E.: Piirteitä rautateiden historiasta ja Suomen valtionrautatiet 1862-1912. Uudemmasta kehityksestä kertoo sarja Valtionrautatiet, joka käsittää osat
1912-1937, 1937-1962 ja 1962-1987.
Aineistorekisteristämme voit myös hakea materiaalia esim. asiasanoilla "rautatiet"/"raideliikenne"/
"rautatieliikenne" ja yhdistämällä sen asiasanaan "historia".
Kyrön asemasta löytyi hyvin vähän aineistoa. Varastossa on teos Rautatieden arkkitehtuuri (lk. 72.36),
joka kertoo Suomen asema-arkkitehtuurista yleensä. Laajemmin asiaa käsitellään teoksessa
Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, jossa...
Hei! Kysymyksesi alue on niin laaja, että mitään yksityiskohtaista vastausta on vaikea antaa. Verkon kautta pääset katsomaan Aurora-tietokantaa osoitteessa htt://www.rovaniemi.fi/aurora Aurora on kokoelmatietokanta, jonka jäseninä ovat Lapin maakuntakirjasto, yksitoista muuta kunnankirjastoa, Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto ja Lapin maakuntamuseon kirjasto. Hakusanalla tietoyhteiskunta löytyy 150 osumaa. Oman tiedekuntasi kirjastosta voit kysyä lisätietoja tai katsella vielä Lapin yliopiston kirjaston sivuja osoitteessa http://www.urova.fi/home/kirjasto.
Mantereelta toiselle siirryttäessä formulatallit käyttävät erikoissuunnitteltuja rahtilaatikoita, jonne saavat mahdutettua kaikki mahdolliset kisoissa tarvittavat välineet.
Tällä hetkellä useimmat tallit vuokraavat Formula One Management, FOM:ilta tähän sopivan rahtikoneen.
Ja kuten arvata saattaa, F1-sirkuksen siirtämiseen paikasta toiseen maanteitse tai ilmojen kautta, tarvitaan aikamoinen määrä väkeä.
http://www.formula1.com/inside_f1/understanding_the_sport/5297.html
Kiitos palautteestasi. 15 PressReader lisenssiä, joka mahdollistaa 15 samanaikaista käyttäjää, on riittänyt tähän asti Helmet-aluella. PressReader informoi meille, että aina kun 16. etäkäyttäjä kirjautuu palveluun, tulee selkeä ilmoitus täyttyneestä kapasiteetista. Jos palvelu on herjannut jotain epämääräisempää, on tuskin ollut kyse lisenssien puutteesta. Palvelussa on ollut tänä vuonna aika ajoin ongelmia kirjautumisessa, koska sivustoa on uudistettu ja kirjautumisvaihtoehtoja lisätty. Olemme aina tiedottaneet PressReaderia teknisistä ongelmista viipymätä ja pyytäneet pikaista korjausta. Toisinaan korjaukset ja lisäohjeet ovat viipyneet.
Ilouutisena voin kuitenkin kertoa, että ensi vuonna palvelu siirtyy rajoittamattomaan käyttöön....
Joensuun seutukirjastoon kuuluu Joensuun lisäksi kuusi kirjastoa: Enon, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kirjastot.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Joensuun seutukirjaston etusivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx
Sieltä näkyvät myös kaikki lähikirjastot, joita Joensuussa on kuusi sisältäen myös vaarakirjastot Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa.
Ruotsin kielellä tätä kirjaa (alkuteos Love to water my soul) ei näytä löytyvän. Tarkistimme kotimaisten kirjastotietokantojen lisäksi myös ruotsalaisista ja WorldCatista http://www.worldcat.org.
Molemmat kysyjän mainitsemat nuotinnusohjelmat ovat ammattilaisten käyttämiä, suhteellisen hintavia ohjelmistoja, jollaisten oikeuksia kirjastot eivät ole koskaan saaneet lainauskäyttöön. Olisin äärimmäisen hämmästynyt, jos sellainen jostain kirjastosta löytyisi. Molemmista ohjelmista voi ladata kokeiluversion.
Maksuttomiakin ohjelmia löytyy, esimerkiksi MuseScore (http://musescore.org) ja NoteFlight (http://www.noteflight.com). Muitakin on verkossa, googlaamalla niitä löytää esimerkiksi hakusanoilla "free software notation".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Netissä on käytettävissä verkkopalvelu http://pixlr.com/, josta löytyy Pixlr Editor suomenkielisenä.HelMet-kirjastoissa järjestetään mm. kuvankäsittely kursseja, jotka löytyvät sivulta www.helmet.fi Kirjastot ja palvelut/Opastukset/Opastuskalenteri. Esim.ensi keväällä on tulossa kuvankäsittely kurssi Tikkurilan kirjastossa jossa käsitellään myös Pixlr editor -kuvankäsittelyohjelmaa.
Tampereen kaupunginkirjaston videot/dvd:t löytyvät PIKI-verkkokirjastostamme osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?
Kirjallisena listauksena ja verkkosivumuotoisena ei sivustoltamme videoita, sillä kokoelmissamme on jo pelkästään dvd-nimekkeitä 4372 ja videoita vielä paljon enemmän.
PIKI-verkkokirjastosta löytyvät tiedot myös kaikista hankintavaiheessa olevista eli tilatuista teoksista.
Palvelun etusivulla on kohta Lisärajaukset, josta löytyvät aineistolajit. Voitte hakea joko pelkästään tällä aineistolajilla tai tehdä hakuja, johon yhdistätte jonkin muun hakukriteerin esim. tekijän(näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja tms), asiasanan eli aiheen (asiasanojakin voi olla usemapi samassa haussa (esim. sodat JA saksa).
Lisärajauksia voi...
Hanns Heinz Evers on kirjoittanut kirjan Horst Wessel: eräs saksalainen kohtalo.WS 1933. Lisäksi Wesselistä löytyy jonkin verran tietoa teoksesta Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho osa 1. 2.p. G 1994. Horst Wessel-Liedin eli Die Fahne hoch! -laulun nuotit löytyvät kokoelmasta Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1. vol 2 ja tuo kansallissosialistinen taistelulaulu löytyy myös cd-levyltä
The rise of fascism.
Internetin kautta Horst Wesselistä löytyy paljonkin viitteitä, esim. Google, osoite http://www.google.com/ antaa yli 8600 viitettä hakusanalla Wessel, Horst.
Etikettien kuvia löytyy satunnaisesti mm. käyttögrafiikkaa esittelevistä teoksista, joiden kirjastoluokka on 75.13. Olutta käsittelevät teokset löytyvät luokista 68.27 sekä 67.73. Enimmäkseen näissä teoksissa on kyse ulkomaisista olutmerkeistä.
Olutaiheisia teoksia joista löytyy kuvia etiketeistä ja mainoksista (enimmäkseen etiketeistä) kattavammin:
- Tikkanen, Unto: Suomalaisen olutkirja (1999)
- Ylänne, Kari: Olutta! (2008)
- Valta, Tuija: Olvi vuodesta 1878 (1998)
- Ölboken, toim. Tim Hampson (2010)
- Kenning, David: Maailman oluet (2012)
- Strömberg, Jari: Suomalainen olutkirja (1989)
Seppo Bonsdorffin teos "Suomen panimot: matrikkeli portteri-, olut ja sahtipaninoista 1756-1996" (1997) sisältää myös etikettejä. Maailmanlaajuisesti...
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Espoon Sellon musiikkiosastolla on yht. noin 10.000 nuottia. Myös Tapiolan kirjastossa ja Kirjasto Omenassa on nuotteja, mutta niissä kirjastoissa kokoelma on pienempi. Pianonuotteja vasta-alkajille löytyy runsaasti, sen sijaan urkunuottikokoelma on vähäisempi. HelMet -verkkokirjastossa http://www.helmet.fi voi hakea nuotteja tekemällä sanahaun ja rajaamalla tuloksen nuotteihin.
Aivan noin lyhyttä kirjaa en löytänyt, mutta muuten hyvin kuvaustasi vastaa Alice Kuipersin romaani Terveisin äiti (Otava 2008). Toinen samantapaista aihetta käsittelevä romaani on Elizabeth Noblen Kirjeitä tyttärelle (Karisto 2009). Siinä ei kuitenkaan ole muistilappuja, vaan ennemminkin kirjeitä.
Haamu ja Marjaana -arkkiveisu löytyy ainakin teoksesta Balladeja ja arkkiveisuja, joka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1994 julkaisema teos. Teoksen esittelyn mukaan siinä on "pääsisältönä laulutekstit, lisäksi laaja johdanto, melodianuotinnoksia, perusteelliset lähdeviitteet, hakemistot laulajista, keruupaikkakunnista, kerääjistä, säkeiden alkusanoista, englanninkielinen esipuhe, summary ja laulutyyppien esittely." Tällä hetkellä (13.11.) teos näyttäisi olevan Helsingin kaupunginkirjastossa vapaana Pasilan musiikkiasemalla, Töölön, Kannelmäen ja Oulunkylän musiikkiosastoilla. Tiedot muista Haamun ja Marjaanan sisältävistä teoksista tai äänitteistä saat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan rahan vaihtelee sen kunnon mukaan n. 25 eurosta 1000 euroon. Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy vaikkapa tältä kolikot.com-sivustolta:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
