Kyseessä on ilmeisesti Leon Biaudet.
Hän kuului Loviisan suojeluskunnan esikuntaan sen perustamisesta lähtien (1917).
Leon Biaudet asui Loviisassa ja oli Loviisan sairaalan lääkäri. Leon Biaudet oli naimisissa Ulla Bjernen kanssa, joka oli kirjailija.
Lähteet:puhelu Christer Kihlmanin kanssa, joka mainitsi Leon Biaudetin ja tietoja hänestä.
Vem och vad 1926 s. 36-37.
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli...
Kreikan kielen kielikursseja voi etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Hakutavaksi kannattaa valita Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi ’kreikan kieli kielikurssit’. Hakua voi rajata Aineisto-otsikon alla olevasta pudotusvalikosta aineistotyypin mukaan, esim. c-kasetit tai cd-levyt. Kun haku rajataan c-kaseteiksi saadaan tulokseksi 19 kielikurssipakkausta, joissa on mukana sekä yksi tai useampi kasetti että yksi tai useampi kirja. Suomenkielisiä kielikursseja ovat esim. Kalimera ellada 2: nykykreikan jatkokurssi, Kreikkaa matkailijoille ja Kreikan kielikurssi: Jatkokurssi. Lisäksi on pelkästään kreikankielisiä kielikursseja sekä kielikursseja, joissa opetuskieli on englanti. Kunkin...
Kirjasto on yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia, järjestää ja saattaa käyttöön julkaisuja. Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään.
Organisaatioina kirjastot voidaan jakaa tarkoituksensa mukaan tieteellisiin, yleisiin ja koulukirjastoihin, jotka ovat oman koulun oppilaita ja opettajia palvelevia kirjastoja. Kaikissa kirjastoissa on hyviä tietosanakirjoja, joista voi tarkastaa esim., mikä kirjasto on.
Kontulan kirjastoa ei voi nyt valita varauksen noutokirjastoksi, koska kirjasto suljetaan remontin vuoksi 1.3.2012. Remontin arvioidaan kestävän elokuulle.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 31.7.2006: "Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea)."
Vastaus löytyy palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi Veera.
Lisää tietoa etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Vilkuna: Etunimet
Tampereen kaupunginkirjastossa on teos Hirsch, James S.: Hurricane : the miraculous journey of Rubin Carter (Houghton Mifflin 2000).
Kirjan voi kaukolainata. Tarkemmat kaukopalveluohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi ->linkki Kaukopalvelu.
Hakusanalla aleksitymia löytyy esim. useita viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta, esim:
Depressiopotilaiden tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä (Duodecim 2002:2)
Aleksitymia ja masentuneisuus (Psykologia 2001:5)
Keho ja mieli hälytystilassa (Kotilääkäri 2001:2)
Sanat, tunteet ja terveys (Duodecim 1999:18, myös Internetissä sivulla http://www.duodecim.fi/aikakauskirja/articles/d91013.htm)
Aleksityymikon tunteille ei ole sanoja (Anna 1997:27)
Lehdet ovat saatavissa ja tietokantaa voi itsekin käyttää kirjastossa.
Maakuntakirjastojen yhteisluettelo Mandasta löytyi suomenkielinen teoskin, Matti Joukamaan Aleksitymia - ei sanoja tunteille, joka voidaan tilata kaukolainaksi.
Valitettavasti kysymääsi Tiibetin kiinan kielen sanakirjaa ei käytettävissä olevilla hakuvälineillä löytynyt. Kiinahan ei ole kielellisesti mitenkään yhtenäinen alue. Virallisen kielen yleiskielen eli mandariinikiinan lisäksi maassa puhutaan yli kahtasataa paikallista kieltä, samoin Tiibetissä tiibetin kielen ohella eri kiinalaisia kieliä.
Lisätietoa : http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kieli
http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=CN
Kiinan yleiskielen sanakirjoja löytyy kyllä pääkaupungin yleisistä kirjastoista useitakin.
http://www.helmet.fi (Valitse sanahaku ja hakusanoiksi kiinan kieli ja sanakirjat)
Kaikki mainitsemasi levonnaiset voi pakastaa. Ennen pakastamista ne on jäähdytettävä hyvin, ja pakastimeen laitettaessa pakattava tiiviisti. Pakastaminen ei tuhoa ruuassa olevia pieneliöitä vaan pysäyttää niiden toiminnan. Sulatuksen jälkeen se käynnistyy jälleen, joten pakasteesta sulatetut tuotteet säilyvät huonommin kuin juuri valmistetut. Esim. Ruokatiedon sivuilla (http://www.ruokakori.fi/finfood/ffom.nsf/0c0aa8187130c1d24225685f007503…) tuoreiden rasvaisten leivonnaista säilyvyysajaksi mainitaan noin viikko - pakkasesta otetuilla aika on siis lyhyempi. Pakastimessa leivonnaiset säilyvät noin 3-6 kk. Mitään sulatettua elintarviketta ei saa pakastaa uudelleen.
Lisätietoa pakastamisesta Ruokatiedon sivuilla: http://www.ruokakori.fi/...
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä.
Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti löytyy useasta toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Käyttö on maksutonta. Stadinettiin pääsee seuraavissa toimipisteissä:
Arabianranta
Itäkeskus
Kallio
Kirjasto 10
Pasila
Rikhardinkadun kirjasto
Suutarila
Töölö
Vuosaari
Tietoja Helsingin kaupunginkirjaston palveluista löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ .
Helmetistä löytyy elokuvakäsikirjoituksia esim. haulla elokuvat
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…äsikirjoitukset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=elokuvat+and+k%C3%A4sikirjoitu….
Lisää löydät esim. Helsingin audiovisuaalisen kirjaston arkistosta:
http://kirjasto.kava.fi:2345/FIN/.
Näytelmiä voit etsiä hakusanayhdistelmällä "näytelmät käsikirjoitukset":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…
Eli hakusanoina voit käyttää termejä elokuvat, näytelmät ja käsikirjoitukset.
Melinda-tietokannasta löytyi kaksi viittausta aiheeseen:
Wastewater treatment, plant dynamics and management in constructed and natural wetlands / Vymazal, Jan, toimittaja. [Dordrecht ; London] : Springer, cop. 2008, jossa on artikkeli Removal of heavy metals from industrial effluents by the submerged aquatic plant Myriophyllum spicatum L sekä
Control of Eurasian watermilfoil (Myriophyllum spicatum L.) in TVA reservoirs : environmental statement.
Chattanooga : Tennessee Valley Authority, 1972
Arto-tietokannasta löytyi seuraava viittaus:
Lindén, Eveliina:
The lethal and sublethal effects of the aquatic macrophyte Myriophyllum spicatum on Baltic littoral planktivores.
Julkaisussa:Limnology and oceanography. - Lawrence, KS :. - 0024-3590. -...
Tietokantojen mukaan suomeksi on käännetty vain kaksi bulgarialaista lastenkirjaa: Jordan Raditskovin Me varpusenpojat (suom. Kirsti Siraste, Tammi, 1975) ja Dimiter Inkiowin Petteri ja pikkusisko (suom. Paula Karlsson, kuv. Michaela Reiner, Kirjapaja 1987).
Ensin mainittu löytyy oman kirjastoverkkosi kirjastoista, jälkimmäisen voit lainata tai tilata kaukolainaan monista muista Suomen kirjastoista, esimerkiksi HelMet-kirjastoista.
Seuraaviin antoloioihin sisältyy suomennettuja bulgarialaisia satuja:
Bulgarialaisia kertomuksia (venäjän kielestä suomentanut Urho Ruhanen, Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954)
Merentakaisia satuja (koonnut ja mukaillut Olli Nuorto, kuvittanut Aarne Nopsanen, Suomen Kirja, 1943)...
Erkki Tabermanin runo "Mei määe tytöt" löytyi Carelica-tietokannasta. Se on Karjala-lehden numerossa 8/1994 sivulla 11. Lähetän teille siitä kopion. (Se on 9-säkeinen, joten en viitsi kirjoittaa sitä tähän.)
Hygieniaosaamistestejä järjestävät ympäri Suomea itsenäiset Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät osaamistestaajat. Testaajien yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.palvelu.fi/evi/testerlist.php?lang=1
Osoitteesta http://www.seduaikuiskoulutus.fi/Suomeksi/Koulutustarjonta.iw3?showmodu… löytyy Sedu aikuiskoulutuksen Seinäjoella järjestettävistä kursseista tietoa ja ajankohtia. Kurssi testeineen maksaa 70 €.
Tietoa hygieniaosaamistestistä osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/hygienia…
Eviran sivuilla kerrotaan testistä ja kurssista näin:
"Osaamistestin suorittamiseksi ei ole pakko käydä mitään kursseja. Tarkoitus on, että testiin voi valmentautua myös omatoimisesti opiskelemalla. Kurssit ovat...
Horst Eckert, taiteilijanimeltään Janosch, on syntynyt 11. maaliskuuta 1931 Puolassa Zabressa sepän poikana. Hän asui pitkään Münchenissä, mutta nykyisin hänen kotinsa on Teneriffalla.
Tietoa Janoschista löydät Mevi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Suomenkielistä tietoa löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Janosch
