Helmet-kirjastoissa on Bille Augustin ohjaama Les misérables sekä Tom Hooperin musikaaliversio Les misérables : the musical phenomenon. Elokuvat löytyvät sekä DVD että BD-levyinä, joilta voi valita ranskankielisen ääniraidan. Elokuvien tiedot Helmetissä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2108929__Skurjat%20%22%C3%…
Tässä on joitain esimerkkejä elokuvista, jotka ovat alun perin ranskankielisiä tai joista voi valita ääniraidaksi ranskan. Ikäraja on K12 tai K7:
Tintti ja merirosvojen aarre, Corto Maltese = The adventures of Corto Maltese, Mommy, Samba, My summer in Provence, Turning tide, Adèle and the secret of the mummy, Danton, Eden is west.
Elokuvia voi etsiä Helmetistä esimerkiksi tarkennetulla haulla, jossa voi tehdä...
Löytäisitköhän alla olevasta listasta sopivan romaanin, jossa valheella on keskeinen sija.
Kate Morton: Hylätty puutarha (Bazar, 2014)
Eeva Rohas: Syvä pää (Otava, 2013)
Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo (Like, 2013)
Maj-Gull Axelsson: Kuparienkeli (WSOY, 2012)
Ene Mihkelson: Ruttohauta (WSOY, 2011)
Tayie Selasi: Ghana ikuisesti (Otava, 2013)
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina (Tammi, 2005)
Amity Gaige: Schroder (Schildts & Söderström, 2014)
Verronen, Maarit: Varjonainen (Tammi, 2013)
Marisha Rasi-Koskinen: Valheet : romaani (WSOY, 2013)
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet (Siltala, 2011)
Voit lukea Kirjasammosta kuvauksen teoksista. Kirjasampoon pääset alla olevasta linkistä. Tematiikkaa käsitteleviä romaaneja on varmasti paljon....
Kaupunginkirjaston käytettävissä olevista tietokannoista kyseistä nuottia ei valitettavasti löytynyt. Kannattaisi kääntyä esim.
Suomen Elokuva-arkiston puoleen, osoite Pursimiehenkatu 29-31, puh. 09-615400 tai Suomen Jazz & Pop Arkiston puoleen,
os. Rajasampaanranta 2, puh. 7570040. Helsingissä toimii myös nuottiantikvariaatti Nuottikamari, jonka osoite on
Korkeavuorenkatu 25, puh. 656508. Liikkeen kokoelmista löytyy tuhansittain vanhojakin nuotteja, joten hyvällä onnella
tämäkin saattaisi löytyä sieltä.
Mahtaisikohan kyseessä olla Michael Fraynin romaani Päistikkaa? Varsinainen dekkari se ei ole, mutta salapoliisikertomuksen henkeä siitä kyllä löytyy.
"Martin Clay ja vaimonsa Kate ovat omanarvontuntoisia kaupunkilaisia ja hyväksyvät vastentahtoisesti kesänaapurinsa Tony Churtin ja tämän nuoren vaimon päivälliskutsun. Mitä yhteistä heillä voisi olla näiden maajussien kanssa, olkoonkin että kartano on suuri ja komea? Isännällä on kuitenkin heille tehtävä: voisiko Martin vilkaista paria taulua ja arvioida ne? Ällistyksekseen Martin huomaa tuijottavansa mielestään mittaamattoman arvokasta mestariteosta 1500-luvulta. Saattaakseen sen suuren yleisön ulottuville - ja pelastaakseen kertaheitolla oman taloutensa - hän päättää saada sen käsiinsä....
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"...
Aiheesta kaupunkisuunnittelu 1800-luvulla löytyy kirjallisuutta hyvinkin erilaisista kirjastoista ja kokoelmista. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen aineistohausta HelMetistä http://www.helmet.fi/ ei kovinkaan paljon, mikä johtuu osittain siitä, että Helsingin keskusvaraston tietokirjallisuus ei ole vielä kokonaan rekisterissä. Varaston aarteita ovat esimerkiksi Mirjam Lehtikannon teos vuodelta 1943: C.A.Setterberg uusgoottilaisen tyylin edustajana ja hänen toimintansa Vaasan läänin arkkitehtina vuosina 1853-1871. Siellä on myös Erkki Kantolan vuonna 1976 toimittama kirja Vaasan hovioikeus 1776-1976 - Vasa hovrätt, jossa on runsaasti tietoa rakennuksen arkkitehtuurista. Talohan on Setterbergin suunnittelema....
Nykysuomen sanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta ei sanaa löytynyt. Suomen murteiden sanakirjassa esiintyy sana "hörkällään" eli hörössä (Korvat hörkällään) ja "hörkässä" 1) korvista: pystyssä, hörössä (Korvat on hörkäs.) 2) puoliunessa, horteessa (Makaa uneh hörkäs.). Verbina hörkästellä on viisastella, piikitellä.
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Helsingin kaupunginkrjaston kopiokoneet tekevät mustavalkoista jälkeä, hinta 0,20 euroa /sivu sekä A4 että A3-kopiot.
Asiakkaiden tietokoneilta voi tulostaa joko mustavalko- tai väritulosteita, molemmat tulosteet maksavat 0,20 euroa/sivu. Mikäli tulostettava aineisto ei ole digitaalisessa muodossa, kirjastoissa on myös mahdollisuus käyttää skanneria.
Kopiointiin erikoistuneita yksityisiä yrityksiä löytyy useita vaihtoehtoisia, tässä muutama poiminto puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Multiprint http://www.multiprint.fi Kopiotaito http://www.kopiotaito.fi Monikko http://www.monikko.fi
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää Aleksi-viitetietokantaa. Sinne on luetteloitu Suomessa ilmestyneiden lehtiartikkeleiden viitetietoja. Sekä CD-rom että WWW-muotoinen Aleksi löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjastopalvelu on helpottanut arvostelujen etsimistä kokoamalla niitä Kirjallisuusarvosteluja -lehteen joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kaunokirjallisuuden arvostelut ovat B-osassa, tietokirjallisuuden A-osassa.
Esimerkiksi kysymäsi kirjan, Lehväslaiho Tie Helvettiin, arvosteluja on kyseisen lehden vuoden 1996 numeroissa B 10 ja B 12. Kirjallisuusarvosteluja -lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
Avioeroa käsitteleviä kuvakirjoja on olemassa esim. seuraavat:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia (2005)
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä (2005)
Weninger, Brigitte: Nähdään taas, isä! (1995)
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy merkintää suomenkielisestä levytyksestä, ei myöskään Yleisradion levystön Fono-tietokannasta. Dietrich on levyttänyt tämän Friedrich Hollaenderin säveltämän ja Robert Liebmannin sanoittaman laulun myös englanniksi, ja se esiintyy nimillä They call me Naughty Lola / I am the naughty Lola / Naughty Lola / Lola - eri julkaisuissa. Laulu on alun perin Joseph von Sternbergin ohjaamasta elokuvasta Der blaue Engel (Sininen enkeli) vuodelta 1930, jossa Marlene Dietrich näyttelee Lola-nimistä viihdyttäjää.
Laulun nuotinnos ja sanat löytyvät HelMet-tietokannan mukaan Marlene Dietrich Songbookista nimellä "Lola": http://luettelo.helmet.fi/record=b1217979~S3*fin
Elokuvan Suomen ensi-ilta oli elokuvateatteri...
Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodesta 1923 säilytetään
kirjavarastossa pääkirjastossa. Lehtiä ei voi lainata, mutta
niitä voi lukea pääkirjastossa sekä kopioida.
Muiden säilytettävien vanhempien lehtien luettelo löytyy
http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Kotikunnalla ei ole merkitystä kirjastokortin saamisessa: kaikki, jotka todistavat henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella voivat saada kirjastokortin. Tämä pätee kaikissa Suomen kunnan ja kaupunkien kirjastoissa. Tervetuloa kirjastoon!
Kiitos palautteesta.
Tällä hetkellä kirjastojärjestelmä todellakin toimii siten, että lainan uusiminen ei onnistu, jos teokseen kohdistuu yksikin varaus. Jos samaa teosta kuitenkin on jossakin kirjastossa hyllyssä, tilanne ratkeaa nopeasti, koska varauksia käsitellään kirjastoissa kaiken aikaa. Yleensä siis kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tämä järjestelmän toimintatapa on erittäin kiusallinen, ja kirjastojärjestelmän toimittajaa on pyydetty muuttamaan toimintaperiaatetta. Tähän mennessä onkin jo saatu aikaan sellainen korjaus, että tilanteen pystyy kiertämään henkilökunnan käyttöliittymän kautta, jos teoksesta on hyllyssä riittävästi kappaleita voimassa olevien varausten täyttämiseen. On siis mahdollista...
