Vuonna 2002 on ilmestynyt kylähistoriikki
Kotalahti ajan virrassa, jonka on toimittanut Jouko Kokkonen ja julkaissut Kotalahden kylähistoriatoimikunta. Teoksessa on sivuja 672.
Kirjaa ei ole Varkauden kaupunginkirjastossa. Sen sijaan se on Leppävirran kunnankirjaston ja Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten sen saa lainaan niistä tai asiakas voi pyytää sitä kaukolainaan Varkauden kaupunginkirjastosta.
Tanskalainen taidemaalari Carl (Jens Erik C.) Rasmussen näyttää maalanneen pääasiassa merimaisemia. Hänen töitään pääsee näkemään ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.artnet.com/artists/carl+(jens+erik+c.)-rasmussen/past-auctio…
Tästä taiteilijasta ei löytynyt kirjaston lähteiden kautta tietoa, mutta ehkä voit verrata omaa maalaustasi sivuston maalauksiin.
Kunstindeks Danmark -sivustolta löytyi ainakin kaksi muuta tanskalaista C. Rasmussen nimistä taiteilijaa: C. J. Rasmussen ja C. M. Rasmussen:
https://www.kulturarv.dk/kid/SoegResultatKunstnerRefresh.do?page=26&ord…
https://www.kulturarv.dk/kid/Websted.do
Laulu on nimeltään Kanttarelli Kai (Knutte kantarell), ja sen ovat säveltäneet Jan Hulten, Marcello Manci ja Mario Zelinotti. Jens Lisell on joko yksi säveltäjistä tai alkuperäinen sanoittaja. Suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson.
Löysin tämän laulun vain äänitteenä: Katin esittämänä äänitteeltä Ki kii kii (julkaistu äänilevynä ja C-kasettina) ja Ihme ja kumma : lasten parhaat suosikit -nimiseltä cd-levyltä, jossa ei ole esittäjätietoja. Nämä tiedot löytyvät Viola-tietokannasta (finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Tässä tapauksessa sanat voisi saada siten, että kuuntelee äänitteen ja kirjoittaa sanat muistiin.
Valitettavasti tätä laitosta ei ole saatavissa suomeksi. Vuoden 2009 kirja on tämän teoksen 13. painos. Saman kirjan kuudes painos vuodelta 1988 on teoksen uusin suomennettu versio. Kirjan nimi on Markkinoinnin käsikirja. Kirja on saatavissa esimerkiksi Helmetistä.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1350688*fin
Le Rosier de Madame Husson -novelli on suomennettu kahdellakin nimellä: Rouva Hussonin mallipoika ja Rouva Hussonin ruusupoika. Edelliseen nimeen ovat päätyneet kääntäjät Reino Hakamies ja Sulamit Reenpää ja sillä novelli on julkaistu ainakin seuraavissa Maupassantin novellikokoelmissa: Valitut novellit (WSOY 2000); Koru ja muita novelleja (1980); Novelleja (Otava 1974); Valitut novellit (WSOY 1960). Ruusupoika-nimeä ovat puolestaan käyttäneet suomentajat Elina Hytönen ja Katri Ingman kokoelmassa Maupassantin parhaat (Tammi 1964).
Kameliurosta kutsutaan useissa lähteissä oriksi - ja naarasta tammaksi, mm. näissä:
Uusi Zoo. Nisäkkäät 3 / suom. Merja Heikkilä...[et al.] (1988)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kamelit_(suku)
http://www.tunturisusi.com/kamelit/
Monesti käytetään kuitenkin vain nimityksiä uros- ja naaraskameli:
Nisäkkäät. 2 / [... Petri Nummi, osan 2 päätoimittaja] ; [... kirjoittajat: Leif Blomqvist ... et al.] (1999)
Kamelieläimet - erämaan laivat ja Andien kuormajuhdat / Tero Kirjosalo
(Korkeasaari-lehti / 2005 : 3, s. 12-13)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dromedaari
Säveltäjä Kari Rydman on blogissaan kirjoittanut eläinlasten nimityksistä, ja siinä sivussa myös hieman eläinten naaraista ja koiraista, mm. kamelista, käytetyistä termeistä:
http://...
Jack Londonin teokset löydät varsin kattavasti pääkaupunkiseudun aineistohausta http://www.helmet.fi tekemällä haun tekijän nimellä. Sivulta http://sunsite.berkeley.edu/London/ löydät runsaasti tietoa Jack Londonista.
Kerstin Thorvall on tosiaan kirjoittanut tuota aihetta käsitteleviä kirjoja. Niiden suomennoksia ovat ainakin ”Kirja sinulle” (Otava, 1966) ja ”Toinen kirja sinulle” (Otava, 1966).
Muistamasi romaani on varmastikin ”Tyttö Pariisissa” (Otava, 1964). Kirjan takakansiteksti löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubd639f4c-c8e5-4ea5-b327-54….
Kuvia ja tietoa hämähäkeistä löytyy useista selkärangattomia eläimiä käsittelevistä kirjoista. Esim. Uusi Zoo : suuri eläinkirja, osa 9, WSOY, 1991. Teoksesta Sandhall, Åke : Hämähäkit sukulaisineen, WSOY, 1981 löytyy myös Suomessakin esiintyviä hämähäkkejä.
Asiasanalla hämähäkit löytyy Aalto-kirjastojen tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 maailman hämähäkkejä esitteleviä teoksia. Tietokannasta voi tarkistaa myös kirjojen saatavuuden.
Lukuisista erilaisia ötököitä ja hyönteisiä esittelevistä kirjoista löytyy tietoa hämähäkeistä, mutta niissä ei valittettavasti aina ole esitelty kaikkia hämähäkkilajeja, esim. Kalliola, Iiris : Ötökät, WSOY, 2002,
Internetistä löytyy hämähäkit -hakusanalla (myös kuvahakuja kanattaa kokeilla...
Tuija Lehtinen on kirjoittanut neljä kirjaa liittyen autoihin:
Voitto kotiin, Vintiöt
Vauhdin huumaa, Vintiöt
Hanaa, Vintiöt!
Karting team Vintiöt
Arvi Arjatsalo on kirjoittanut kirjan Uponnut auto. Kirja on jo vuodelta 1978.
Kirjaston kokoelmissa olevista kirjoista ei vielä löydy paljoakaan tietoa hybridiautoista. Tekniikan alan lehdissä vuosilta 2010 ja 2011, esim. Tekniikan Maailma ja Tuulilasi, on esitelty useiden eri automerkkien hybridiautoja. Lehdet on lainattavissa kirjaston lehtilukusalista.
Kangasalan kirjaston kokoelmissa on kirja Energia Suomessa: tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset vuodelta 2004. Siinä on selitetty hybridiauton tekniikkaa.
Tarkoitat varmaan palloa, josta käytetään myös nimityksiä terapiapallo, jättipallo ja tasapainopallo. Se on suuri pallo, jonka päällä voi tehdä erilaisia jumppaliikkeitä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi kirjaa, joissa on näille palloille jumppaohjeita: Pirjo Huovisen Jänteväksi jättipallolla ja Lisa Westlaken englanninkielinen Strong to the core. Huovisen kirja on hankittu Helsingin pääkirjastoon ja Espoon Leppävaaran, Ison omenan ja Nöykkiön kirjastoihin ja Westlaken kirja Vantaan Myyrmäen ja Espoon Leppävaaran kirjastoihin. Nettisivuilta, joita kyllä löytyi paljon, en onnistunut löytämään jumppaohjeita, vaan ne viittasivat erilaisiin jumpparyhmiin tai palloa myyviin liikkeisiin. Liikuntaseurojen kautta voisi ehkä...
Tiedot suomalaisten yritysten perustajista, hallitusten jäsenistä ja osakkeenomistajista löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksesta, mutta maksullisena. KATKA-YREKA –tietopankki osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/katka-yreka.html, jossa on myös yritystietoja,on maksutta käytettävissä PatRek asiakaspalvelussa ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuilta Helecon tietokeskuksesta osoitteesta http://lib.hse.fi/FI/-kohdasta ”Muita verkkopalveluita” löytyy ”Yrityspalvelin – vuosikertomukset” - kohta, josta pääsee lukemaan vuosikertomuksia. Niistä voi löytää tiedot ainakin yrityksen perustajasta ja hallituksen jäsenistä.
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Etelä-Saimaat mikrofilmattuna. Voit pyytää haluamasi filmit kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Lappeenrannan kirjastot ovat suljettuna 1.11.-3.12. järjestelmänvaihdoksen takia. Eli jos haluat mikrofilmin käsiisi marraskuuksi, pitää kaukolainapyyntö tehdä lokakuun loppuun mennessä.
Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Kysymys on kovin laaja ja sitä voi tarkastella monesta näkökulmasta, aihepiireistä, sekä siitä kenelle teos on kirjoitettu - aikuisille vai lapsille.
Muutamia esimerkkejä romaaneista, jotka on kirjoitettu lapsen näkökulmasta: Mörö, Mari: "Kiltin yön lahjat"; Peura, Maria: "On rakkautes ääretön"; Honkasalo, Laura: "Metsästä tuli syöjätär" ja "Sinun lapsesi eivät ole sinun"; Singer, Isaac: "Isäni seurakunta"; Kristof, Agota: "Iso vihko". Romaaneja voi etsiä tietokannasta asiasanalla "lapsikertomukset".
Ruotsinkielisestä esim. Oscar Parlandin kaunokirjalliset muistelmat "Tjurens år" ja "Spegelgossen; Jönsson, Reidar: "Mitt liv som hund" ja Merete Mazzarellan muistelmat.
