Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat- linkkiluettelosta löytyy paljon linkkejä näistä aiheista:
http://www.makupalat.fi/luonto.htm luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.makupalat.fi/elukat.htm eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.makupalat.fi/kasvit.htm kasvit
Samoin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä:
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=649 luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=718 eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=711 kasvit
Etsimänne runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Viisirivinen runo on kokoelmasta Syksyn runot (1973) ja se alkaa rivillä "Syyskesän maitoisena aamuna...".
Runo on luettavissa Syksyn runot -kokoelman lisäksi mm. Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen Runotar 2. (1990).
Saatte runon sähköpostiinne.
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyy tietoa hammaspyöristä ja jyrsinnästä mm. seuraavista teoksista:
Ansaharju, Tapani: Lastuava työstö
Hammaspyörät (SFS-käsikirja 24)
Kauppinen, Veijo: Konepajojen nykyaikaiset koneet ja konejärjestelmät
Kivioja, Seppo: Konetekniikka
Koneen elimet ja mekanismit
Konetekniikan materiaalioppi
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2
Tekniikan käsikirja, osat 7- 9
Voit tarjota kirjaasi kirjastoille. Yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-etusivun linkeistä. esim. osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi.
Kirjastot maksavat teoksista, jotka ne haluavat hankkia, mutta myös lahjoituksia saadaan. Kaikkia lahjoitettujakaan teoksia ei voida ottaa vastaan, vaan aineistonhankinnasta vastaavat kirjastonhoitajat päättävät mitkä teokset sopivat kirjaston kokoelmiin.
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli...
Kysymys on tavattoman laaja: tapoja ja syitä käyttää Internetiä on kovin monenlaisia. Eri kannalta aihetta tarkastelevia teoksia ja artikkeleita on kirjoitettu paljon. Parhaan tuloksen saat luullakseni yliopistojen tietokanta Lindan kautta. Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien kirjastojen verkossa (https://finna.fi Hyviä hakusanoja ovat esim. internet, verkostoituminen, sähköinen asiointi. Alla on muutamia teoksia aiheesta. Monet niistä ovat suoraan verkosta luettavissa (elektroninen aineisto).
- Att skapa lärgemenskaper och mötesplatser på nätet / Ove Jobring, Urban Carlén & Josefin Bergenholtz (red.) (2006)
- Kansalaisesta e-kansalainen : tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja...
Näyttää siltä, että elokuvalla ei ole Suomessa kirjastokäyttö- ja lainausoikeuksia, sillä en löytänyt elokuvaa minkään kirjaston tietokannasta.
Voit kysellä elokuvan (maksullista) katselumahdollisuutta Suomen elokuva-arkistosta, http://www.sea.fi/arkistopalvelut/video.html , mikäli elokuva vain arkiston kokoelmista löytyy. Kannattaa tiedustella elokuvaa myös videovuokraamoista.
Reflective Practice -lehti löytyy Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta. Osoite on Siltavuorenpenger 20 R. Lehteä ei anneta kotilainaan. Voit käydä lukemassa lehteä paikanpäällä. Voit myös pyytää oman kirjastosi kaukopalvelun kautta jäljenteet artikkelista. Niistä veloitetaan lähettävän kirjaston palvelumaksujen mukaan ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa kaukopalvelujäljenteiden hinta on 7 euroa kultakin alkavalta 20 sivulta.
Alunperin Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuonna 1983 julkaistu En ihmeistä paljon tiedä löytyy Lassi Nummin jouluaiheisten runojen kokoelmasta Joulukonsertto : runoja ja puhetta joulun aikaan (Otava, 1987).
1600-luvun ensimmäisissä suomalaisissa kirjapainoissa painomuste valmistettiin itse keittämällä ensin pellavaöljystä vernissa ja lisäämällä siihen nokea sekä eräitä muita aineita.
Perusteellisin selvitys painovärin valmistuksesta löytyy Yrjö A. Jäntin Kirjapainotaidon historiasta:
"Painovärin valmistus, joka viime vuosisadan alkuun saakka pysyi täsmälleen samalla kannalla, tapahtui seuraavasti: Pellavansiemenistä puristettua, hyvin siivilöityä liinaöljyä kaadettiin puhtaaseen kuparikattilaan, niin että se tuli 3/4 täyteen, kattila asetettiin rautaiselle kolmijalalle ja sen alle viritettiin kuivista puista tuli, joka sai olla voimakas siksi, kunnes liinaöljy alkoi kunnolla kiehua. Sitten asetettiin joitakin ruisleivän palasia puiseen...
Tässä valikoituja kuvakirjoja, jotka löytyivät haulla kuvakirjat ja kiukuttelu tai aggressiot:
Franklinin huono päivä/Paulette Bourgeois
Hermanni Hiiri kiukuttelee
Kaapo Kanin känkkäränkkä/M. Christina Butler
Kastehelmi Virtanen ja oma tahto/Anneli Kanto
Kipinäistä kiukuttaa/Karen Wallace
Kissa Killin kiukkupussi/Tuula Korolainen
Kiukkuhirviö/Thierry Robberecht
Kuka määrää?/Stina Wirsén Wirsén
Kuka suuttuu?/Stina Wirsén Wirsén
Lassi ja ärripurripäivä/Tarja Lapintie Lapintie
Miina ja Manu : kiukuttelukirja
Milla oppii jakamaan lelunsa/Aline de Pétigny
Minua ei nukuta enkä ikinä mene nukkumaan!
Olen pahoillani!/Catherine McCafferty
Oona ja Eetu : Eri mieltä/Katri Kirkkopelto
Perttua harmittaa/Birgitta Stenberg
Vesta-Linnea mieli mustana/Tove...
Keltanokka-sarja on oivallinen juuri lukemaan oppineille. Sarjassa on kaikki vaikeat sanat tavutettuina. Sarjan Taneli Kaneli-kirjat ovat tosi hauskoja kirj. Titta-Mari Marttinen. Kirjava kukko-sarja on toinen "hyvä" sarja lukemaan oppineille.
Siinä esim. Timo Parvelan Ella-kirjat ovat hyviä ja hyvää huumoria täynnä. Kun lukeminen sujuu jo ilman suurempia ponnisteluja voi vaikka siirtyä Knutssonin
Pekka Töpöhäntä-kirjoihin tai Lindgrenin Peppi tai Vaahteramäen Eemeleihin. Iltasaduiksi suosittelen Elina Karjalaisen Uppo Nalleja. Niitä on useampia ja ne ovat tosi mukavia illalla luettaviksi.
Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,...
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta alla on osoitteita ja kirjallisuutta, joista löytyy tietoa aiheesta:
Verohallinnon sivulla mainitaan mm., että perukirjaan liitetään aiemmin kuolleen puolison perukirja ja jäljennös osituskirjasta tai perinnönjakokirjasta, jos ositus tai perinnönjako oli toimitettu vainajan ja ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien välillä.
Sivulla on myös runsaasti lisätietoa ja palvelunumero.
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_per…(12851
Yleisestä oikeusaputoimistosta saa neuvontaa myös perunkirjoitusasioissa.
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot: http://www.oikeus.fi/6068.htm
Muita lähteitä:
Puronen, Pertti:
Näin teen perukirjan, 2013 (5. uudistettu painos...
HelMet-tietokannasta löytyy ainakin yksi ääniteosuma. Laulaja on Charlotte Perelli, käännöksen ja CD:n nimi on Rimfrostjul (Naxos 2008). On hyvin todennäköistä, että jotkut muutkin riikinruotsalaiset artistit ovat tästä laulusta oman tulkintansa äänittäneet. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Kalle Moraeuksen ja Bengan Jansonin versio (http://www.youtube.com/watch?v=A7Dn8ds3cH0). Suomenruotsalaisten artistien versioita ei Viola-tietokantakaan tunne.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa...
