Sokerikon ja kermakon suunnittelija ei ole selvinnyt. Kirjaston kokoelmissa olevissa Nuutajärven tai muidenkaan suomalaisten lasiastioiden suunnittelijoita esittelevissä teoksissa ne eivät ole mukana, eivät myöskään Nuutajärvi - Notsjö -tuoteluettelossa. Myöskään osto- ja myyntiliikeiden sivustojen, kuten Vaarin varasto (http://www.vaarinvarasto.com/) tai Wanhan Puoti (http://www.wanhanpuoti.com/Yritys.htm) kautta niitä ei löytynyt. Suomen lasimuseolla on maksullinen tunnistuspalvelu:
http://www.riihimaki.fi/index.asp?id=4FF2459216C94BC685FBFAC7BD5CE219&d…
Paperista listaa äänikirjoista ei ole, mutta Helmet-verkkokirjaston kautta saa monenlaisia listoja. Kirjoita Helmetin aloitussivun tyhjään ruutuun äänikirjat ja klikkaa halutessasi auki Tarkenna hakua –linkki, josta voit valita aineistoksi cd-levyt tai kasetit. Voit myös valita kirjastoksi Pasilan ja kieleksi esim. suomen kielen.
Helmet-kirjastoissa on äänikirjoja yli 5000 kpl, joista suuri osa on lasten aineistoa. Pasilan kirjaston aikuisten cd-muotoisia äänikirjoja on lähes 300, ja niistä suomenkielisiä vajaa 200. Kasetille luettuja aikuisten äänikirjoja Pasilan kirjastossa on reilu 600, ja niistä suomenkielisiä on 461.
Voit tehdä hakuja Helmet-verkkokorjastoon tai pyytää henkilökuntaa tekemään haun. Luetteloita voi myös tulostaa,...
Kyseessä saattaisi olla Musiikin satumaailma -sarja. Interbook-Interkirja julkaisi 1980-luvulla sarjaa, jossa kuuluisista näyttämömusiikkiteoksista oli muokattu kuvakirjoja. Sarjan kirjoihin liittyi äänite, c-kasetti. Peer Gynt -osa (kirja) on varattavissa Helmetin kautta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tmusiikin+satumaailma/tmusiiki…
Kasetit ovat Helmet-kirjastoista valitettavasti kadonneet.
Kouluun lähtevän lapsen vanhempia askarruttavia kysymyksiä on käsitellyt laajasti Timo Parvela kirjassa "Kouluun! Ekaluokkalaisen vanhemmille" (WSOY 2011).
Käytännön vinkkejä ja puuhaa kotona olevalle lapselle löytyy esimerkiksi kirjasta "Mitä tehtäis koulun jälkeen? 365 vinkkiä 7-14-vuotiaille" (Gummerus 2001).
Pelkästään Juha Tapion lauluista ei ole toistaiseksi ilmestynyt nuottikokoelmaa. Yksittäisiä lauluja on ilmestynyt esim. kokoelmissa :
Suomi pop 2007 / toimitus ja taitto Ari Leskelä. F-Kustannus, 2007.(Kelpaat kelle vaan).
Suuri pop-toivelaulukirja. 3 / Toimittaneet Virpi Kari, Ari Leskelä. F-kustannus, 2007. (Mitä silmät ei nää).
Suomi pop 2006 / toimitus: Ari Leskelä. F-Kustannus, 2006. (Pettävällä jäällä, Ohikiitävää).
Suomi iskelmä 2006 / Toimitus Ari Leskelä. F-kustannus, 2006.(Ohikiitävää).
Juutilainen, Esa- Markku : Lukion musa. 2 : Suomi : moniääninen Suomi / Esa-Markku Juutilainen, Tapio Kukkula. WSOY, 2006.( Luonasi vaan).
Nuoren seurakunnan veisukirja 2005 / toimittajat: Maria Laakso, Pekka Nyman. Nuorten keskus, 2005. (...
Martinlaakson kirjastossa kokoontuu lukupiiri maanantaisin. Syksy aloitetaan maanantaina 20.9. klo 16.00 - 17.30 ruotsalaisen kirjailijan Jonas Hassen Khemirin kirjalla Uniikki tiikeri Montecore.
Ma 25.10. klo 16.00 -17.30 vuorossa on Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Ruotsi).
Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäsenä keskiviikkona klo. 13.00-14.30.
Tikkurilassa keskustellaan kirjoista joka kuukauden 2. tiistaina lastenosaston satuhuoneessa alkaen klo. 18.00.
Koivukylän lukupiirit kokoontuvat seuraavasti: Kirjaston monitoimitilassa runopiiri 13.9., klo 14.00., tietopiiri 21.9. klo 14.00, lukupiiri 12.10. klo 14.00.
Kertomasi perusteella Seinäjoen kirjastolaiset suosittelevat kokeilemaan mm. seuraavien kirjailijoiden teoksia: Kate Mosse, Carlos Ruiz Zafón, Tamara McKinley, Yasmina Khadra, Zadie Smith, Hanif Kureishi, Oscar Hijuelos, Tahar Ben Jelloun, Jhumpa Lahiri ja Amy Tan. Kokeilemisen arvoisia voisivat olla myös Pascal Mercierin Yöjunalla Lissaboniin, Elizabeth Kostovan Historiantutkija, Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin ja Markus Zusakin Kirjavaras. Myös esimerkiksi Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupunki ja Yöllisen koiran merkillinen tapaus, Kiran Desain Hulabaloo Hedelmätarhassa sekä Haruki Murakamin Kafka rannalla voisivat olla kiinnostavia kirjatuttavuuksia. Lisäksi myös Pikku prinssi ja Jostein Gaarderin Sofian maailma saattaisivat...
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteistä aineistorekisteriä voi selata osoitteessa www.helmet.fi. Sieltä löytyy ajantasainen tieto kirjojen, levyjen tai muun aineiston löytymisestä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Karvisen kirjaa löytyy paikalta useista kirjastoista: http://www.helmet.fi/record=b1331107*fin
Mikäli haluaa noutaa kirjan kirjastosta, jossa sitä ei ole, sen voi varata. Voit tehdä varauksen itse Internetin välityksellä www.helmet.fi-sivuilla tai henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi tai sen numero.
Kysymäsi kirjat ovat todellakin loppuunmyytyjä eikä ainakaan toistaiseksi ole tiedossa, että niistä oltaisiin ottamassa uusintapainoksia. Kirjoja kannattaa siis kysellä antikvariaateista, joko paikan päällä tai internetissä esim. Antikka.netissä, http://www.antikka.net/.
"Kiltin tytön kyyneleet" -nimistä elokuvaa en löytänyt.
Löysin kuitenkin internetin kautta elokuvan "Kiltit tytöt", dokumenttielokuva vuodelta 2000, ohjaaja Hanna Miettinen (Maylett). Tarkempia tietoja (tekijä-sisältö-esitys jne) löytyy Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi/title/ekkr6w/
Olisiko tämä etsitty elokuva?
Kyseiset sitaatit ovat peräisin Claptonin vuonna 2007 julkaistusta muistelmateoksesta Autobiography. Otava on julkaissut Claptonin muistelmat suomeksi vuonna 2008 nimellä Omaelämäkerta. Mainittu kohta löytyy suomennetun teoksen sivuilta 39-40.
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, oletko nuori vai aikuisopiskelija.
Amiedu, joka on ammatillinen aikuiskouluttaja, järjestää
sähkö- ja automaatioalan koulutusta Helsingissä.
Amediun kotisivunosoite on http://www.amiedu.fi . Yhteistiedot löytyvät osoitteesta http://www.amiedu.fi/yhteystiedot .
Suomessa on noin 100 ammattioppilaitosta, jossa annetaan autoalan perustutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta.
Tutkinto on näyttökokeilla suoritettu ammatillinen tutkinto. Tutkinnon suoritettua voi hakea opiskelemaan alan ammattikorkeakoulututkintoihin.
Autoalan yhteinen koulutussivu löytyy osoitteesta http://www.autoala.fi/koulutus.asp .
Voit valita luettelosta haluamasi oppilaitoksen. Klikkaamalla nimeä kyseisen oppilaitoksen sivu avautuu....
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Mauri Kunnas on kyllä hyvä valinta, sillä hänen kuvakirjojaan on saatavilla paljon erilaisia. Suomalaisia eturivin kuvittajia on myös Kristiina Louhi, ja esimerkiksi hänen Riitta Jalosen teksteihin kuvittamiaan kuvakirjoja on varmaan saatavissa. Katariina Kaila on kuvittajiemme parhaimmistoa, jonka kauniit akvarellimaiset kuvitukset ovat myös taattua suomalaista laatua. Matti Kota käytää samantapaista tekniikkaa. Hannu Taina on paljon kuvittanut lastenkirjoja, mm. Uppo-Nalle-kirjojen ensimmäisestä kirjasta on tehty uusi painos vuonna 2011, jossa on Hannu Tainan nelivärikuvitus. Aino Havukaisen ja Sami Toivasen Tatu ja Patu -kuvakirjat ovat myös perisuomalaisia, suosittuja kirjoja.
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Haamu ja Marjaana -arkkiveisu löytyy ainakin teoksesta Balladeja ja arkkiveisuja, joka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1994 julkaisema teos. Teoksen esittelyn mukaan siinä on "pääsisältönä laulutekstit, lisäksi laaja johdanto, melodianuotinnoksia, perusteelliset lähdeviitteet, hakemistot laulajista, keruupaikkakunnista, kerääjistä, säkeiden alkusanoista, englanninkielinen esipuhe, summary ja laulutyyppien esittely." Tällä hetkellä (13.11.) teos näyttäisi olevan Helsingin kaupunginkirjastossa vapaana Pasilan musiikkiasemalla, Töölön, Kannelmäen ja Oulunkylän musiikkiosastoilla. Tiedot muista Haamun ja Marjaanan sisältävistä teoksista tai äänitteistä saat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi...
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Järjestyslaissa (säädös 612/2003) säädellään yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Esimerkiksi liikenneasemat ja kauppakeskukset ovat yleisiä paikkoja. Rakennuksen omistaja vastaa turvallisuudesta rakennuksessa. Järjestyslain 5. pykälän voi katsoa viittaavaan vaikkapa liukuportaissa kulkemiseen. Pykälässä todetaan:
"Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää TAIKKA MUU ESINE TAI AINE AIHEUTA VAARAA IHMISILLE TAI OMAISUUDELLE."
Suora linkki järjestyslakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Hissien turvallisuuteen liittyy esimerkiksi seuraavia säädöksiä:
564/1997...
Pelkästään hiuskorujen tekijöistä ammattiryhmänä en löytänyt kirjallisuutta Kouvolan kaupunginkirjastosta. Löytyi kuitenkin yksi - tosin englanninkielinen - kirja joka esittelee 1800- ja 1900-lukujen koruntekijöitä: The master jewelers. Luokka 76.4. Kirja on lainattavissa.
Sen sijaan on runsaasti kirjallisuutta (useita englanninkielisiä) hiuksista/kampauksista sekä koruista. Jotkut näistä korukirjoista mainitsevat myös korujen tekijöiden nimet tai annetaan jotain tietoa korujen valmistajista. Tässä joitain lainattavissa olevia suomenkielisiä kirjoja :
Skolnikov, S.P. Historialliset päähineet, kampaukset, korut
(luokka 90.21)
Aarrekammio: valtakunnan regaalit ja aarteet (luokka 76.4)
Vainio-Korhonen, Kirsti: Kultaa ja hopeaa mestarien...
