Osmo Jokisen Nollapiste : runoja (Akateeminen kustannusliike, 1964), joka ilmestyi Hollannissa nimellä Nollapiste = Nulpunt (Vantilt, 2004) ei sisällä ainoatakaan sanaa nimiösivua ja sisällysluettelon "Sisällys"-sanaa lukuunottamatta. "Runot" koostuvat mustista pisteistä, joita on 1-9 aukeamaa kohti; osa sivuista on tyhjiä.
Kirjastojen tarjoamat palvelut, kuten kysymäsi sunnuntaiaukiolo, viedään Helmet-kirjastojen Helmet.fi-sivuille Kirjastotietokannan hallintaliittymän kautta. Palvelut ovat joko aktiivisia tai ei-aktiivisia. Kirjastot avoinna sunnuntaisin on palvelu, joka on useimmissa kirjastoissa voimassa vain talviaukiolon aikaan (elokuun puolivälistä toukokuun loppuun). Kesäisin ei Helsingin kirjastoista ole avoinna kuin Kirjasto 10. Rikhardinkadun kirjasto on unohtanut muuttaa palvelun ei-aktiiviseksi kesän ajaksi.
Kirjastokorttisi pin-koodin saat käymällä missä tahansa Keski-kirjastossa, muistathan ottaa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaasi. Puhelimitse tai sähköpostitse pin-koodia ei luovuteta. Lainat voi uusia tarpeen vaatiessa myös soittamalla omaan kirjastoosi.
Tolstoin esseen Tunnustus saat kaukolainaamalla, kysy tarkemmin lähikirjastostasi tästä mahdollisuudesta. Espoossa kaukolainapyynnön voi tehdä netissä kirjaston etusivun kautta http://www.espoo.fi/kirjasto
Tietoja kirjasta: Tunnustus / Leo Tolstoi ; suom. K. W. Järnefelt
Helsingissä. Otava. 1906. | (sid.) | Tolstoj, Lev Nikolaevič | 99 s.
Edelliset tiedot ovat Helka-tietokannasta.
Tolstoin esseetä nimeltä Tunnustus on ainakin käsitelty seuraavassa kirjallisuudenhistoriallisessa teoksessa: Tekijä Anhava, Martti Teos Totta puhuen : kirjoituksia : Otava, 2004. Tämän teoksen saa lähikirjastosta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) ei ole paljoakaan etsimiäsi nuotteja. Lähinnä etsimääsi lienee Duckett: Team Brass (Melodia, soinnut, pasuuna-soololle tai puhallintriolle. Perinteisiä, jazz- ja klassisia sävelmiä sovituksina.)
En tiedä, olisivatko seuraavat partituurit käyttökelpoisia: Jobim: Desafinado ((Eb soitin (alttosaksofoni tai tenorisaksofoni), Bb soitin (trumpetti tai alttosaksofoni), Bb soitin (tenorisaksofoni tai pasuuna), basso, piano tai kitara, rummut, sointukohtaiset asteikot improvisointia varten)).
Howard: Fly me to the Moon ((Eb soitin (alttosaksofoni tai tenorisaksofoni), Bb soitin (trumpetti tai alttosaksofoni), Bb soitin (tenorisaksofoni tai pasuuna), basso, piano tai...
Täysin Reijo Mäen kaltaista kirjailijaa ei ole toista, mutta voisin ehdottaa joitakin nimiä. Suomalaisista miesyksityisetsivistä kirjoittavista kirjailijoista tulevat mieleen ensimmäisinä Totti Karpela ja Markku Ropponen. He eivät tosin ole yhtä humoristisia kuin Mäki. Jos huumoria hakee, niin Eero Pasasen kirjoissa sitä olisi enemmän, samoin Tapani Baggella. Hänen päähenkilönsä on kapakoissa viihtyvä poliisi Kononen. Ari Paulowia on pidetty hyvänä kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden taitajana, mutta itse en tarkemmin tunne hänen tuotantoaan. Paulow voisi silti olla kokeilemisen arvoinen.
Matti Laine saattaisi hyvä nimi miehesi luettavaksi: hänen kirjoissaan riittää vauhtia, kun useimmissa kirjoissa päähenkilönä oleva sarjakuvataiteilija...
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti sitä kautta löytyy vastaus.
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
Lippakirja määritellään minitaskukirjaksi (8 x 12 cm), jonka teksti on painettu horisontaalisesti hyvin ohuelle paperille.
Lähde: Kirja-alan yhteinen tuotetietoformaatti: Suomalainen ONIX-sovellus 3.0.1
Video lippakirjasta löytyy sivulta http://www.dwarsligger.com
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu muutama lippakirja: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slippakirja__Orightresult__U…
Uusimpia tai uusia painoksia Asterix-albumeita löytynee ihan kirjakaupoista ja lehtiä myyvistä liikkeistä.
Vanhoja Asterixeja taas kannattaa etsiä antikvariaateista. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp. Toinen mahdollisuus ovat netin myyntipaikoista, kuten Huuto.netistä osoitteesta http://www.huuto.net tai Keltaisesta pörssistä osoitteesta http://www.keltainenporssi.fi. Joskus kirjaston poistomyynnistäkin saattaa Asterix-albumeita löytyä, mutta se on aika satunnaista.
Näyttää siltä, että elokuvalla ei ole Suomessa kirjastokäyttö- ja lainausoikeuksia, sillä en löytänyt elokuvaa minkään kirjaston tietokannasta.
Voit kysellä elokuvan (maksullista) katselumahdollisuutta Suomen elokuva-arkistosta, http://www.sea.fi/arkistopalvelut/video.html , mikäli elokuva vain arkiston kokoelmista löytyy. Kannattaa tiedustella elokuvaa myös videovuokraamoista.
Aihepiiriä on käsitelty tai sivuttu useissa opinnäytteessä, joista löytyisi varmasti lisäviitteitä, esimerkiksi:
Niemelä, Ville: Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet - vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas. Vaasan yliopisto, 2015.
https://finna.fi
Aho, Niko: Sotilaan sananvapaus Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulu,2015.
http://finna.fi
Koivisto, Sanna-Kaisa: Sananvapaus palvelussuhteessa, erityistarkastelussa asiallisuusvaatimuksen luomat haasteet virkamiehen sananvapaudelle. Tampereen yliopisto, 2015.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251851
Jaakkola, Max: Sananvapauden rajoittaminen työ- ja virkasuhteessa noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden perusteella. Turun yliopisto, 2012.
https://finna.fi
Riski, Minna:...
Fono-tietokannasta löyty laulu Vanhan pianon tarina, joka on Erik Lindströmin säveltämä. Laulua on hyvin vähän julkaistu nuottina tai äänitteenä. Nuotti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, mistä se on mahdollista saada kaukolainaksi oman kotikirjaston kautta.
Kysymäsi runon on kääntänyt Lauri Viljanen nimellä Säkeitä - jotka sepitettiin muutamia maileja Tintern Abbeyn pohjoispuolella käydessäni uudestaan Wyen rannoilla eräällä matkalla. Runo löytyy kirjasta William Wordsworth Runoja (1949).
Kaipaamasi kohta on käännetty näin:
-- //Kauniit muodot nuo / ma kaukaa aina aavistin, en kuin / sokean miehen silmä maiseman, / vaan usein yksinäisen huoneissa / ja kaupungeitten humuun uupuen / koin niistä aistimukset suloiset: / veressä tunsin, sydämessä nuo, / ne hamaan sieluuni mun puhtaampaan / loi tyyntä virvoitusta: - tunteet koin / myös ilon unhoittuneen, sellaiset, / joill' ehkä vaikutus, ei mitätön / tai vähäinenkään, osaan parhaaseen / on elämästä hyvän ihmisen, / nimettömiin ja pieniin rakkauden...
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
