Alla luetteloa nuorten tai nuorillekin sopivista jännityskirjailijoista:
- Salla Simukka, trilogia Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi, Musta kuin eebenpuu
- Seita Parkkola & Niina Repo, Rajat express -sarja: Lupaus, Loisto
- Leena Lehtolainen
- Alexander McCall Smith, Naisten etsivätoimisto -sarja
- Tarquin Hall
- Sujata Massey, Rey Shimura -kirjat
- Agatha Christie
- Arthur Conan Doyle, Baskervillen koira
- Georges Simenon
Lisää vinkkejä kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampon, nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin ja Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin kautta:
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Tiedonhaun aloittaminen yleisistä joulukirjoista on viisasta jo sen takia, että monet joulutavoistamme ovat saksalaista alkuperää tai Saksan kautta levinneitä (kuusi, useat joululaulut, jouluseimi). Yleisenä johdantona voisi lisäksi toimia v. 2000 ilmestynyt kirja 'Saksanmaalla : kansanelämää keskiajalta nykypäivään' / Matti Räsänen ja Outi Tuomi-Nikula (ISBN 951-746-142-9). Jouluseimiperinteestä eri maissa on tietoa Outi Kecskemetin 'Seimikirjassa' (ISBN 951-627-076-X). Joululaulujen ja -virsien alkuperää esitellään mm. seuraavissa kirjoissa: 'Taas kaikki kauniit muistot' / Reijo Pajamo (ISBN 951-0-11444-8) ja 'Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät' / Markus Similä (ISBN 951-20-6173-2) sekä nettisivulla http://evl.fi/Virsikirja.nsf/...
Runo on Gustaf Frödingin Kävi maantiellä tanssi, suomennos on Larin Kyöstin. Runon alkuperäinen nimi on Det var dans bort i vägen ja se on kokoelmasta Gitarr och dragharmonika (1891).
Runo löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
- Iltojemme iloksi (Gummerus 1947)
- Lausunta-ohjelmistoa (WSOY, 1929)
- Iloitse kanssani (Gummerus, 1945)
Ylen sivuilla on ollut aiheesta vastikään artikkeli. Artikkelissa asiasta on kysytty kotieläinbiotekniikkaan erikoistuneelta yliopistonlehtori Kari Elolta Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitokselta. Hänen mukaansa ajatus ei ole mahdoton, mutta sisältää vielä monia mutkia. Uutinen on luettavissa Ylen sivuilta:
http://yle.fi/uutiset/laktoosittomuus_ei_ole_itsestaanselvyys__ratkaisu…
Kun on tarpeeksi kuuma, esimerkiksi aavikolla, muurahaiset vetäytyvät pesänsä maanpinnan alapuolisiin osiin, jossa lämpötila ei ole liian korkea. Suomen kaltaisissa viileämmissä maissa tämä ei ole ongelmallista yhtä usein, mutta meilläkin muurahaiset toimivat samoin, jos pesän yläosien lämpötila kasvaa liian korkeaksi.
Nämä ja muutakin tietoa muurahaisista löytyy muurahaiswikistä:
http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Muurahaisten_biologiaa
Timo K. Mukasta löytyvät ainakin seuraavat elämäkerrat:
Mukka, Timo K.: Timo K. Mukka 1944-1973 (Ars Nordica ; 7)(951-749-244-8)
Paasilinna, Erno, 1935- Timo K. Mukka : legenda jo eläessään 3.p.(951-0-14809-1)
Mukan kirjallinen tuotanto
Maa on syntinen laulu (1964)
Täältä jostakin (1965)
Tabu (1965)
Laulu Sipirjan lapsista (1966)
Punaista (runokokoelma, 1966)
Koiran kuolema (1967)
Ja kesän heinä kuolee (1968)
Lumen pelko (novellikokoelma, 1970)
Kyyhky ja unikko (1970)
Osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_K._Mukka löytyy Mukasta lyhyet elämäkertatiedot.
Ehdottamasi asia on oikein kannatettava. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jossa lukupiirin toivot kokoontuvan. Välttämättä kirjaston henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta itse ruveta lukupiiriä vetämään, joten olisi hyvä, jos tietäisit valmiiksi, kuka olisi innokas vetäjä, ehkäpä sinä itse. Kysy asiaa rohkeasti omasta kirjastostasi, niin asia saadaan vireille.
Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa oli hyllyssä kirja Bajo Alvarez, Fe: Historia de Espana, 2. edicion, Madrid : SGEL, 2002. Kirjassa on paljon kuvia, sekä piirros- että valokuvia. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi etsiä lisää espanjankielistä Espanjan historiaa esim. käyttämällä opastetun haun luokkahakua, kirjoittamalla Helsingin luokan 979.1 (Espanjan historia) ja valitsemalla Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeen alta kieleksi espanjan. Vaihtoehtoisesti voi hakea käyttämällä sanahakua. Hakusanoiksi voi antaa espanja historia ja rajata hakua kielen ja aineistolajin mukaan.
Helena Meripaadelta on ilmestynyt kaksi koira-aiheista sarjaa. Aikajärjestyksessä ensimmäiseksi sijoittuu Koirahullun päiväkirja -sarja, johon kuuluvat seuraavat kirjat:
1. Koiran kokoinen kesä (2000)
2. Koirista parhain (2001)
3. Enkelikoira (2002)
4. Tottelemattomuuskoe (2003)
5. Viittä vaille voittajaluokkaa (2004)
6. Pentukuumetta (2005)
Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen osa uuteen Kisse-sarjaan, jonka päähenkilö esiintyy myös Koirahullun päiväkirja -sarjassa. Ensimmäisen osan nimi on Elämäni frettinä, ja sarjaan on suunnitteilla neljä osaa.
Helena Meripaadelta on ilmestynyt myös tietokirja Koiranvirkoja, joka kertoo suomalaisista työ- ja harrastuskoirista.
Linda Howardilta on suomennettu neljä jännitysromaania: Kesvot yössä (2001),...
Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
Olisikohan kyseessä suomalaisen Laura Lindstedtin Oneiron : fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista (Teos, 2015)? Kirjassa seitsemän kuollutta naista kertoo toisilleen tarinoita.
Aamulehdessä julkaistiin Kaisa Järvelän arvostelu Oneironista 13.8.2015:
http://www.media-arkisto.com/ma/Dat.php?db=KAL1213T&rid=134432&ris=1&qi…
Kirjastoissa käytössä olevat erikokoiset kirjavaunut palvelevat käytössä niin kauan kuin mahdollista, jopa varaosia vaihdetaan (esim. pyöriä).
Jos joku kirjasto lakkautetaan niin kirjavaunut otetaan kuntotarkistuksen jälkeen käyttöön muissa pisteissä.
Voit palauttaa lainaamasi teoksen mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipaikkaan maksutta.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen käyttösäännöt löytyvät seuraavasta
linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoautojen aikataulut muuttuivat, kun viisi kuntaa liittyi kaupunkiin tämän vuoden alussa. Kirjastoautot kulkevat nyt paljon aiempaa pidemmillä reiteillä. Olemme joutuneet vähentämään lähekkäin sijaitsevia pysäkkejä, jotta ehdimme käydä uuden kunnan kaikilla alueilla . Ruununmyllyn/Kukostensyrjän alueelta loppui
kysymäsi pysäkki (Vierinkiventie, parillinen keskiviikko klo 19.25 - 19.45), koska se oli lähekkäin sijaitsevista pysäkeistä vähiten käytetty.
Entistä pysäkkiäsi lähinnä olevat pysäkit ovat Kikaristonkatu 39:ssä (hyötyjätekeräyspisteen vieressä) joka keskiviikko klo
18.10 - 18.50 ja Ruununmyllyntie 39:ssä (alakoulun vieressä) joka perjantai klo 17.15 - 17.45. Kikaristonkadulle on matkaa 700 metriä ja...
Muistamasi kirja voisi olla Salme Setälän nuortenkirja Ritva kirjoittaa Islannista. Kirja on ilmestynyt vuonna 1953. Kirjassa Ritva kirjoittaa kirjeitä Islannin matkaltaan ystävälleen Liisalle.
Kirja löytyy vielä monesta kirjastosta, mm. Piki-kirjastoista, tilaamalla:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mm. näistä lehdistä löydät rakennuspiirustuksia pihattoihin:
Pyöreät pylväät kannattavat pihaton
Käytännön maamies 2010, nro 4, sivut 42-45.
Ensimmäinen teollinen mastorakenne lypsykarjapihattoon
Käytännön maamies 2007, nro 3, sivut 42-48.
Ennakkoluuloton emolehmänpihatto: jaloittelupiha säästää rakennusneliöitä
Käytännön maamies 2005, nro 14, sivut 42-47.
Piirustukset ovat lehdissä erillisinä liitteinä, mutta niitä käsittelevät artikkelit löydät edellä mainituilta sivuilta.
Aineistohaku Plussasta löytyi mainitsemiesi teosten lisäksi asiasanalla migreeni mm.:
Rapoport, Alan: Conquering headache (1995)
Dyson, Sue: The migraine diet book (1995)
Inlander, Charles B.: Headaches--47 ways to stop the pain (1995)
Päänsärky ja sen hoito (1992)
Kokeile Internetin kautta käytettävää aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään asiasanaksi migreeni, niin saat esiin tätä käsittelevät teokset. Kokeile erikseen myös hakusanaa päänsärky. Jos haet erityisesti ruotsinkielistä tietoa, voit kokeilla ruotsinkielisiä asiasanoja migrän ja huvudvärk. Englanninkielisten teosten sen sijaan pitäisi tulla esiin suomenkielisillä hakusanoilla. Voit rajata kielen ja haluamasi aineistomuodon esim. pelkkiin...
Euroopan keskuspankki ja Suomen pankki ovat tehneet päätöksen, jonka mukaan erillistä esim. numismaattista opasta ei eurokolikoista ole tehty. Sen sijaan EU-tiedotuspisteet jakavat esitteitä, joissa kerrotaan seitsemän eurosetelin ja kahdeksan eurokolikon ulkoasusta ja aitoustekijöistä.
Kolikkomallit löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.vm.fi/vm/liston/euro.lsp?r=17614&1=fi. Osoite vie valtiovarainministeriön Eurotietopankki -sivuille.
Lisätietoja osoitteesta: http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2001/c_373/c_37320011228fi00… . Täältä löytyy tietoa eurokolikoista PDF-tiedostona.
