Internetsivu www.behindthename.com tuntee romanialaisen nimen c-alkuisena, eli muodossa Cosmin. Sivustolla kerrotaan, että nimi on romanialainen muoto italialaisesta nimestä Cosmo, joka tulee puolestaan kreikankielisestä Kosmoksesta. Kosmos tarkoittaa järjestystä, kunnollisuutta, säädyllisyyttä. Pyhimys Cosmo kuoli marttyyrinä yhdessä kaksoisveljensä kanssa 1300-luvulla. Cosmo on myös lääkäreiden suojeluspyhimys. Naisen nimenä Cosmin on Cosmina.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Alex Haleylta on suomennettu vain kaksi kirjaa: Juuret (Roots)ja yhdessä Malcolm X:n kanssa toimitettu elämäkerta 'Malcolm X' (The autobiography of Malcolm X as told to Alex Haley).
Kyseessä ei ole kirja, vaan artikkeli Avec-lehden vuoden 2010 kolmannessa numerossa (sivut 40-41).
Kyseistä lehteä ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta Espoossa sitä pääsee lukemaan ja lainaamaan Leppävaarassa sijaitsevasta Laurea-kirjastosta.
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
https://laurus.amkit.fi/index.html
Ennen kotivalkaisun suorittamista on tärkeää, että hampaat ovat terveessä kunnossa. Tämän vuoksi onkin hyvin suositeltavaa käydä hammaslääkärin vastaanotolla hammastarkastuksessa, jolloin kaikki mahdolliset hampaiden valkaisua haittaavat tekijät tulevat ilmi. Esimerkiksi karies, hammaskivi ja hampaiden reikiintyminen voivat silloin tällöin tehdä hampaiden valkaisuhoidosta mahdottoman, ennen kuin ongelmat ovat asianmukaisesti hoidettu.
Samalla kun tarkistutat hampaidesi kunnon, kannattaa hammaslääkärin kanssa keskustella hammasrautojen vaikutuksesta valkaisuun.
Lisätietoja hampaiden kotivalkaisusta voit katsoa esim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00…
http://hampaidenvalkaisut.com/
Kyllä kirjastossa halutaan uskoa asiakkaita jos kuullaan että kirjassa on ollut merkintöjä jo kun se lainattiin - voisitteko mainita virkailijalle asiasta kun palautatte lainan niin että virkailijat voivat yrittää puhdistaa kirjan merkinnöistä.Kiitos
Riikka Pulkkisen uusin teos Vieras on juuri ilmestynyt. Valitettavasti kirja ei vielä tällä hetkellä ole saapunut Helmet-kirjastoihin. Kirjailija on hyvin suosittu, joten kirjan tiedot varmasti ilmestyvät Helmet-tietokantaan lähipäivinä. Tarkkaa ajankohtaa en pysty antamaan. Kannattaa käydä katsomassa Helmet-tietokannasta kirjan tietoja vaikkapa päivittäin. Varauksia kirjaan tulee varmasti runsaasti. http://www.helmet.fi/fi-FI
Satu Pekka Pikkaraisen lentomatka löytyy kirjasta Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Tekijöinä ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Uudistettu painos on vuodelta 1967, näköispainos tästä v. 2001. Aapisen tekstistä ja sisällysluettelosta ei ilmene tämän kyseisen sadun kirjoittajaa tarkemmin. Kustantajan eli Otavan kautta voit pyytää tarkempia tietoja kirjoittajista.
Piki -kirjastosta löytyy seuraavia teoksia, joissa käsitellään kysymääsi teosta:
Barthes: Rakastuneen kielellä; Mäkinen; Ajattelen kynälläni; Papinniemi: Sata kirjaa; Lisänä pari vanhempaakin teosta Pohjanpää: Elämän kuvastimessa, Silovuori: Ihmisyyden filosofiaa, Friedlander: Från Cervantes till James Joyce.
Näistä mikään ei käsittele pelkästään ao teosta. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta. Lisäksi mm. Goethea käsittelevissä teoksissa löytyy tietoa. Näitä voit kokeilla hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla: Goethe. Suurin osa on saksankielistä materiaalia.
Seuraavissa artikkeleissa on myös käsitelty tätä teosta:
Ekman, Kuukauden klassikko
Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti. - (1997) : 4. - Helsinki :...
Tuntematon sotilas löytyy DVD-elokuvana sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamina versioina useista Espoon kaupungin kirjastoista. Vaikka elokuva ei kuuluisikaan lähikirjastosi kokoelmiin, voit tehdä siitä varauksen, jolloin se lähetetään valitsemaasi noutokirjastoon jostakin toisesta kirjastosta. Aikuisten aineistoon tehdystä varauksesta peritään noudettaessa 50 sentin varausmaksu.
HelMet-kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia, jos niillä on kirjastolle käyttöä. Käyttöä on, jos ko. kirjat ovat suhteellisen uusia (yleensä alle 10 v.) eikä niitä ole ennestään lahjoittevalla kirjastolla. Vantaalla voidaan ottaa vastaan kirjalahjoituksia sillä edellytyksellä, että jos kirjasto kirjat tarkistettuaan ei halua ottaa niitä omiin kokoelmiinsa, ne voidaan myydä tai panna esim. kirjakierrätyspisteeseen kiertämään.
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Vanhassa PIKI-verkkokirjastossa asiakkaalla oli mahdollisuus tehdä erillisellä Uutuushaku-lomakkeella hakuja tietyllä aikavälillä tulleisiin aineistoihin. Tätä ominaisuutta uudessa verkkokirjastossa ei vielä ole, mutta se on suunnitteilla. Tarkkaa tietoa aikataulusta emme vielä osaa antaa.
Verkkokirjastoa koskeviin kysymyksiin on vastattu myös osoitteessa http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/vastauksia-asiakaspalautteisiin. Tulevaisuudensuunnitelmista kerrotaan sivulla http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/suunnitelmissa.
Enid Blytonin The Secret of Killimooin -kirjaa ei ole suomennettu. Se kuuluu Secret-sarjaan, jonka kaikki muutkin osat (The Secret Island, The Secret of Spiggy Holes, The Secret Mountain ja The Secret of Moon Castle) ovat kääntämättä.
Suomeksi Salaisuus-sarjana tunnettu Blytonin 15-osainen sarja on alun perin nimeltään The Five Find-Outers and Dog. The Secret Seven -sarja puolestaan on käännetty nimellä SOS.
Blyton kirjoitti uransa aikoja satoja kirjoja ja lisäksi mm. lyhyitä tarinoita, runoja, lehtijuttuja ja oppikirjoja, joten vain osa hänen tuotannostaan on julkaistu suomeksi. Uusimpana käännöksenä on ilmestynyt Arvoitus-sarja (The Barney Mysteries) 2010-luvulla.
Enid Blyton Society: http://www.enidblytonsociety.co.uk/cave-of-books....
Täällä kirjastossakin asiasta tiedetään melko vähän, sillä kirjastot eivät hallinnoi korvauksia, vaan korvaukset jaetaan opetusministeriön kautta. Ilmeisesti kirjastot antavat vain tilastotietoja. Saamieni tietojen mukaan korvauksia aletaan maksaa tänä vuonna, joten kokemustakaan ei ole asiasta kertynyt.
Tarkempaa tietoa asiasta saa opetusministeriöstä.
Tässä linkki opetusministeriön kirjastoasioiden yhteystietoihin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Internetistä Google-haulla löytyy Kotkasta yksi kirjansitomo, Kirjansitomo Snitti (www.fonecta.fi/profiili/Kotka/822830/Kirjansitomo+Snitti).Osoite: Hortolankatu 9, 48600 Kotka, Puhelin:05 264277
Esim. Helsingistä löytyy huomattavasti enemmän kirjansitojia, kuten nämä:
Pikku-Sitomo Haglund Oy
pikkusitomo.fi
Pohjolankatu 43
Helsinki
09 7772656
Kirjansitomo Juhani Roininen
Korkevuorenkatu 5
Helsinki
050 0410630
Kirjansitomo V. & K. Jokinen
kirjansitomovkjokinen.fi
Tarkk'ampujankatu 9
Helsinki
09 635143
Kirjansitomo Jari Marttila
kirjansitomo-jm.fi
Leikosaarentie 27
Helsinki
040 0570481
Kirjansitojatar Mari Vehkaluoto
mari.vehkaluoto@gmail.com
0405188521
www.kirjansitojatar.fi
Hei, kiitokset tarkennuksesta, näillä tiedoilla löysimme oikean kirjan! Eli etsimäsi runo tai runot löytyvät Laura Järvisen teoksesta Kukkalapsia (WSOY, 1944). Teos on kuvakirja, jossa on kaikkiaan 12 runoa eri kukista.
Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
