Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti ole omaa kirjapainoa, mutta tarjoamme runsaasti omakustanteita ja muuta vähälevikkistä kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön.
Yksityishenkilöille löytyy useita kustantamoja, jotka tekevät omakustanteita, tässä muutama esimerkki. Pilot-kustannus http://www.pilotkustannus.com/ pilotkustannus@pilotkustannus.com Tämän kustantamon kirjoittaja osallistuu alkuvaiheessa kustannuksiin ostaen kirjaansa 85 kpl. Kustantaja hoitaa kustantamiseen liittyvät asiat, ulkoasun ja toteutuksen, markkinoinnin ja saatavuuden.
Kirja kerrallaan -kustantamo http://kirja.lasipalatsi.fi/kauppa/ kioski@lasipalatsi.fi Kirjapainona Kirja kerrallaan tuottaa omakustantajille oman kirjan pieninä painoksina (ensisijaisesti alle...
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa...
Tarkoitat varmaankin Baha Men -yhtyeen Who let the dogs out -kappaletta? Se löytyy Vaajakosken aluekirjastosta kokoelmalta nimeltä Dance Club 2001. Tuota cd:tä säilytetään Vaajakosken kirjaston lähivarastossa, joten se kannattaa pyytää virkailijalta.
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja. Monet nuoret ovat lukeneet sen. Kirja kertoo nuoren ihmisen elämästä toisen maailmansodan aikaan eli ei ole ihan uusi, mutta silti ajankohtainen.
Voit myös miettiä, mikä aihepiiri tai henkilö voisi kiinnostaa. Esim. mikäli jalkapallo kiinnostaa, silloin voi lukea Zlatanin elämäkerran "Minä Zlatan Ibrahimović" tai jos Harry Potterit kiinnostavat, silloin voi lukea niiden kirjoittajan elämäkerran "J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta". Monista filmitähdistä, kirjailijoista, urheilijoista ja muusikoista on kirjoitettu elämäkerta.
Voit myös mennä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa näyttämään, missä on elämäkerrat. Hyllyjä katselemalla on helpompi nähdä, mitä kaikkea on saatavilla ja saatat...
Kaikki HelMet-verkkokirjaston japaninkieliset kirjat saat esiin näin: Klikkaa pääsivulla vasemmalla yläpalkissa olevaa linkkiä ”Hakusana(t)”. Kirjoita hakukenttään ** eli kaksi asteriskia, valitse kohdasta ”aineisto” valinnaksi ”kirja” ja kohdasta ”kieli” valinnaksi ”japani”. Tarvittaessa voit kohdasta ”Koko aineisto” rajata haun vain esimerkiksi kaunokirjallisuuteen tai tietokirjallisuuteen. Paina sitten vain Hae-nappia, niin saat listan kaikista japanin kieltä sisältävistä kirjoista. Mukaan tulee myös japanin kielen oppikirjoja, jotka ovat suomeksi tai muilla kielillä. Tuloksissa on lisäksi aika paljon japaninkielisiä mangasarjakuvia.
Jos haluat etsiä vain japaninkielisiä romaaneja ja novelleja, voit tehdä näin: Klikkaa yläpalkista...
Joensuun seutukirjaston lähikirjastoon Rantakylän kirjastoon on hankittu ompelukone asiakaskäyttöön. Ompelupiste löytyy kirjaston satuhuoneesta. Asiakkaat voivat varata ompeluaikoja suoraan kirjastolta tai puhelimitse. Rantakylän kirjaston puh.no: (013) 267 6281.
Ompelukoneen käyttö on ilmaista, mutta asiakkaan tulee tuoda mukanaan omat ompelutarvikkeet (langat, kankaat jne.). Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita koneen käyttöön liittyvissä asioissa.
Valitettavasti Vantaan kirjastoissa ei toistaiseksi ole filmiskanneria. Sellainen löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikasta: Kohtaamispaikka Mannerheimintie 22-24, 2 krs, puh. 09 3108 5900. Siellä on Koneilla 1-5 skannerit. Filmiskannaus koneilla 1-4.
Filmiskanneri on myös Espoossa Entressen kirjastossa, osoite Siltakatu 11. Entressen kuva-asema:
- Apple iMac 27'
- Tasoskanneri, HP Scanjet 8270
- Filmiskanneri, Plustek OpticFilm 7600i Ai
- Adobe Photoshop CS5
Työasemien varaus toimii puhelimitse henkilökunnan kautta: 09-81653776
Lisätietoja voit kysellä myös sähköpostitse: kirjasto.entresse@espoo.fi
Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisluettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraavanlaisia teoksia:
URBS : kirja Helsingin kaupunkikulttuurista. Helsingin kaupungin tietokeskus. (Edita 2000)
Cantell, Timo: Helsinki and a vision of place (Helsinki : City of Helsinki Urban Facts, 1999)
Cantell, Timo: Valoa yössä : taiteiden yö kaupunkikulttuurin uudistajana (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1992)
Lehtovuori, Panu: Experience and conflict : the dialectics of the production of public urban space in the light of new event venues in Helsinki 1993-2003 (Helsinki University of Technology, Centre for Urban and Regional Studies, 2005)
Kulttuurituottajan kyydissä : alueellisen kulttuuritapahtuman tuotanto (...
Sukunimen Domentjeff sijaan on teoksen Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, Otava 2000 mukaan otettu Valkamo (Joensuu 1918). Heikki Tarman sanomalehti Karjalaisessa 19.12.2006, s. 13 ilmestyneen artikkelin Kiviristin tarina mukaan Wasili Domentjeffin koko perhe suomensi sukunimensä Valkamoksi v. 1905.
Kuvailemasi kaltaista toimintoa ei HelMetissä valitettavasti ole. Muutamat muutkin asiakkaat ovat toivoneet erilaisia haku- ja järjestämismahdollisuuksia sekä muistilistoihin että lainaushistoriaan. Sinunkin kysymyksesi menee kirjastojärjestelmän ylläpito- ja kehittämisryhmän tiedoksi. Ehkäpä jossakin tulevassa ohjelmaversiossa nämä toiveet pystytään toteuttamaan.
Lassi Nummen neljä Stonehenge-runoa löytyvät kokoelmasta Matkalla niityn yli (Otava, 1986). Niistä toisessa ja neljännessä puhutaan ruohosta; vihreys mainitaan vain jälkimmäisessä:
" -- ja vahvalle märälle ruoholle
johon jalkamme uppoavat."
(Stonehenge 2)
"Sateen harmaudessa hohtaa vihreä ruoho."
(Stonehenge 4).
Kuten aiemmin ilmoitimme, olemme pyynnöstänne poistaneet aineistonne lainaus- ja esityskäytöstä. Niitä ei voi jatkossakaan käyttää, lainata tai katsoa kirjastossamme. Aikanaan teokset poistetaan kokoelmasta ja hävitetään, tekijänoikeussyistä emme myy CD-ROM-aineistoja kirjaston poistomyynnissä.
Jyväskylän kirjastossa on Etelä-Pohjanmaan historiasta saatavilla ainakin seuraavat teokset:
Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita sanoin kuvin, 1932, luokka 92.88
Reino Ala-Kulju, Teuvo Lagerstedt & Väinö Tuomaala(toim.): Etelä- Pohjanmaa 1970-luvulla, 1971, luokka 92.88
Etelä-Pohjanmaan historia/ julk. Etelä- Pohjanmaan maakuntaliitto,1988, osat 5&6, luokka 92.88.
Kojonen Eero: Alavuden historia 1, 1963, 92.88
Karttunen Mauno: Alavuden kirja, 1953, 42.8
Osa teoksista on varastossa, saat ne pyytämällä tietopalvelusta.
Aleksis Kiven runo Lapsi; myös nimellä Pieni matkamies, Edellisen toisinto; on käännetty englanniksi nimellä The Little Traveller. Runo löytyy kirjasta Kivi, Aleksis: Odes; selected and translated with an introduction by Keith Bosley (Finnish Literature Society 1994).
Kielikursseja on saatavilla myös cd-romppuina pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsinkielen kursseja löytyy esimerkiksi :Interaktiv svenska -språkundervisning med multimedia 1 (löytyy mm. Itäkeskuksen kirjastosta). Lär dig svenska -cdrom-versiona löytyy myös Itäkeskuksen kirjastosta. Voit myös itse hakea kielikursseja pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa- tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Pennin kokoinen markka on ollut Suomessa käytössä vuosina 1952-1962. Vuosittaiset lyöntimäärät ja muuta tietoa on kirjassa Suomen rahat 1811–2009 arviohintoineen, sivulla 23.
En löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta yhtään suomenkielistä pahkatöitä käsittelevää kirjaa joten vaikuttaa siltä, ettei nimenomaan niistä kertovia kirjoja ole olemassa. Joissain puutöitä käsittelevissä kirjoissa on tietoa pahkatöistä. Puutyöt onkin käyttökelpoinen asiasana. Esim Stephen Corbettin Suuressa puutyökirjassa on jonkin verran pahkatietoutta samoin Valittujen Palojen Kotinikkarin niksikirjassa. Lehtiartikkeleiden tietokannasta Aleksista löytyy joitain viitteitä. Sinne pääset kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkistä Tiedonhaku klikkaamalla Digitaalinen aineisto ja tietokannat ja valitsemalla sieltä tietokannan Aleksi. Kirjoita hakukenttään esim Pahkat. Myös sanalla Kuksat löytyy joitain viitteitä.
Teoksesta ”Alanco, Jan: Signe Brander 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja , Helsingin kaupunginmuseo 2004” löytyy vanhoja valokuvia Herlsingistä. Mukana on myös kuvia Hakaniemen ja Siltasaaren alueelta. Kuvat esittelevät kylläkin vuosisadan alun Helsinkiä.
Internetistä osoitteista http://albumit.lasipalatsi.fi ja http://www.montakertaakaupunkiin.fi/wandora/index.html
voi hakea Helsinki-aiheisia valokuvia. Kummastakin löytyy kuvia Helsingin Kallion kaupunginosasta.
Helmet-kirjastoista voi lainata videosarjaa Elämää Helsingissä, Helsingin kaupunki 2000. Videot on koostettu Suomen Elokuva-arkiston, Suomi-Filmin ja Puolustusvoimien elokuva-arkiston kokoelmista Helsingin kaupungin juhlavuoden johdosta.
Elokuva-arkiston kirjasto on maan suurin...
