Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Viola-tietokanta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja musiikkiaineistojen yhteistietokanta, sisältää suomalaisten äänitteiden tiedot. Violasta löytyy vain kaksi viitettä nimellä "Talvihäät". Ensimmäinen sisältyy Terho A. Könösen nuottijulkaisuun "Taakse jäänyttä elämää" vuodelta 1990. Toinen "Talvihäät" liittyy videotallenteeseen TV-ohjelmasta "Valssi kahdelle - Häävalssien sävellys- ja sanoituskilpailu" vuodelta 2000. Kappaleen säveltäjä ja sovittaja on Hannu Oskala, sanoittaja Pertti Oskala ja esittäjä Anssi Känsälä. Ohjelmaa ei liene myynnissä eikä kirjastoissakaan.
Näyttää siltä, että Oskalan "Talvihäät"-kappaletta ei ole vielä kukaan levyttänyt. Asiaa kannattaa ehkä tiedustella televisio-...
Etsimäsi Einin levy Live! vuodelta 2003 näyttää löytyvän muutamien Suomen kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavana esimerkiksi Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoverkon alueella ja Krannit-kirjastoverkon alueella (Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka, Teuva) sekä Pielinen-kirjastoverkon alueella (Lieksa, Nurmes, Ilomantsi).
Voit tehdä levystä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Näyttäisi siltä, ettei Keplo Leutokalma -kirjoja ole kukaan suomentamassa enää. Ainakaan mistään ei löydy tietoa, että kukaan olisi ottanut jatkaakseen sarjan suomentamista, kun viisi osaa julkaissut kustantajakaan ei aio sitä jatkaa.
Ei siis auttane muu kuin laittaa sarjaan suomentaneelle Tammelle palautetta, että sarjan julkaisua pitäisi jatkaa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/kustantamo/yhteystiedot/. Toki toinen mahdollisuus olisi koettaa ehdottaa sarjan jatkamista jollekin toiselle kustantajalle, mutta toisen kustantajan aloittaman sarjan jatkaminen ei välttämättä kiinnosta kustantajia.
Järvenpään kirjasto ei ole mukana vastaajaringissä, joten siksi saat vastauksesi Espoosta.
Viisikko-elokuvaa en onnistunut löytämään. Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty kaksikin tv-sarjaa, vuosina 1978 ja 1997. Vuoden 1997 tv-sarjaa on hankittu dvd:llä useisiin suuriin kirjastoihin, muttei Järvenpäähän tai mihinkään Kirkes-verkon kirjastoihin.
Voit tehdä hankintapyynnön Järvenpään kirjastoon osoitteessa
http://www.jarvenpaa.fi/lomake/nayta.tmpl?lid=23
Tai kysyä kaukolainausmahdollisuudesta, siitä löydät lisätietoja osoitteesta
http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei ole ilmeisestikään julkaistu, koska Viola-tietokannasta tai muista lähteistä ei löytynyt nuoteista mainintaa. Kappale löytyy vain Sillanpään levytyksenä. Samalla nimellä on tosin julkaistu myös muita kappaleita, mutta niistä ei liene iloa Sivosen säveltämän kappaleen nuottien suhteen.
Jos haluat kovasti saada nuotit käsiisi, voisit yrittää kysyä niitä kappaleen säveltäjältä Jori Sivoselta tai sanoittajalta Jorma Toiviaiselta. Sivosella näyttää olevan Facebookissa fanisivu, jonka kautta voisi ehkä yrittää saada häneen yhteyttä. Suomalaisten yhteystietoja voi etsiä myös Eniron yhteystietohaulla osoitteessa http://henkilot.eniro.fi. Palveluun tarvitaan tunnukset, mutta ne maksavat vain...
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/...
Suomalaisesta sarjakuvasta on Sarjakuva Suomessa (2011) -kirjan lisäksi seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, 2004
Hänninen, Ville : Päin näköä : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, 2011
Kaukoranta, Heikki : Sarjakuvat, 1972
Pekka Puupää sarjakuvasta on kirjassa Rillumarei ja valistus, 1996 s. 167-175
Voisikohan kyseessä olla Ilona Meretojan nuortenkirja Lootuskukan jalokivi (WSOY, 1958)? Kirjassa joukko nuoria eurooppalaisia seikkailee Tiibetissä. Luostareissakin käydään ja joudutaan jännittäviin ja vaarallisiin tilanteisiin, mutta ainakaan pikaisella selaamisella en kyllä löytänyt kohtausta, jossa nuoret olisivat olleet munkkien kiusattavina.
Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
Mikään laite ei toimi sadan prosentin varmuudella, myös palautusautomaateilla sattuu silloin tällöin ongelmatilanteita. On siis mahdollista, että palautus ei ole kirjautunut asianmukaisesti. Tämä on kuitenkin helppo selvittää ottamalla yhteyttä palautuskirjastoon ja tiedustelemalla sieltä, löytyykö kyseinen kirja hyllystä. Vaikka palautus ei olisi rekisteröitynyt, itse kirjan pitäisi olla omalla paikallaan hyllyssä. Virkailija voi aina varmistaa yksilöllisestä lainaustarrasta, että kyseessä on juuri tietty kirja. Jos taas kävisi niin, että kirja lähtee uudelleen lainaksi, aiemman lainaajan tiedot katoavat ja kirja "palautuu" automaattisesti. Kannattaa joka tapauksessa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon, jotta siellä voidaan tarkistaa asia...
Kun opas puhuu turistijoukolle, hän julkistaa tekstinsä, johon hänellä on tekijänoikeus, jos hän on sen itse kirjoittanut. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan yksityistä käyttöä varten saa valmistaa muutaman kappaleen, kun teos on julkistettu. Siten oppaan puheen äänittäminen yksityistä käyttöä varten on sallittua. Jos tällaista puhetta ei ole tarkoitettu julkiseksi, äänittäjä voi syyllistyä salakuunteluun, mutta se on jo eri juttu.
Tällaisen äänitteen lähettäminen ystävälle luetaan edelleen yksityisen käytön piiriin, mutta ei enää sen julkaisemista internetissä. Verkkolevitykseen tarvitaan oppaan lupa, jos teksti on hänen itsensä kirjoittama. Jos se on jonkun muun kirjoittama, tekijänoikeus on tekstin kirjoittajalla, jolta lupakin siis pitää...
Suomen elokuva-arkiston kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi seuraava tieto: Suomen kansallisfilmografian (osa 6) kuvauspaikkaluettelon perusteella näyttäisi siltä, että kyseessä on Itäinen Puistotie 7 A (Kleinehin huvila).
YSA--yleinen suomalainen asiasanasto heter Allärs--allmän tesaurus på svenska, och finns i referenssamlingar på större bibliotek. Den har utkommit år 1996. I VESA verkkosanasto finns i Internet i finsk version http://vesa.lib.helsinki.fi/.
Kyseessä ei ole kirja, vaan artikkeli Avec-lehden vuoden 2010 kolmannessa numerossa (sivut 40-41).
Kyseistä lehteä ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta Espoossa sitä pääsee lukemaan ja lainaamaan Leppävaarassa sijaitsevasta Laurea-kirjastosta.
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
https://laurus.amkit.fi/index.html
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
Kokeilin Frank monihakua.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teos löytyy melko monesta kirjastosta ympäri Suomenmaan.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos mikään näistä ei ole lähellä Sinua, voit
käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä mahdollisuutta kauko-lainaan.
Kirjan voi myös osataa, jos lähin kirjasto on takusten takana. Esim Adlibris tarjoaa sitä 20€ hintaan.
Googlen kuvahaulla http://www.google.fi löytyy Saima Harmajan kuva osoitteesta http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/harmaja.html Harmajan kuva löytyy myös ainakin teoksista Suomen kirjailijat 1917-1944 (keskiaukemalla) ja Maailman kirjat ja kirjailijat. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit katsoa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Anne Frankin valokuvia löytyy myös Googlen kuvahaulla. Kirjojen Nuoren tytön päiväkirjan ja Anne Franks dagbok etukansissa on myös Anne Frankin valokuvat.
Aivan ilmeisesti näitä valokuvia voi tekijänoikeuslain mukaan käyttää vapaasti. Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.
Ennen kotivalkaisun suorittamista on tärkeää, että hampaat ovat terveessä kunnossa. Tämän vuoksi onkin hyvin suositeltavaa käydä hammaslääkärin vastaanotolla hammastarkastuksessa, jolloin kaikki mahdolliset hampaiden valkaisua haittaavat tekijät tulevat ilmi. Esimerkiksi karies, hammaskivi ja hampaiden reikiintyminen voivat silloin tällöin tehdä hampaiden valkaisuhoidosta mahdottoman, ennen kuin ongelmat ovat asianmukaisesti hoidettu.
Samalla kun tarkistutat hampaidesi kunnon, kannattaa hammaslääkärin kanssa keskustella hammasrautojen vaikutuksesta valkaisuun.
Lisätietoja hampaiden kotivalkaisusta voit katsoa esim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00…
http://hampaidenvalkaisut.com/
Jokisen teoksesta on kirjoitettu artikkeleita tai arvosteluja ainakin seuraavissa aikakausjulkaisuissa:
Sosiologia 1999, Kirja-arv., nro 2, sivu 149-151; Kotiliesi 1997, nro 9, sivu 26;
Tiedepolitiikka 1997,Kirja-arv., nro 1, sivu 61; Synteesi 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 108-110;
Dialogi 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 45; Naistutkimus 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 56-58;
Socius 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 31; Kauneus ja terveys 1996, nro 10, sivu 76-78;
Hyvä terveys 1996, Kirja-arv., nro 6, sivu 63; Anna 1996, nro 16, sivu 11-12;
Kaks' plus 1996, nro 5, sivu 12
