Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole...
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta...
Hei!
GTK:n pohjavesitutkimustietoja löytyy ao.raportista, myös pdf-tiedostona. Ne ovat v. 1999 toteutetusta valtakunnallisesta hankkeesta "1000 kaivoa". Utsjoen kunnan alueelta on silloin tutkittu 4 porakaivoa, 2 maaperän kaivoa ja 2 lähdettä. Näytteenottopisteet on esitetty raportin sivulla 10. Sivulla 44 on pitoisuuskartta, jossa porakaivojen rautapitoisuudet koko Suomessa. Utsjoen tutkitut porakaivot sijaitsivat Utsjoen kuntakeskuksesta etelään n. 7 km, Outakoskella, Karigasniemellä ja Pulmankijärvellä. Näiden kaivojen rautapitoisuudet olivat <0,03 mg/litra, eli pienemmät kuin yksityiskaivoille annetut suositukset enimmäispitoisuuksista. Kaikki tutkitut vedet olivat hyvälaatuisia.
Tässä kyseessä olevassa kohteessa saattaisi olla esim...
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
Kappaleen sanoitus löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista nuottikirjoista Hitti soikoon!2 sekä Pop tänään 44. Vol 44, joiden saatavuuden näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Internetistä en kyseisen laulun sanoja löytänyt. Meiju Suvaksen omilla kotisivuilla tarjotaan sanoitusten etsijöille Laulut.fi -palvelua, joka on maksullinen, minimitilauksen hinta näyttää olevan 9 euroa. Sanoituksen voi tilata PDF-tiedostona sähköpostiinsa. Osoite on http://www.laulut.fi/
Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta.
Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”.
Aapo...
Kirjailija Helvi Hämäläisen elämää ja tuotantoa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Ketunkivellä : Helvi Hämäläisen elämä 1907-1954 / Ritva Haavikko, Helvi Hämäläinen. 1993.
Hämäläinen, Helvi, 1907-1998
Päiväkirjat 1955-1988 / Helvi Hämäläinen ; toimittanut Ritva Haavikko. 1994.
Identiteettiongelmia suomalaisessa kirjallisuudessa / toim. Kaisa Kurikka, Turun yliopisto, 1995.
Komu, Eija
Armon tyhjiössä : kristillinen eksistentialismi eräissä Mika Waltarin, Helvi Hämäläisen ja Paavo Rintalan 1950-luvun romaaneissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995.
Paikkoja ja tiloja suomalaisessa kirjallisuudessa. Turun yliopisto, 1998.
Rahikainen, Esko, 1942-
Tie Härjänojaan : muistiinpanoja kirjailija Helvi Hämäläisen suvun taipaleelta, 1987....
Kirjoja, joiden juonen kulkuun voi vaikuttaa itse, voi etsiä kirjaston tietokannasta asiasanalla ratkaisukirjat. Ratkaisukirjoja on ilmestynyt viime vuosina erittäin vähän.
Valitse kohtalosi -sarjassa on ilmestynyt v. 2010 kaksi Star Wars / Clone Wars -kirjaa, Jedien tie ja Kadonneet kloonisotilaat. Ko. kirjoja voi etsiä myös asiasanoilla jatka itse -teokset tai interaktiiviset teokset. Tällöin hakutulokseen tulee muutakin interaksiivista kirjatyyppiä kuin etsimäsi "valitse sivu, mihin menet seuraavaksi" -kirjat.
J. K. Rowlingista löytyy tietoa Tammen Harry Potter -sivuilta osoitteessa http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html
J. K. Rowlingista on myös kirjoitettu kirja 'J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta', jonka saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
CD-leyltä ”Lauluja musiikki-iloitteluista 1979-94”, tekijänä Uusi Iloinen Teatteri, pitäisi haun perusteella löytyä UIT:n versio sekä Kiiriminnasta että Räppänästä.
Voit tehdä kaukolainapyynnön levystä lähimmässä kirjastossa.
Imagen ehdokas ensimmäiseksi Suomessa painetuksi CD-levyksi voi hyvinkin pitää paikkansa: ajankohta osuu hyvin yhteen kotimaisen CD-tuotannon aloittamisen kanssa. Ensimmäinen suomalainen CD-tehdas CD-Linja Oy aloitti toimintansa 1990-luvun puolivälissä. Jo alunperin 60-prosenttisesti ruotsalaisen DCM:n (Digital Communication Media) omistuksessa olleesta CD-Linjasta tuli vuonna 2001 osa DCM-konsernia. Se yhdistyi tanskalaiseen SDC DanDisciin vuonna 2005, ja näin muodostuneen yhteispohjoismaisen konsernin nimeksi tuli Dicentia. - Nykyään ainoa suomalaisomistuksessa oleva CD- ja DVD-tehdas on Data-Mate.
Lähteet:
Mika Koivusalo, CD-levyjä suomalaisesta tehtaasta. Hifi 6-7/1996
Juhani Kolomainen, Äänen kuningatar : kotimainen cd-levyjen...
Kyseessä on elokuva, joka on englanniksi The sailor who fell from grace with the sea. Elokuva perustuu Yukio Mishiman englanniksi samannimiseen kirjaan. Englanninkielisiltä Video Universen sivuilta (http://www.cduniverse.com/productinfo.asp?PID=6609189&frm=sh_google) löytyy kuvailusta tieto, että Kris Kristofferson on kirjoittanut "Sea Dream Theme" musiikin. Myöskin englanninkielisillä LP Discographyn sivuilla (http://www.luma-electronic.cz/lp/k/Kris/kris_shakehands.htm) kerrotaan, että Kristofferson kirjoitti "Seadream" elokuvaansa "The sailor who fell from grace with the sea". Sivuilla on Seadream-laulun englanninkieliset sanat ja tieto, missä levyssä laulu on. Www-haulla löytyy useammatkin laulun sanat englanniksi.
Uusiseelantilaiset kirjailijat kirjoittavat pääosin englanniksi, mutta myös maorinkielisiä teoksia on alkanut ilmestyä yhä enemmän. Tunnetuimpia uusiseelantilaisia kirjailijoita lienevät Katherine Mansfield, Alan Duff, Patricia Grace sekä Witi Ihiamera. Heidän teoksiaan on myös suomennettu.
Internetistä löytyy runsaasti uusiseelantilaista kirjallisuutta käsitteleviä englanninkielisiä sivustoja. Tässä linkkejä muutamiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_literature
http://www.zeroland.co.nz/new_zealand_literature.html
http://www.library.auckland.ac.nz/subjects/nzp/nzlit2/authors.htm
http://www.bookcouncil.org.nz/writers/index.html
Seuraavat sivustot esittelevät uusiseelantilaista runoutta:
http://www.vuw.ac.nz/modernletters/bnzp/...
Kuvailemasi kaltaista toimintoa ei HelMetissä valitettavasti ole. Muutamat muutkin asiakkaat ovat toivoneet erilaisia haku- ja järjestämismahdollisuuksia sekä muistilistoihin että lainaushistoriaan. Sinunkin kysymyksesi menee kirjastojärjestelmän ylläpito- ja kehittämisryhmän tiedoksi. Ehkäpä jossakin tulevassa ohjelmaversiossa nämä toiveet pystytään toteuttamaan.
Runo alkaa näin: Olin Turussa käymässä , joskus talvella, Aurajoen jäällä oli kahteen osaan hajonnut polkupyörä.
Runo on runokirjassa Kuljen, missä kuljen Otava 1965) sekä kokoelmissa Pentti Saarikoski: Runot 1961-66 (Otava 2008) ja Pentti Saarikoski: Runot ( Otava 2006)
Kirjoja löytyy hyllystä useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa https://helmet.finna.fi
Jonkinlainen maksuraja on katsottu tarpeelliseksi, etteivät kirjaston asiakkaat voi vain kerryttää maksuja ja jättää niitä maksamatta, koska pystyisivät lainaamaan maksamattakin. Ennen raja oli 5 euroa, mutta se nostettiin 10 euroon, jotta kirjojen myöhästyminen ei aivan helposti estäisi uusimista. Tosin tuo 10 euron rajakin voi mennä helposti umpeen, jos on paljon lainoja. Jos haluat ehdottaa maksurajan nostamista, voit jättää asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Pääsiäisen aikaan lauantaina olivat auki Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto, joten niissä saattoi asioida myös silloin. Mikäli maksuja ei ole kertynyt liikaa, kirjat voi uusia soittamalla mihin tahansa auki olevaan HelMet...
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Kirjastoissa on käytettävissä ja lainattavissa useita suuria, melko uusia tekniikan ja kaupan sanakirjoja, joista löytyvät liike-elämän keskeisimmät termit. - Varsinaisia liike-elämän sanakirjoja on myös: esimerkiksi Talvitie, Jyrki K., Kaupan ja liike-elämän taskusanakirja - suomi-ruotsi-suomi, Hallenberg, Riikka, Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, Hallenberg, Riikka, Liike-elämän sanakirja : englanti-suomi. Englanti-suomi : Liikekielen sanakirja, Rosenberg, Dictionary of Business jne. - Kauppakirjeenvaihdon oppaita ym. mahdollisesti sihteerin työhön liittyviä kirjoja löytyy myös. - Aineiston saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
