Homeroksen Odysseian (Otto Mannisen suom.)toisessa laulussa : Ithakalaisten kansankokous. Telemakhon matka, s. 18 on kohta, jossa röyhkein Penelopeen kosijoista Antinoos lausuu: "Tällaisenkin vielä hän keksinyt juonen on viekkaan. Näät naiskammiohon kutehelle hän laitteli kankaan hienoisen, ylen pitkän, näin kosijoille jo lausui: "Sulhot, Odysseun kuoltua mun kosijoikseni tulleet, älkää nyt hätiköikö te häitäni, kunnes on valmis kangas tää, et' ei mene hukkaan lankani kauniit. Kääriliinat teen jalo Laerteen minä siitä, ennenkuin kovan kuolon tuo tyly sallima hälle, ettei naiset akhaijein vai mua moittisi - maanneen vainajan verhoja vaill', eläessään, vaikk' oli vauras." Sama kohtaus Saarikosken suomennoksessa (3.p.1985)s. 31-32.
Saamelaisiin liittyvää aineistoa on hyvin paljon. Seuraavassa vain muutamia vihjeitä tehtäväänne varten:
Oulun kaupunginkirjastosta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html löytyy mm.
- Siiddastallan : siidoista kyliin : luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen.
Oulu : Pohjoinen, 2000.
- Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset : historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi, 1997.
- Hirvonen, Vuokko: Saamenmaan ääniä : saamelaisen naisen tie kirjailijaksi. Hki : Suomalaisen
kirjallisuuden seura. Hki : SKS, 1999. (suomennos väitöskirjasta). Lisää voitte etsiä esimerkiksi
yhdistämällä asiasanat saamelaiset ja kulttuuri tai pelkällä asiasanalla saamelaiset.
Parhaiten saamelaiskulttuuriin liittyvää aineistoa löytynee...
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti sitä kautta löytyy vastaus.
Vilho Niitemaan kirjoissa Suomen ratsuväen historia 1 ja 2 on jonkin verran tietoa Hämeen ratsurykmentistä, ei kuitenkaan henkilöluetteloa tai tarkempia tietoja taisteluista. Ovatkohan ratsu- ja rakuunarykmentti sama asia? Termejä tunnutaan käyttavän rinnan. Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Ainakin Kansalliskirjaston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastojen kokoelmissa on Hämeen Ratsurykmentti: Hämeen Ratsujääkäripataljoona 1917-1967 -niminen kirja, josta voisi olla apua. Se, löytyykö kirjasta hakemiasi tietoja, ei selvinnyt. Kannattaa ottaa kirjastoihin yhteyttä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kansallisarkistossa on mikrofilmi...
Lippakirja määritellään minitaskukirjaksi (8 x 12 cm), jonka teksti on painettu horisontaalisesti hyvin ohuelle paperille.
Lähde: Kirja-alan yhteinen tuotetietoformaatti: Suomalainen ONIX-sovellus 3.0.1
Video lippakirjasta löytyy sivulta http://www.dwarsligger.com
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu muutama lippakirja: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slippakirja__Orightresult__U…
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Druidit olivat muinaisten kelttien pappeja Galliassa ja Britanniassa; olivat myös heidän lääkäreinään ja tuomareinaan ja muodostivat sotapalveluksesta ja veroista vapaan säädyn. Druidit olivat myös ennustajia ja laulajia. Tämä määrittely on 1960-luvun Otavan isosta tietosanakirjasta. Druidien määrittely löytyy myös Suuresta tarukirjasta. Kelteistä on jo vastaus Kysy Kirjastonhoitajalta arkistossa. Siinä mainituissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa on myös kerrottu druideista. Lisäksi on olemassa teos Kelttien jumaltarut (1998).
Kirjastoissa on käytettävissä ja lainattavissa useita suuria, melko uusia tekniikan ja kaupan sanakirjoja, joista löytyvät liike-elämän keskeisimmät termit. - Varsinaisia liike-elämän sanakirjoja on myös: esimerkiksi Talvitie, Jyrki K., Kaupan ja liike-elämän taskusanakirja - suomi-ruotsi-suomi, Hallenberg, Riikka, Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, Hallenberg, Riikka, Liike-elämän sanakirja : englanti-suomi. Englanti-suomi : Liikekielen sanakirja, Rosenberg, Dictionary of Business jne. - Kauppakirjeenvaihdon oppaita ym. mahdollisesti sihteerin työhön liittyviä kirjoja löytyy myös. - Aineiston saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Kyseessä ilmeisesti Ellibsin kirja, joka vaatii latautuakseen Adoben Digital Edition-ohjelmaan. Voit joko avata e-kirjan tai tallentaa sen vaikka työpöydälle tai haluamaasi paikkaan. Joka tapauksessa sen pitäisi löytyä aina yllä mainitusta Adoben ohjelmasta.
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Rudolf Koivun kuvituksista löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kauneinta maailmassa : Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä / Ervo Vesterinen
Kuin silloin ennen : lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana / Tuula Karjalainen
Rudolf Koivu 1890-1946 / Marja Salonen, Maria Laukka ; [englanninkielinen käännos: Arma Gunn]
Rudolf Koivu Tuuloksessa : 1940-luvun kuvitusten erityispiirteitä / Ervo Vesterinen ; [valokuvat: Raija Vesterinen]
Sadunkuvittaja Rudolf Koivu : sagotecknaren / [toimittaneet Hertta Tirranen ja Raul Roine]
Olavi Pesosen Laulukirjan juuri tuota painosta ei ole kirjastossa. Vuoden 1964 painosta löytyy. Olen varannut sen, ja voin selvitellä hiukan asiaa, kunhan saan sen käsiini, mikäli kuvitus on sama kuin...
"Lötkösen perheen tapaus" -runo löytyy Kaija Pispan teoksesta Titulein taikasanat (WSOY, 2004, ISBN 951-0-29362-8). Teosta on tällä hetkellä hyvin saatavissa HelMet-kirjastoista (1.12.2007).
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Tässä muutamia vinkkejä: Thomas Brezinan Seitsemän Tassua ja Penny ovat suosittuja koirakirjoja, smaoin Tuula Kallioniemien Salainen koiranpentu, Jorma Kurvisen Susikoira Roi -kirjat sekä Uma Aaltosen Colette, pieni musta koira.
Tulikivi-yhtiöstä/uuneista on jonkin verran tietoa:
- Vänttinen, Mirja: Valmistajan ja jälleenmyyjäyrittäjän yhteistoiminnan kehittäminen : esimerkkinä Tulikivi Oyj:n kotimaan tulisijaliiketoiminta, progradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2010
- Lehikoinen, Arja: IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen : case : Tulikivi Oyj. Kuopion yliopisto, progradu -tutkielma, 2005
- Kivi, jolla on sielu : 30 vuotta Tulikiven mielikuvia, 2009
- Konttinen, Hannu: Uunikirja : tulikivi-uunien ystäville huviksi ja hyödyksi, 1997.
- Vuosisata vuolukiveä 1893-1993, 1993
Kalle Laineen opinnäytetyössä https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29799/Laine_Kall… sekä
Vaasan yliopiston tutkimuksessa Ikkunoita osaamisen johtamiseen ja systeemiseen...
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Tässä vastauksessa oletetaan, että halutaan löytää lapsen kasvamiseen liittyviä runoja.
Kirjastossa on kirja, jossa lastenrunoja on aiheittain. Teos on Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2. Aiheesta kasvaminen tai kasvu on mainittu nimeltä mm. seuraavia runoja (suluissa teos): Piis piis pientä lasta (Kuukernuppi), Enkös mieheltä jo näytä (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Iso ja pieni (Kaija Pakkanen: Runoretki), Kodin tyttöselle (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Kukapa muu (Ester Ahokainen: Soita, soita kissankello), Pienet jalat - isot jalat (Kaija Pakkanen: Hassu noita), Päivä paistaa (Martti Haavio: Aarteiden kirja), Vuodet (Arvid Lydecken: Kotoa ja kaukaa).
Runoja on toistaiseksi asiasanoitettu hyvin vähän, joten kannattaa...
Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on...
