Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa oli hyllyssä kirja Bajo Alvarez, Fe: Historia de Espana, 2. edicion, Madrid : SGEL, 2002. Kirjassa on paljon kuvia, sekä piirros- että valokuvia. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi etsiä lisää espanjankielistä Espanjan historiaa esim. käyttämällä opastetun haun luokkahakua, kirjoittamalla Helsingin luokan 979.1 (Espanjan historia) ja valitsemalla Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeen alta kieleksi espanjan. Vaihtoehtoisesti voi hakea käyttämällä sanahakua. Hakusanoiksi voi antaa espanja historia ja rajata hakua kielen ja aineistolajin mukaan.
Kyseessä on Davis Grubbin jännitysromaani "The Night of the Hunter" (1953), joka on suomennettu nimellä "Yön pahat silmät" (Gummerus, 1972).
Kirjan tarina muistetaan nykyään paremmin Charles Laughtonin ohjaamasta film noir elokuvasta "Räsynukke" (1955), joka perustuu Grubbin teokseen. Elokuvan pääosassa oli Robert Mitchum: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Night_of_the_Hunter_%28film%29
Teoksen päähenkilö on papiksi tekeytynyt rikollinen Harry Powell, joka himoitsee entisen vankitoverinsa rahakätköä. Teoksen juonessa hyvän ja pahan, uskonnon ja synnin teemat kietoutuvat kiehtovalla tavalla. Tätä dualismia heijastaa Powellin sormiin kirjoitetut sanat: "Love" ja "Hate".
Internetissä on useita englanninkielisiä sukunimiin ja sukuihin keskittyviä sivustoja.
Yleisin alkuperä niissä Atkins-sukunimelle on hepreankielinen miehen nimi Adam, joka merkitsee 'punaista maata'. Atkins on muodostunut Adam-nimen lyhennetystä muodosta 'ad', johon on lisätty deminutiivi 'kin' (pienennysmuto tai hellittelymuoto). S-pääte tulee patronyymista (isän nimestä johdettu nimi) 'son of Atkin'.
http://www.surnamedb.com/Surname/atkins
Toinen alkuperän selitys sukunimelle Atkins on miehen nimi Arthur. Se muodostuu Arthur-nimen lyhennetystä muodosta 'at', johon lisätään deminutiivi 'kins', joka merkitsee lasta. 'Kins' on samaa alkuperää kuin englannin 'child' tai saksan 'Kind'. Atkins tarkoittaa siis Arthurin poika 'son of Arthur'....
Habsburgeista ja Euroopan historista on uusiakin teoksia, joita on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla:
How the west came to rule : the geopolitical origins of capitalism / Alexander Anievas and Kerem Nişancioğlu. 2015.
Taloushistorian näkökulma.
Den röde prinsen : Wilhelm von Habsburgs hemliga liv / Timothy Snyder ; översättning: Margareta Eklöf.
The enemy at the gate : Habsburgs, Ottomans and the battle for Europe / Andrew Wheatcroft.
Habsburgien historiaa 1600-luvulta alkaen.
The Habsburgs: embodying empire / Andrew Wheatcroft.
Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista : Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia / [tieteelliset asiantuntijat Alfred Bernhard-Walcher .. et al.] ; [valokuvat...
Voit palauttaa lainaamasi teoksen mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipaikkaan maksutta.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen käyttösäännöt löytyvät seuraavasta
linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Suomen lastenkirjallisuuden historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. WSOY. 1966
Lappalainen, Irja : Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. W+G. 2. uud.p. 1979.
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Tammi. 2003
Huhtala, Liisa: Ilosaarten seutuvilta. BTJ Kirjastopalvelu. 2004
Lastenkirja aikansa kuvastimena. BTJ Kirjastopalvelu. 2005.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origo -aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi/
Yksittäistä teosta, josta löytyisivät tarkasti listattuna kaikki Helsingin pommitusten osumat yksityiskohtineen, emme löytäneet. Aihepiiriä käsitellään kuitenkin lukuisissa teoksissa, joista pystynee muodostamaan varsin hyvän kokonaiskuvan. Erityisen tarkasti on dokumentoitu Helsinkiin helmikuussa 1944 tehdyt kolme suurhyökkäystä.
Teoksia Helsingin pommituksista yleensä:
Pesonen, Aake: Helsinki sodassa (1985)
Penttilä, Eino: Taistelu Helsingistä (1993)
Lappi, Ahti: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794-1945 (2000)
Teoksia erityisesti Helsingin suurpommituksista 1944:
Mäkelä, Jukka L.: Helsinki liekeissä (1967)
Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (2004)
Haapanen, Atso: Kohtalon yöt (2004)
Toivola, Esko...
Ainakin Suomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja muita lämpimiä vaatteita avustuksina kylmille seuduille. Tarkempia tietoja löytyy SPR:n sivuilta osoitteessa http://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avustu….
Villasukkia ovat keränneet ja lähettäneet eri kohteisiin kampanjaluonteisesti monet muutkin tahot. Tietoja eri kampanjoista voi hakea Internetistä laittamalla hakukoneen hakusanoiksi esim. "villasukat keräys" tai "villasukat lahjoitus". Monet näin löytyvät linkit tosin viittaavat jo päättyneisiin projekteihin. SPR:n kautta sukkia voi lahjoittaa jatkuvasti.
Hain pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta mitä erilaisimmilla hakusanoilla, mutta South Pacific : Etelämeren ulapoilla oli kaikista luontodokumenteista lähinnä etsimääsi, siinä on kyllä ainoastaan 2 DVD-levyä ja se on vuodelta 2009: http://www.helmet.fi/record=b1982032~S9*fin
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Euroopan keskuspankki ja Suomen pankki ovat tehneet päätöksen, jonka mukaan erillistä esim. numismaattista opasta ei eurokolikoista ole tehty. Sen sijaan EU-tiedotuspisteet jakavat esitteitä, joissa kerrotaan seitsemän eurosetelin ja kahdeksan eurokolikon ulkoasusta ja aitoustekijöistä.
Kolikkomallit löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.vm.fi/vm/liston/euro.lsp?r=17614&1=fi. Osoite vie valtiovarainministeriön Eurotietopankki -sivuille.
Lisätietoja osoitteesta: http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2001/c_373/c_37320011228fi00… . Täältä löytyy tietoa eurokolikoista PDF-tiedostona.
Mikkelin tai Pieksämäen seudulla ei ole varsinaisia kokkilukioita. Mahdollisuus on suorittaa ns. kaksoistutkinto, jossa on opintoja sekä lukiosta että ammattiopistosta
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta (Linda) löytyy erilaisia kirjoja ja tutkimuksia asiasanalla laukut. Linda on tällä hetkellä avoin kaikille käyttäjille ja löytyy osoitteesta http://finna.fi
Valitse sieltä kohta "Monikenttähaku" ja kirjoita siellä asiasanakenttään asiasanaksi laukut. Tätä kautta löytyy 57 viitettä. Jokaisesta viitteestä saat tarkemmat tiedot sitä klikkaamalla. Nämä teokset on mahdollista saada kaukolainaksi Kajaanin kaupunginkirjaston kautta.
Mikäli et saa hakua onnistumaan tai haluat jättää kaukolainapyynnön, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti näyttäisi nettihaun perusteella olevan oikein missään saatavilla, ja painos on loppunut myös kirjakaupoista. Suomalaisen kirjakaupan nettihaun mukaan sielläkään ei olisi enää kirjaa. Kirjastot myyvät kokoelmista poistettuja kirjoja, mutta niiden tarjontaa ei ole listattu mihinkään, ja on aivan sattuman kauppaa, mitä kirjoja tietyssä kirjastossa sattuu olemaan myytävänä.
Antikvariaateista voisi koettaa kysellä kirjaa, sillä läheskään kaikkien antikvariaattien kaikki valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Internetissä...
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietokoneisiin erikoistunut kirjasto. Se on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja se sijaitsee pääostitalossa, osoitteessa Elielinaukio 2 G.
Kirjasto 10 mus on sen musiikkiosasto, kuten oikein ymmärsitkin.
Kannattaa vaikkapa Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulta http://www.feto.fi/ff_yo_kys_aika.htm.Sieltä löytyvät kaikki filosofian kysymykset eri vuosilta aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
Samoin kirjastomme PIKI-verkkotietokannasta voit hakusanalla
ylioppilastehtävät hakea kokoelmiimme kuuluvat teokset, joista löytyvät eri aineiden ylioppilastehtäviä eri vuosilta.
